Havainnekuva Espoon Suomenojalle rakennettavasta kaukolämpöakusta. (Kuva: Fortum)

Fortum rakentaa kaukolämpöakun Espooseen Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokselle. Lämpöakku parantaa sekä voimalaitoksen energiatehokkuutta että kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille.

Lämpöakun ansiosta Suomenojalla voidaan tuottaa lämpöä entistä tasaisemmin, mikä parantaa energiantuotannon tehokkuutta. Lämpöä voidaan varastoida esimerkiksi yöllä, jolloin lämpimän käyttöveden tarve on asiakkailla pienempi. Akkuun varastoitua lämpöä voidaan puolestaan hyödyntää pakkasaamuina, kun kulutus on suurempi. Lämpöakku parantaa entisestään myös kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille, sillä akussa olevaa vettä voidaan hyödyntää mahdollisten putkistovuotojen yhteydessä.

Lämpöakkuna toimii noin 20 000 kuution vesisäiliö, johon voidaan varastoida noin 800 MWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä.

Lämpöakku rakennetaan Suomenojan voimalaitoksen alueelle luontevaksi osaksi nykyistä voimalaitosympäristöä. Lämpöakku koostuu noin 43 metriä korkeasta ja 26 metriä leveästä vesisäiliöstä ja matalasta pumppaamorakennuksesta. Rakennustyöt alkavat touko-kesäkuun vaihteessa, ja lämpöakku otetaan käyttöön joulukuussa 2015.

Yksi Fortumin strategian kulmakivistä on vahva sähkön ja lämmön yhteistuotannon osaaminen. Lämpöakku ja muut uudet ratkaisut monipuolistavat kaukolämmön tuotantoa ja pitävät kaukolämmön kilpailukykyisenä asiakkaille.

Espoossa runsaasti kehityshankkeita

Fortumilla on Espoon alueella menossa useita hankkeita, joilla tavoitellaan lämmöntuotannon aiheuttamien päästöjen merkittävää vähentämistä. Fortumin tavoitteena on, että yhtiön asiakkaat saavat hiilidioksidivapaasti tuotettua lämpöä Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

Esimerkiksi Espoon Suomenojalla toimii uusi lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää jäteveden hukkalämpöä. Lämpöpumpuilla saadaan talteen jopa 15 % koko Espoon kaukolämmöntarpeesta. Fortum toimittaa myös energiajärjestelmän Espoon uuteen sairaalaan, jonka ylijäämälämpö hyödynnetään espoolaisten lämmityksessä.

Kivenlahden lämpölaitoksella puolestaan siirrytään fossiilisesta polttoaineesta puupellettien käyttöön. Tämä vähentää kaukolämmön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä alueella ja vähentää riippuvuutta maakaasusta.

St1:n kanssa Fortum on sopinut yhteisestä pilottihankkeesta, jossa kokeillaan geotermisen lämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. Tästä hankkeesta voi lukea tarkemmin muun muassa Kuntatekniikka-lehden numerosta 1/2015.

Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntaliitto.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*