HyperloopOne-putkijunaan menisi satakunta matkustajaa tai muutama merikontti. Ja se liikkuisi yli 1100 km/t. (Kuva: HyperloopOne)

Jopa 1100 km/t nopeudella kiitävä putkijuna HyperloopOne mullistaisi toteutuessaan joukkoliikenteen, mutta varsinkin koko yhteiskuntasuunnittelun: työssäkäyntialue ulottuisi nykyisten taajamien ulkopuolelle satojen kilometrien alueelle.

HyperloopOne-hankkeen puhemiehenä Euroopassa kiertänyt Alan James on tuttu mies Suomessakin: hän on käynyt esitelmöimässä HyperloopOne-firman projektista useampaan kertaan, viimeksi kesällä Kuntatekniikan päivillä ja sitten myöhemmin Helsingissä.

Hyperloop-juna on jo ristitty Suomessa putkijunaksi, sillä HyperloopOne-yhtiön hankkeessa suljetussa ja tyhjiöputkessa kulkee magneettien avulla leijuva kapseli, jonka vauhti saadaan kohoamaan yli 1100 kilometriin tunnissa. Kapselissa voi kuljettaa niin tavaraa kuin myös ihmisiäkin – kapseliin mahtuu enimmillään satakunta matkustajaa. Kapselin peruskoko on ”merikontti”, jolloin tavarankuljetuksen logistiikka pelaisi eri kuljetusmuotojen välillä saumattomasti.

Idea perustuu monista yrityksistä tuttuihin putkiposteihin, joissa vaikkapa kaupan kassa voi lähettää alipaineistettua putkea pitkin rahakuljetuksen takahuoneeseen. Hyperloopissa putkessa kulkeva matkustajakapseli liikkuu ilmapatjan päällä jopa 1 130 kilometrin tuntivauhtia.

Teslan Elon Muskin idea

Sähköautofirma Teslan pääomistaja ja visionaristi Elon Musk nosti 2013 esille vuosikymmeniä vanhan idean: otetaan kulkuneuvo, laitetaan se tarkasti säädeltyyn ympäristöön eli putkeen, ja otetaan putkesta ilma pois, jolloin kulkuneuvo saadaan liikkumaan todella nopeasti, kun ilmanvastus on nolla.

Elon Musk sanoi olevansa liian työllistetty Tesla-autojensa kanssa, mutta esitti, että idea on vapaasti käytettävissä.

Putkijuna ei ole pelkkää Muskin yksiytyisajattelua: erilaisia kehityshankkeita on ympäri maailmaa useita, mm. joukkorahoituksella toimivia, mutta niistä pisimmällä lienee HyperloopOne, joka on kerännyt rahoitusta muutaman vuoden aikana 130 miljoonaa dollaria. Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa on jo rakennettu ensimmäinen testirata, jolla kesäkuussa tekniikkaa onnistuneesti kokeiltiin.

Tämän vuoden lopulla päästään täysipainoiseen testaamiseen, ja ensi vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana putkessa on tarkoitus saada kapseli kulkemaan päälle 1000 km/t.

HyperloopOne-yhtiön varatoimitusjohtaja Alan James kertoo liittymisestään mukaan:

-Kun Ciscolta mukaan tullut Rob Lloyd soitti ja halusi minut vastaamaan maailmanlaajuisesta promootiosta, mietin noin 20 sekuntia: kuinka monta kertaa sinua pyydetään mukaan Apollo-ohjelmaan? Siltä tämä tuntuu! Alan James kertoo.

Apollo-vertaus ei itse asiassa ole kovinkaan kaukainen.

-Monet näistä HyperloopOne-kavereista todella ovat avaruusinsinöörejä: he ovat tottuneet lähettämään aluksen avaruuteen, kohdistamaan sen toiseen laitteeseen plusmiinus yhden millimetrin tarkkuudella 27.500 mailin tuntinopeudella ja sitten tuomaan aluksen takaisin ehjänä maahan.

-Kun sanoin heille, että aikamoinen tekninen haaste tämä hyperloop, he sanoivat, että ”ei todellakaan, anna jotain vaikeaa”. Todella virkistävää tehdä töitä eurooppalaisena näissä vauhdikkaissa amerikkalaisissa ympyröissä!

