Rovaniemi tarjoaa tyhjiä vuokra-asuntojaan vastaanottokeskuksen käyttöön. Rovaniemellä on tyhjänä noin 300 asuntoa. (Kuvakaappaus Kunta-asunnot Oy:n verkkosivuilta)

Kunta-asuntojen omistamia, tyhjillään olevia vuokra-asuntoa tarjotaan Rovaniemellä mielellään turvapaikanhakijoiden majoittamiseen, Rovaniemen kaupungin tekninen johtaja, Kunta-asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Martti Anttila sanoo.

Kunnilta Kunta-asunnot Oy:n omistukseen siirtyneitä vuokra-asuntoja on eniten tyhjillään Rovaniemellä, kaikkiaan noin 300. Yhtään kokonaista kerrostaloa ei ole tyhjillään, mutta Muurolan kaupunginosassa on useissa taloissa paljon tyhjiä asuntoja.

Anttilan mukaan yhtiö on ehtinyt linjata, että asunnot ovat tarjolla turvapaikanhakijoille. Mieluiten asuntoihin otetaan perheitä.

Kunta-asunnot on jo aiemmin tehnyt Maahanmuuttoviraston ja SPR:n kanssa yhteistyötä, ja turvapaikanhakijoita on Rovaniemellä majoitettu vastaanottoprosessin ja turvapaikkakäsittelyn ajaksi yksittäisiin vuokra-asuntoihin.

Asuntoja on käytetty vastaanottomajoituksena myös Kemissä.

Valtio panostaa
kotoutumiseen liian vähän

Valtion laskennalliset korvaukset maahanmuuttajien kotouttamiseen ovat kuntajohtajien mielestä riittämättömät. Ennen kuin asuminen Suomessa onnistuu, monet tarvitsevat esimerkiksi erityistä asumisneuvontaa, samoin terveydenhoito, päivähoito, peruskoulu, osallistuminen kielikoulutukseen ja työuran hankkiminen vaativat usein laajaa tukea.

Kuntalehden kyselyyn vastanneista kuntajohtajista valtaosa katsoo, että valtion panostus kotoutukseen on riittämätöntä.

Kireästä taloudesta kärsivillä kunnilla ei kuntien mukaan ole voimavaroja vastaanottaa nykyistä enemmän maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajien asuttaminen aiheuttaa monilla paikkakunnilla myös ongelmia, koska asuntojonot ovat ennestään jo pitkät.

Paisuvan maahanmuuton
varalle järjestelykeskukset

Kunnat tekevät parhaillaan suunnitelmia niin sanottujen järjestelykeskuksien perustamisesta turvapaikanhakijoiden laajamittaisen maahantulon vastaanottamiseksi siltä varalta, että nykyiset vastaanottokeskukset ja kiireen vilkkaa pystytetyt hätämajoituskeskukset eivät selviä turvapaikkahakijajoukon sijoittamisesta.

Järjestelykeskusten perustaminen pohjautuu vuodelta 2011 peräisin olevaan ulkomaalaislakiin. ELY-keskukset ovat pyytäneet kuntia etsimään järjestelykeskuksille sopivia tiloja. Monet kunnat käyvät ELY-keskusten kanssa neuvotteluja järjestelykeskusten perustamisesta.

Majoitus järjestelykeskuksessa on tarkoitettu lyhytaikaiseksi. Tulijat saavat järjestelykeskuksissa välttämättömään toimeentuloon tarvittavat palvelut.

Laajamittaisen maahantulon
määritelmä puuttuu

Ulkomaalaislaissa ei ole määritelty, milloin kyseessä on laajamittaisen maahantulon tilanne. Neuvotteluissa esillä on ollut arvio, että tulijoiden määrän ylittäminen 20 000 ihmisellä voisi olla tällainen raja.

Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen voi tulla tämän vuoden aikana 25 000-30 000 turvapaikanhakijaa, kun alkuperäinen arvio tämän vuoden määrästä oli 5 000. Elokuussa arvio nostettiin ensin 15 000:een, sitten jopa 30 000:een.

Tällä haavaa Suomen kaikki vanhat ja uudet vastaanottokeskukset lisäpaikkoineen ovat täyttymässä. Uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan keskimäärin viisi viikossa, koska maahantulijoiden virta on jatkuvaa.

Esimerkiksi viime viikolla Suomeen tuli noin tuhat turvapaikanhakijaa. Maahantulijoiden määrä on suurempi, kuin maasta poistuvien määrä.

Maahantulijoiden vastaanotto on Maahanmuuttoviraston vastuulla, ja laajamittaiseen maahantuloon varautumisen alueellinen vastuu on ELY-keskuksilla.

Valmiussuunnitelmissa mainitaan, että ELY-keskusten tehtävänä on varautua jopa 80 000 maahantulijaan. Uudenmaan ELY-keskuksen laajennetulla alueella pitäisi löytyä vastaanottopaikkoja suunnitelman mukaan 11 400.

Valtioneuvosto voi määrätä
järjestelykeskuksista

Kuntien ei ole pakko osallistua maahanmuuton järjestelyihin tai tarjota tiloja vastaanottoon. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa voidaan kuitenkin ottaa käyttöön niin sanottu pakkopykälä valtioneuvoston asetuksella, jos kuntien ja ELY:jen aiesopimuksia ei saada aikaan riittävän nopeasti.

Maahantulijoiden ohjaaminen järjestelykeskukseen tapahtuu valtioneuvoston päätöksellä.

Valtioneuvoston päätöksellä voidaan myös määrätä jotkut kunnat perustamaan ja ylläpitämään järjestelykeskuksia.

Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Suomessa järjestelykeskusta voivat ylläpitää valtion lisäksi kunnat, kuntayhtymät sekä kansalaisjärjestöt, kuten SPR.

Valtio maksaa keskuksen kulut.

Maahantulijat rekisteröidään järjestelykeskuksessa. Järjestelykeskusten asukkaitten liikkumista rajoitetaan niin, että he eivät voi poistua järjestelykeskuspaikkakunnalta ennen rekisteröintiä.

Rekisteröinnin ja turvapaikkailmoituksen jälkeen hakijat siirretään mahdollisimman pian vastaanottokeskuksiin.

Järjestelykeskukset toimisivat eri paikkakunnilla lyhyen aikaa, esimerkiksi kolme kuukautta, ja maahantulija viipyisi keskuksessa korkeintaan viikon.

Keskusten toimintaa liittyy paljon muun muassa turvallisuuteen, terveydenhuoltoon ja ruokailuun liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi eri uskontokuntien ruokavaliot ja terveydenhuollossa tarttuvat taudit, pakolaisuuden aiheuttamat akuutit stressireaktiot ja mielenterveyshoito vaativat järjestelykeskuksessa suurta osaamista.

Lisää aiheesta: Espoolta ei tiloja keskukselle – Kuopio, Ruovesi ja Liminka myönteisiä

Riitta Vainio
riitta.vainio@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*