Kehärata piristää Vantaan kasvua

Kehärata mullistaa Vantaan joukkoliikenteen ja tuo uuden vahvan sysäyksen alueen elinvoiman kehittämiseen. Liikenneviraston ja Vantaan yhteishanke on ollut monipuolinen ja vaativa haaste, niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin.

Uusi sydämenmuotoinen junareitti alkaa sykkiä heinäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen Vantaalla ja Helsingissä, kun Kehärata aukeaa. I- ja P-junat kulkevat sitä pitkin vastakkaisiin suuntiin kymmenen minuutin välein. Koko kierros, jonka keskeisiä asemia ovat tällä hetkellä Pasila, Tikkurila ja Lentoasema, kestää tunnin. Pasilasta pääsee lentoasemalle 25 minuutissa.

Kehärata parantaa Helsinki–Vantaan lentoaseman saavutettavuutta koko maasta, koska Tikkurilassa voi vaihtaa lentoasemalle vievään junaan. Uuden radan pituus on noin 18 kilometriä. Rata alittaa lentokentän kahdeksan kilometriä pitkässä tunnelissa.

– Kehärata on piristysruiske, joka edistää Vantaan kehittämistä. Samalla se mullistaa liikkumista koko pääkaupunkiseudulla, arvioi Kehäradan projektipäällikkö Harri Johansson Vantaan kaupungilta.

Tikkurilan ja Vantaankosken asemat yhdistävä Kehärata lähentää Itä- ja Länsi-Vantaata. Samalla se mahdollistaa kaupungissa laajojen, tähän asti harvaan asuttujen alueiden kaavoitukseen asumista ja työpaikkoja varten.

Kehärata-projekti on Liikenneviraston ja Vantaan kaupungin yhteishanke. Liikennevirasto vastaa Kehäradan rakentamisesta. Hankkeen kustannusarvio on noin 774 miljoonaa euroa, josta Vantaan kaupungin osuus on 31,5 prosenttia eli noin 250 miljoonaa euroa. Kehärata on saanut EU:n lentokenttätukea.

– Kaupungille investointi on kallis, mutta sen luomat mahdollisuudet ovat myös merkittäviä.

Kehärata tuo Vantaalle uutta elinvoimaa

Kehärata mullistaa Vantaalla sekä liikenteen että asumisen. Muulle Suomelle radan valmistuminen konkretisoituu junayhteyden avautumisena pääradalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Vantaan elinkeinojohtaja Jose Valanta muistuttaa, että Kehärata on paljon muutakin kuin kiinteä ratayhteys lentoasemalle.

− Rata ja sen viisi uutta asemaa ovat tärkeitä valtteja Vantaan houkuttelevuuden, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentumisen sekä yhdyskuntarakenteen eheytymisen kannalta. On erityisen kiintoisaa nähdä millaisen lisäruiskeen rata antaa jo nyt maan nopeimmin kasvavan yritysalueen Aviapoliksen kehitykselle. Myös Leinelän ja Kivistön kaupunkikeskusten sekä Vehkalan tuotantoalueen synty tulee olemaan erityisen jännittävää seurattavaa.

Radan varteen kaavoitetaan monia uusia asuinalueita ja työpaikkoja. Kehäradan asemista kilometrin etäisyydellä sijaitseekin yhteensä noin 200 000 asukasta ja lähes yhtä paljon työpaikkoja.

Asuntomessut Kehäradan kupeessa

Vantaan asuntomessualue Kehäradan varrelle kohoavassa Kivistössä on malli 2000-luvun kaupunkirakentamisesta. Se tarjoaa erilaisia asuntoja erilaisiin tarpeisiin, erilaisille ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa. Viihtyisyyttä tuovat muun muassa toimintapuisto ja taide.

Asuntomessualue sijoittuu Kivistön keskustan koillisosaan, noin 800 metrin etäisyydelle asemasta. Tiiviin yhdeksän hehtaarin asuntomessualueen kaupunkirakenne sisältää koillisosan omakotitontteja, laajan virkistysalueen reunalla, Rubiinikehän molemmin puolin.

Keskustan pääkadulta, Ruusukvartsinkadulta tultaessa korttelit muodostuvat 5–7-kerroksisista umpikorttelimaisista kerrostaloista. Pääkadun varteen sijoittuu korkeamman kivijalkakerroksen tilaa, joka voidaan myöhemmin ottaa liike-, palvelu- tai toimistokäyttöön.

Asuntoja valmistuu yhteensä 350. Alueelle rakennetaan muun muassa Euroopan suurin passiivipuukerrostalo. Entiselle soranottoalueelle puolestaan rakennetaan toimintapuisto.

Asuntomessut järjestetään Vantaalla 10.7.–9.8.2015.

 

Lue lisää Kehäradasta ja Vantaan keskeisistä kaupunkikehityshankkeista torstaina 11.6. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.