Joukkoliikenne on avaintekijä

yhteiskuntakehityksessä

Varatoimitusjohtaja Alan Jamesin tausta on yhdyskuntasuunnittelu ja taloudellisen kehityksen tutkiminen.

-Kuinka kaupungit, alueet ja maat kilpailevat saadakseen investoijia, kasvua, työntekijöitä ja asukkaita? Yksi keskeinen huomio on, että voidaan tehdä vaikka kuinka monia rakenteellisia uudistuksia ja kehityshankkeita, mutta jos liikenneyhteydet eivät toimi, keskus voittaa aina ja periferia pysyy aina periferiana.

-Meille Iso-Britaniassa on iso ongelma: 85 prosenttia maahan tulevasta varallisuudesta menee Lontooseen. Perheasunto Lontoossa maksaa nyt yli miljoona puntaa. Esimerkiksi puolentoista tunnin junamatkan tai neljän tunnin automatkan päässä on Stoke-On -Trent -kaupunki, joka oli aikoinaan posliinin eli chinan teon maailman keskus.

-Nykyään tuotanto on siirtynyt Kiinaan ja siellä on valmista rakennusmaata: putkijuna voi tiputtaa matka-ajan Lontoon keskustaan 14 minuuttiin. Näin Stoke-On-Trent olisi osa Lontoon metropoli-aluetta.

Putkijuna mullistaisi liikennejärjestelyt muutenkin.

-Enää raideliikenne ei katkaise kaupunkia tai aluetta, vaan pylväiden päällä kulkevassa putkessa liikkuva kapseli jättää kaupunkirakenteen ennalleen: liikenne sujuu maanpinnalla kuten ennenkin.

Hyperloopia onkin verrattu tietoverkkojen laajakaistaan, joka mahdollisti digitaalisen vallankumouksen.

”Teknologia on se

helppo osa tässä”

Alan James näkee putkijunan samanlaisena mullistuksena kuin höyryvoiman tai sähkön yleistyminen, digitaalisuudesta nyt puhumattakaan. Sillä on valtavat taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan.

-Itseasiassa teknologia on se helppo osa tässä. Haasteena on löytää yhteinen näkemys niin kunnallisen, valtiollisen ja lainsäädännöllisen sektorin kuin myös investoijien kanssa. Teknologia on valmis tuossa tuokiossa, mutta suuren muutoksen saaminen yhteiskuntasuunnittelussa ja koko yhdyskuntarakenteessa on se suurin haaste.

Jokaisen viraston ja lainsäätäjän ja sijoittajan vyöryttäminen uuden, ennen kokemattoman teknologian taakse kuulostaa todellakin haasteelliselta. Epäilyksiä supernopean putkijunan tarpeellisuudesta esitetään myös.

-Olemmekin kääntäneet tilanteen toisin päin: kuka haluaa olla ensimmäinen hyperloop-seutu maailmassa? Meille on ilmoittautunut jo runsaat 250 aluetta, jotka haluavat mukaan kisaan.

Kiinnostusta löytyy niin Brittein saarilta kuin Lähi-idästäkin, niin keskisestä Euroopasta  kuin myös Australiasta.

-Esimerkiksi Sydney-Melbourne -väli Australiassa kestää autolla 10 tuntia ja junalla 16 tuntia. Hyperloopilla pätkä sujuisi 55 minuutissa. Kaiken lisäksi Hyperloop ratkaisisi muitakin ongelmia: Sydneyn ja Melbournen lentokentät ovat nyt aivan äärimmilleen ruuhkaisia kaupunkien välisen liikenteen vuoksi – sekin tulppa poistuisi.

Mutta aivan kisan kärkipäässä on Suomi. Helsinki-Tukholma väli sujuisi vajaassa tunnissa, Turusta Tukholmaan hujahtaisi 12 minuutissa.

Salo nousi

loopin kärkeen

Ja heinäkuussa Salon kaupunki solmi ensimmäisenä aiesopimuksen HyperloopOnen kanssa. Jos Salon tarjous pääsee toteutettavien puolen tusinan hankkeen listalle, rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuonna.

