Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti suosittelee, että infran korjausvelan ei anneta enää kasvaa. (Arkistokuva: Kunta.tv)

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti arvioi valtion infran tilan kokonaisuutena olevan viraston käsityksen mukaan hyvä, mutta kehityssuunta on huolestuttava. Pöysti puhui torstaina Maarakennuspäivässä Helsingissä.

– Valtion talousarvioesityksessä on käytetty valtion väyläomaisuuden osalta korjausvelan määränä 2,4 miljardia. Infran kunto vastaa jokseenkin nykyistä käyttötarvetta vastaavaa kuntoa ja arvo on lähellä nykykäyttöarvoa.

Korjausvelan määrittely ja laskentatapa vaihtelee niin valtiolla kuin kunnillakin Suurin korjausvelka on kiinteistöissä, yhteensä 50-60 miljardia, josta suuri osa kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöissä. Valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti on Pöystin mukaan varsin hyvin onnistunut pysäyttämään korjausvelan kasvun. Käyttäjiltä on toki tullut kritiikkiä vuokrankorotuksista.

Valtion väylien korjausvelka on tässä suhteessa pieni. Sitä ei silti pidä Pöystin mielestä vähätellä.

– Homma ei toimi, jos ei saada pitkäjänteistä ratkaisua perusväylänpidon rahoitukseen tai sitten pitää radikaalisti päättää, missä lopetetaan teiden ja ratojen ylläpito kokonaan.

Valtio joutuu tasapainoilemaan rahoitusvelan ja korjausvelan kasvun välillä. Kustannuskehitys erkaantunut perusväylänpidon rahoitustasosta jo vuosikausia.

– Velan lyhentäminen ei ole itsetarkoitus, mutta talouskasvu on turvattava. Suosittelen, että korjausvelan ei anneta kasvaa, mutta on huolehdittava siitä, ettei rahoitusvelan kasvu jyrkkene, Pöysti pohtii.

Älykkään rakennetun ympäristön tuottaminen on hänen mielestään järkevä investointikohde. Liikenne tulee nähdä enemmän palveluna, joka liittyy älykkääseen ympäristöön.

Uudet rahoitusmallit eivät ratkaise kaikkea.

– Suhtaudun niihin hieman skeptisesti. Ne eivät ratkaise rahoitusongelmaa, Pöysti sanoo.

Hän epäilee, että poliittisesti on vaikeaa tavoitella valtion infraomaisuuden hallintaan Senaatin kiinteistönpitoon soveltamaa mallia, sillä tällöin päätöksenteko suuristakin investoinneista siirtyisi pois eduskunnalta.

MANKin Tömppä Kehäradalle

Maarakennuspäivässä myönnettiin myös tapahtuman järjestäneen Maarakennusalan neuvottelukunta MANKin perinteinen Tömppä-palkinto Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavian yhteiselle Kehärata-hankkeelle.

– Hanke on erinomainen osoitus yhteistyöstä sekä hallitun, nykyaikaisen kaupunkirakenteen kehittämisestä ja korkeatasoisesta infra-alan osaamisesta, perusteli palkitsemista MANKin neuvottelukunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen.

Maarakennuspäivään Finlandia-talolle oli kokoontunut lähes 300 infra-alan ammattilaista julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *