Havainnekuva Hämeenlinnan Nummen palvelukeskuksen sisäänkäynnistä. (Kuva: Linja Arkkitehdit Oy)

Hämeenlinnassa haetaan uutta ajattelua kiinteistöasioihin. Nummen palvelukeskus on kaupungille monella tavalla edelläkävijähanke. Palvelukeskukseen rakennetaan uudenlaista lähipalvelujen mallia käyttäjien tarpeiden mukaan. Keskus toteutetaan elinkaarihankkeena ja rahoitetaan kiinteistöleasingillä.

Nummen palvelukeskuksen rakennustyöt käynnistyvät tänä keväänä ja keskus otetaan käyttöön kesällä 2018. Keskuksen rakennuskustannukset ovat 23 miljoonaa euroa ja kokonaispinta-ala noin 10 000 neliömetriä.

Seuraavien 25 vuoden aikana Hämeenlinnan lasten ja nuorten lautakunnan kustannuksista suunnataan pelkästään kiinteistöihin noin 400 miljoonaa euroa.

– Kiinteistömassa on saatava nykyistä paremmin haltuun. Hämeenlinnassa on paljon huonokuntoisia kiinteistöjä ja tälläkin hetkellä toista tuhatta lasta on väistötiloissa. Tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista, mutta samaan aikaan on pystyttävä löytämään myös kustannussäästöjä, sanoo tilaajajohtaja Markku Rimpelä kaupungin lasten, nuorten ja elämänlaadun tilaajayksiköstä.

Asukkaiden ja asiakkaiden äänen kuuluminen tulee entistä tärkeämmäksi kaupungin palvelujen järjestämisessä, Rimpelä sanoo. Nummen palvelukeskus on Hämeenlinnan harppaus kohti uudenlaista rakentamista ja suunnittelua.

Rakennuttajalle vastuuta elinkaarimallilla

Hämeenlinnan kaupungin huonot kokemukset rakentamisesta vahvistivat päätöstä käyttää Nummen palvelukeskuksen rakentamisessa elinkaarimallia.

– Meillä on todettu uusissakin rakennuksissa sisäilma- ja laatuongelmia. Nummen palvelukeskuksen kokonaisinvestointi on niin suuri, että halusimme varmistaa keskuksen toimivuuden ja riittävän pitkän käyttöiän. Elinkaarimallissa rakennuttaja ottaa vastuun lopputuloksesta ja huollosta ennalta sovitun elinkaaren ajaksi. Kun itselleen rakentaa, kiinteistö pysyy pitempään kunnossa, sanoo Hämeenlinnan tilaajapäällikkö Antti Karrimaa.

Haastava neuvottelumenettely

Nummen palvelukeskuksen toimintojen suunnitteluun osallistuivat kaikki tulevat käyttäjäryhmät. Suunnitelmaa ovat olleet tekemässä koulujen opettajat, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon ja neuvolan edustajat, ikäihmisten palvelujen ja liikuntapalvelujen suunnittelijat, kirjastotoimen työntekijät, koululaiset ja päiväkotilapset. Tapaamisten ja kyselyjen perusteella rakennettiin yhteinen visio siitä, mitä palvelukeskus tulee tarjoamaan.

Kun oma tavoite oli selvillä, pallo siirtyi rakennuttajaehdokkaille. Hämeenlinna päätyi kilpailuttamaan hankkeen neuvottelumenettelyllä, jossa ei annettu tarkkaa tarjouspyyntöä vaan kerrottiin omat toiveet ja toiminnan lähtökohdat ja pyydettiin rakennuttajia esittämään ratkaisuja niiden toteuttamiseksi.

– Toiminnallinen suunnitelma annettiin rakennuttajaehdokkaille tarjouspyynnön pohjaksi. Emme halunneet lähteä teknisistä määrittelyistä vaan toiminnallisista tarpeista, koska halusimme varmistaa, että saamme käyttöön parhaat ehdotukset emmekä rajaa ennakolta hyviä ideoita pois, Karrimaa sanoo.

Rakennuttajaksi valikoitui YIT:n ja Caverionin muodostama konsortio.

– Keskusteluyhteyden syntyminen tuotti vaikeuksia, sillä eri käyttäjäryhmien toiveiden tulkkaaminen rakennuttajan kielelle ei ollut helppoa. Vaikka prosessi oli työläs, se kannatti. Myös tarjoaja on kertonut oppineensa paljon suunnitteluprosessin aikana, Karrimaa sanoo.

 

Lue lisää aiheesta Soili Helmisen artikkelista torstaina 17.3. ilmestyvässä Kuntatekniikka-lehdessä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *