Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöön muutoksia valmistellut työryhmä ehdottaa kolmea eri vaihtoehtoa vaatimusten kohtuullistamiseksi. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Mahdolliset lainsäädäntömuutokset koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä.

Työryhmän ensimmäisen vaihtoehdon mukaan ennen vuotta 2004 rakennetuilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmä täytyisi uusia vain silloin, kun kiinteistöllä tehdään muutakin rakennuslupaa edellyttävää remonttia. Tämä koskisi alueita, jotka eivät ole pilaantumiselle herkkiä. Ympäristönsuojelulakiin kirjattaisiin kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista, kuten pohjavesialueista ja rannoista, mutta kunnille jäisi valta määritellä herkät alueet määräyksissään, joko velvoitettuina tai vapaaehtoisesti.

Toisessa vaihtoehdossa yksityiskohtaiset kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista kirjattaisiin suoraan ympäristönsuojelulakiin. Kriteereissä määriteltäisiin pohjavesialueet ja vähimmäisetäisyys vesistöihin. Lisäksi etäisyys naapuriin ja tulvariskialueisiin otettaisiin huomioon. Pilaantumiselle herkillä alueilla riittäisivät nykyiset vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle. Kunta voisi määräyksillään tiukentaa vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi etäisyyksien määrittelyyn ja puhdistusvaatimustasoon.

– Olennaista on, että kiinteistönomistaja itse päättää jätevesiremontin ajankohdan, kun hakee rakennuslupaa, ministeri Tiilikainen sanoo.

Tilanteissa, joissa jätevesijärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa ympäristön pilaantumista, toimenpiteisiin on kuitenkin ryhdyttävä välittömästi, kuten aiemminkin.

Työryhmän esittämä kolmas vaihtoehto koskee jätevesiasetuksen poikkeamissäännöksen väljentämistä. Poikkeamissäännökset tarkoittavat esimerkiksi kiinteistönhaltijan korkeaa ikää tai työttömyyttä, joiden vuoksi voi saada vapautuksen tai määrä-aikaisen poikkeaman vaatimusten noudattamisesta. Ympäristönsuojelulakia muutettaisiin siten, että ympäristövaatimukset ja kiinteistön omistajaan liittyvät edellytykset erillisinäkin riittäisivät poikkeamisen myöntämiseen. Tällöin esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys riittäisi perusteeksi soveltaa poikkeamissäännöstä. Lisäksi säännökseen lisättäisiin kiinteistön alhainen asukasmäärä perusteeksi harkita poikkeamisen myöntämistä määräajaksi. Kolmatta vaihtoehtoa voitaisiin käyttää myös yhdessä kahden muun vaihtoehdon kanssa.-

– Täytyy tarkoin punnita menettelytapoja sekä kolmannen vaihtoehdon ehdotusten toteuttamista. Tavoitteena on antaa säädösten muuttamisesta hallituksen esitys kevään aikana, Tiilikainen sanoo.

Ei korvauksia jätevesijärjestelmän aiemmin uusineille

Ministeri ei pidä mahdollisena korvausten maksamista niille kiinteistönomistajille, jotka ovat aiemmin rakennuttaneet ehkä tarpeettoman kalliin järjestelmän. Näihin hän lukee itsensäkin.

– Jos säädösten lieventämisestä seuraisi korvausvastuu valtiolle, helpotuksia ei voitaisi koskaan säätää. Aion jatkaa tällä tiellä monessa muussakin asiassa.

Työryhmä ei asettanut valmistelemaansa kolmea vaihtoehtoa paremmuusjärjestykseen. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyen työryhmä ehdottaa, että otettaisiin käyttöön palkkiokokeilun kaltainen kannustin jätevesijärjestelmien uudistamiseen ja kotitalousvähennykseen sisällytettäisiin myös koko suunnittelutyön osuus.

Säädösmuutosten jatkovalmistelua varten tehty vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on raportin keskeistä sisältöä.

– Tavoitteena on, että haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimukset voidaan kohtuullistaa työmme pohjalta siten, että jatkuvia säädösten muutostarpeita ei enää ole. Tilanne on saatava vakiintumaan niin kiinteistönomistajien, viranomaisten kuin alan yrittäjienkin kannalta, toteaa työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Ari Niiranen.

Kuntaliiton mielestä nykyinen säätely toimii, tulkintaohjeita tarvitaan

 

 

 

Kuntaliitto työryhmässä edustaneen ympäristöpäällikkö Miira Riipisen mielestä nykyisillä säädöksillä olisi pärjätty hyvin. Työtyhmän ehdotuksista paras on kolmas vaihtoehto, jossa poikkeamissäännöksiä lievennetään.

– Poikkeamissäännöksiä voidaan käyttää joustavasti, mutta kunnat tarvitsevat soveltamiseen ja tulkintaan edelleen yksiselitteistä ohjeistusta, Riipinen sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.

Kahdesta muusta vaihtoehdoista Kuntaliiton siedettävämpi on se, jossa pilaantumisherkkien alueiden yksityiskohtaiset kriteerit kirjattaisiin suoraan ympäristönsuojelulakiin. Muuten vaarana on jälleen kerran kuntien tehtävien lisääntyminen.

– Kriteerien määritteleminen kuntakohtaisesti edellyttäisi valuma-aluekohtaista tarkastelua, johon kunnilla ei ole voimavaroja. Myös ympäristönsuojelumääräysten muuttuminen pakollisiksi työllistäisi kuntia, sillä niiden laadinta on usein pitkä prosessi, Riipinen muistuttaa.

Hajajätevesityöryhmän raportti 2015 (pdf)

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.