Kuntien metsät vielä hyödyntämättä ilmastotyössä
Kolmannes kunnista on laatinut ilmastostrategian itselleen tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
Kuntien ilmastotyöt päästötavoitteiden asettaminen ja päästölaskenta eivät ole yksinkertaisia asioita, vaan vaativat perehtymistä ja taustoitusta.
– Kunnat ovat itse toivoneet, että ilmastotavoitteiden asettamista ja seurantaa ohjeistetaan, Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Maija Hakanen totesi kuntien ilmastokampanjan tapaamisessa Seinäjoella torstaina.
Nyt kunnille kommenteille annettavalla hyvällä käytännöllä pystytään selkeyttämään ilmastopäästöjen laskentaperiaatteita ja tavoitteiden esittämistapaa.
– Tavat, joilla päästötavoitteet esitetään, vaihtelevat suuresti. Vaikka kunnan omat tarpeet ja kunnan toimien vaikuttavuuden seuranta on keskeinen periaate kunnan tavoitteiden asettamiselle, vertailtavuus muiden kuntien kanssa ja myös valtakunnallisiin tavoitteisiin on tärkeää, Hakanen huomautti.
Hyvä käytäntö on, että kunta asettaa määrällisen ilmastopäästöjen vähennystavoitteen. Tavoite tulisi vahvistaa kerran valtuustokaudessa. Myös päästöt tulisi laskea vähintään kerran valtuustokaudessa.
Metsät hyödyntämätön voimavara
Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta metsille on käyttöä myös, kun varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
– Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan metsiä ei vielä ole otettu monipuolisesti huomioon kuntien ilmastostrategioissa, selvityksen laatija Anna-Marja Kukkanen muistuttaa.
Metsien hiilivarastoja ja metsätalouden päästöjä ei selvityksen perusteella näyttäisi olevan laskettu vielä yhdessäkään kunnassa.
– Sen sijaan maakunnat ovat tarkastelleet metsiä selvästi kuntia enemmän. Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia, jotka voisivat toimenpiteillään vaikuttaa suuresti ilmastonmuutokseen.
Lisää aiheesta Kuntatekniikka-lehden tuoreessa numerossa (7/2102).
Metsät ja ilmastonmuutos -selvitys
Ville Miettinen
