Tampereen tunnetuin maamerkki Näsinneula juhlii 40-vuotissyntymäpäiviään lauantaina.

Näsinneulan rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1970. Torni avattiin yleisölle 1. toukokuuta 1971. 168-metrisestä tornista tuli nopeasti yksi Tampereen suosituimmista käyntikohteista.

Näsinneula on Suomen korkein vapaasti seisova rakennelma ja Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni Tukholman Kaknästornin jälkeen.

Näsinneulan takana olivat Tampereen ns. aseveliakselin vahvat miehet, kaupunginjohtaja Erkki Lindfors (sd.) ja kunnallisneuvos Lauri Santamäki (kok.). Ajatus Näsinneulan rakentamisesta lähti kaupunginjohtaja Lindforsilta. Hän vieraili Kuopiossa Puijon tornissa ja sai idean tornin rakennuttamisesta Tampereelle.

Torni nousi Särkänniemeen, mutta vaihtoehtoina pohdittiin myös Ratinaa ja Pispalaa. Suunnitelmissa tornia kutsuttiin Särkänneulaksi, mutta Näsinneula-nimeä ehdotti kunnallisneuvos Santamäki. Nimen taustalla olivat viereinen Näsijärvi ja Yhdysvaltain Seattlen Space Needle -torni.

Rakennustyöt tehtiin vuosina 1970–1971, ja tornin suunnitteli Pekka Ilveskoski. Urakoitsijaksi valittiin rakennusliike Haka. Unkarista tilatut rakennusmiehet rakensivat tornin rungon teräsbetonista 33 vuorokaudessa liukuvaluna. Tornin neula koostuu teräksisestä mastosta, jonka huipulla on vielä lasikuituinen masto.

Kovassa tuulessa Näsinneula voi kallistua 15 cm tuulen suuntaan. Tornissa on kaksi 15 henkeä vetävää hissiä, jotka nousevat huipulle 32 sekunnissa. Hissien nopeus on kuusi metriä sekunnissa. Ne ovat Suomen nopeimmat julkisessa käytössä olevat henkilöhissit.

Hissien pysähtymistasanteella, 120 metrin korkeudessa, on varsinainen näköalatasanne ja ravintola. 10 metriä alempana 110 metrissä on ulkoilmatasanne. Ravintolan ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa.

Sähköhäiriön varalta Näsinneulassa on oma dieselkäyttöinen varavoima-asema. Hätätilanteessa tornin ulkoilmatasanteelta poistutaan porrashuoneen 700 porrasta pitkin.

Juhlapäivän kunniaksi näkötorniin on vapaa pääsy koko päivän. Lisäksi alueella on runsaasti ilmaisohjelmaa.

Antti Pulkkinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *