Kunnantaloa korjattiin miljoonilla, kolmen vuoden päästä taas käyttökiellossa
- Taas evakkoon, toteaa Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi muutaman vuoden takaisen kunnantalon epäonnistuneesta remontista. (Kuva Vesa Ranta)
Kempeleen kunnantalo korjattiin kolmelle miljoonalla eurolla sisäilmaongelmien takia kolmisen vuotta sitten. Talo ehti olla käytössä runsaat kaksi vuotta, mutta nyt se on jälleen käyttökiellossa. Asiantuntijan mukaan rakenteiden tiivistäminen epäonnistuu hyvin usein.
-Eihän tässä näin pitänyt käydä. Kunnantalon sisäilmaremonttiin uhratulle kolmelle miljoonalle eurolle olisi ollut kunnassa muutakin käyttöä, sanoo Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi ja kävelee harmissaan tyhjennetyssä kunnanjohtajan työhuoneessa, joka on suljetun, aution käytävän varressa.
Kempeleen kunnantalo tyhjennettiin tammikuussa terveydelle haitallisten sisäilmaongelmien vuoksi työsuojeluviranomaisen suosituksesta. Myös kempeleläiset hämmästelevät tilannetta, sillä uudistettu kunnantalo ehätti laajassa remontissa saada myös uuden kuparikaton.
Kempeleen kuntapäättäjät pohtivat, mitä tehdään lähes tyhjälle kunnantalolle, jonka ylläpito ja lainojen hoitokulut maksavat 35 000 euroa kuukaudessa. Kempeleen Vihikarissa sijaitsevien väistötilojen vuokra on puolestaan reilut 10 000 euroa kuukaudessa.
Pitäisikö remonttia jatkaa vai nostaa kädet pystyyn ja purkaa rakennus ja kaavoittaa keskeinen alue asuntotuotantoon?
Sisäilmaongelmat palasivat
Uudelleen palanneiden sisäilmaongelmien syy voi olla muun muassa remontin yhteydessä huolimattomasti tehdyissä rakenteiden tiivistyksissä, joita selvitetään. Epäonnistuneita tiivistämiskorjauksia on tullut eteen muuallakin Suomessa.
-Tiivistämisellä ei peitetä ja paikata homeongelmaa, vaan vauriokorjauksen jälkeen rakenteiden tiivistämisellä laitetaan rakenteet sellaisiksi, kun alun perin piti, sanoo Swecon asiantuntija Heli Hakamäki.
Hän tutki Aalto-yliopistolle diplomityönään, miten tiivistäminen oli onnistunut seitsemässä koulussa ja hoitolaitoksessa Vantaalla vuosina 2011-2014. Vain yhdessä tutkituista julkisten tilojen huoneista 26:sta löytyi oikein tehty tiivistys.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi tiivistetyt rakenteet alkavat vuotaa uudelleen ajan kuluessa.
Lue lisää juuri ilmestyneestä Kuntatekniikka 1/17 -lehdestä.
Teksti: Tapio Mainio, kuvat: Vesa Ranta
Juu,ehkä heikkotehoinen ilmastointi joka pienennetään illaksi ja viikonlopuksi.Myös akera luuttuaja vesimopilla saa kosteutta tarpeeksi.Myös korvaus ilma tulee vääristä paikoista ,Ehkä ?
Kun on Suunnittelija tehnyt huonohkon suunnitelman ja tilaaja siitä karsinut,niin Yleensä siitä mititaan tekijää,helppo tarkistaa onko suunnitelmaa noudatettu ja eiku urakoitsija vastuuseen.Onkohan 10v takuu raja? Terv, Maalari Marjomaa
Voi, voi, ja voi. Pystytäänkö rakentamaan koskaan täysin tiivistä taloa, ei varmasti, mutta sen ei tarvitse johtaa homeongelmaan.
Rakenteisiin ei tiivisty kosteutta, jos vuotava ilma virtaa kuivasta ulkoilmasta sisään päin, eikä ulospäin.
Voisin miltei vannoa, että osaan korjata tämänkin talon ja laatia huolto-ohjelman, mikä pitää talon terveenä aina.
Lue totuus hometaloista http://www.sofiafirma.fi