Tehty työ tietenkin maksaa, mutta tekemätön työ se vasta kunnille kalliiksi tulee.

Tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain arviolta 4,3 miljardia euroa ja kunnille arviolta 1 miljardia euroa, vaikka työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun, ilmenee Tekemättömän työn vuosikatsauksesta 2016.

Kunnissa tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli 7,22 prosenttia palkkasummasta eli hieman korkeampi kuin yrityksissä (6,39 prosenttia).

Kunnissa vaihteluväli sen sijaan oli yrityksiin verrattuna pienempi: työkyvyttömyys maksoi yksittäisissä kunnissa 5,7 prosentista 9,3 prosenttiin palkkasummasta ja yrityksissä 2,59 prosentista 12,7 prosenttiin palkkasummasta.

– Kunnissa kustannukset jakautuvat tasaisemmin, eikä joukosta löytynyt selkeitä huippuja: parhaiten menestyneissä kunnissa työkyvyttömyyden kustannukset ovat yli kolme prosenttiyksikköä korkeammat parhaimpiin yrityksiin verrattuna, Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma sanoo.

– Tämä johtuu muun muassa eroista työn kuormittavuudessa ja henkilöstön rakenteessa. Kunnissa on myös kenties yrityksiä enemmän osatyökykyisiä ja vanhempia työntekijöitä, koska niissä on haluttu tukea pidempiä työuria. Eroja voi selittää myös se, että yt-neuvottelujen sävyttämänä aikana kunnissa on ”turvallisempaa” sairastaa kuin yksityisellä sektorilla.

Ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 20 000 suomalaista. Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä yli 160 000 henkilöä.

Työterveyslaitoksen elokuussa julkaiseman Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –tutkimuksen mukaan työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät yhteistyön esteiden poistaminen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa, työkykyjohtamisen strategisten tavoitteiden kytkeminen käytäntöön, työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen sekä työkykyasioiden koordinointi.

– Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan yksinään riittänyt työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseen, vaan siihen vaaditaan kaikkia neljää tekijää, ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta muistuttaa.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016

Kuudennen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille ja kunnille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2016 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.

Linkki tulosten yhteenvetoon

Anna Tienvieri
anna.keskinen@hel.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*