-Haluamme testata hyperloopia todellisessa ympäristössä. Autiomaatestit ovat tärkeitä, mutta ne eivät kerro esimerkiksi tarvittavista säännöksistä ja käytänteistä paljoakaan.

Lopullisessa skenariossa Salo olisi välipysähdys Helsingin ja Tukholman välillä. Käytännössä reitti veisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Helsinkiin, sieltä Salon, Turun ja Maarianhaminan kautta Tukholmaan. Matkalla voi olla myös pysäkkejä esimerkiksi Espoossa ja Lohjalla ja Ruotsin puolella Norrtäljessä ja Arlandassa.

Heinäkuun alussa julkistettiin kustannuslaskelmat, joiden mukaan Suomen mantereen puolen putkijunayhteyden rakentaminen kalustoineen ja asemineen maksaisi 6,3 miljardia euroa ja koko projekti Helsingistä Tukholmaan 19 miljardia euroa.

Laskelmien mukaan vuodessa liikevaihtoa kertyisi miljardin verran ja matkustajia olisi 42 miljoonaa vuosittain. Lippujen hinnat pysyisivät maltillisina muutamassa kympissä.

Matkustajien ennakkoluulojen voittamista Alan James ei pidä vaikeana.

-Vaikka menemme suljetussa kapselissa, pystymme heijastamaan seinille kuvaa ulkomaailmasta. Ja onhan sekin etu, ettei tarvitse istua 10 km korkeudessa räjähtävän kerosiinitankin päällä! Alan James sanoo.

Yhtiö toimii jo

Viime vuoden lopulla Maarianhaminaan perustettiin HyperloopOne-hanketta ajava FS Links -kehitysyhtiö, joka toimii jo sekä Suomessa että Ruotsissa.

FS Links toteuttaa tutkimuksen, jossa selvitetään alustavat oikeudelliset, tekniset ja taloudelliset edellytykset Helsingin ja Tukholman väliselle kiinteälle yhteydelle. Mukana on myös Rambol Finland Oy, jonka tehtävänä on määritellä sekä teknisesti että ympäristön kannalta sopiva käytävä niin maalla kuin Itämeren allakin sekä Suomen että Ruotsin puolella. Setterwalls Ruotsista hoitaa selvityksen oikeudellisen puolen.

Ruotsin KPMG vastaa hankkeessa osin yleisestä projektijohtamisesta, osin Helsinki–Tukholma -käytävän alkuperäisen liiketoimintamallin validoinnista. Ramboll selvittää putkiston fyysistä reittiä ja tarkastelee alustavia, karkeita kustannuksia.

Ramboll Finlandissa putkijunasta ollaan innostuneita.

─ Teknisenä ratkaisuna Hyperloop on erittäin kiinnostava. Kyseessä on aivan uusi kuljetusmuoto, joka olisi yhdistelmä paikallista kutsuliikennettä ja pitkän matkan liikennettä ja vielä käsittämättömällä nopeudella. Tämä olisi omiaan osana liikkuminen palveluna -konseptia (Mobility as a Service, MaaS), sanoo Ramboll Finlandin Peter Molin.

Teksti: Markku Vento

 

faktalaatikko

Hyperloop, putkijuna

Näin sen pitäisi toimia

-kapseli joka liikkuu putkessa

-voidaan kuljettaa ihmisiä tai tavaraa tai molempia

-ei pyöriä, ei ilmanvastusta

-leijuu maglev-järjestelmällä

-propulsio-moottori kiihdyttää kapselin yli 1100 km/t matkanopeuteen

-moottoria käytetään vain noin 10% matkasta, sillä kapseli liukuu ilman kitkaa helposti

-mitä lujempaa mennään, sitä vähemmän tarvitaan energiaa

-kiihdytys ja jarrutus ja mutkakallistus kuten lentokoneessa

-eri yhtiöitä: HyperloopOne, Hyperloop Transportation Techonologies

-lisätietoa: hyperloop-one.com, hyperlooptransp.com

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*