Pinta- ja pohjaveden laatu on hyvä Keski-Suomessa. Tällöin myös juomaveden laatu on hyvä.

Suurin osa Keski-Suomen pintavesistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Järvet ovat paremmassa kunnossa kuin joet. Suurimman haasteen pintavesille tuo hajakuormitus, joka aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitusta aiheuttavat esimerkiksi jätevedenpuhdistamot, teollisuus, turvetuotanto ja kalankasvatus.

Vesien seurantaohjelmien avulla ELY tutkii tai tutkituttaa Keski-Suomessa kymmeniä järvi- ja jokikohteita, yli sataa pohjavedenottamoa sekä reilua kahtakymmentä pohjavesipaikkaa. Veden laaduntarkkailun lisäksi seurannalla on tärkeä merkitys vesienhoitoa varten laaditun suunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttamisessa.

Myös pohjavesi on Keski-Suomessa laadultaan pääosin hyvää. Uhat liittyvät pohjaveden laatuun, määrällisesti vettä riittää. Laatuongelmista yleisempiä ovat maa- ja metsätalousalueiden lannoituksien vuoksi kohonneet typpipitoisuudet sekä teiden suolauksen seurauksena kasvaneet kloridipitoisuudet.

Pintavesinäytteistä analysoidaan tänä vuonna muun muassa ravinne- ja happipitoisuuksia, sulan kauden aikana kasviplanktonin määrää indikoivaa a-klorofyllia sekä pH:ta ja veden väriä. Perusseurantakohteiden lisäksi veden laatua seurataan maatalouskuormitteisilta kohteilta. Vedenlaatutietoa on saatavilla osittain 60-luvulta lähtien.

Pohjavesistä tutkitaan ravinneaineiden, esimerkiksi typen ja fosforin, esiintymistä alueella. Muutamista paikoista tutkitaan lisäksi erilaisten torjunta-aineiden esiintymistä. Talvisen liukkauden torjumiseksi tehtävän tiesuolauksen vaikutuksia pohjaveteen kartoitetaan kaksi kertaa vuodessa 23:lta tienvarren havaintopaikalta.

– Edellä mainittujen lisäksi avovesikaudella haetaan 15:ltä järveltä ja 15:ltä jokikohteelta muun muassa pohjaeläin-, piilevä- ja kasviplanktonnäytteitä.  Kartoitamme myös muutamilta pinta- ja pohjavesikohteilta mahdollisia haitta-aineita, joita on vähemmän selvitetty Keski-Suomen vesistä, limnologi Arja Koistinen kertoo.

– Pinta- ja pohjaveden laatutietoa kertyy myös niin sanotun velvoitetarkkailuiden myötä. Tarkkailuja toteuttavat toiminnanharjoittajat, joille ympäristöluvassa on annettu tarkkailuvelvoitteet. Seurantatietoja hyödynnetään erilaisissa tutkimushankkeissa, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vesien tummumista ja happamoitumista, vesieliöstön tai kalaston muutoksia sekä hydrologisia muutoksia mittaavissa hankkeissa, Koistinen jatkaa.

(Lähde: ELY-keskus)

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*