ROTI 11.10.2017

Mediataiteen mahdollisuudet rakennetussa ympäristössä

Taide on luonteeltaan ekspansiivista – jos löytää jollekin sen ilmenemismuodolle tietyt määritellyt ominaisuudet ja pyrkimykset, kasvaa viereen toinen lonkero, johon nämä eivät päde. On lähdettävä siitä, että taide voi tapahtua missä vaan, millä hyvänsä alustalla, missä hyvänsä kontekstissa tai ympäristössä.

Taiteilija- tai tekijälähtöisesti ajateltuna taidehankkeen perusteleminen tuntuu paradoksaaliselta tehtävältä. Toisaalta on selvää, että taiteella on lukuisia hyödyllisiä vaikutuksia, ja toisaalta taiteenteon luonteeseen, taiteilijan toimijuuteen kuuluu ajatus hyötysuhteiden ja -ajattelun ohittamisesta.

Julkisessa tilassa toimiessa onkin keskeisenä haasteena säilyttää taiteen integriteetti, vaikka se tarkoittaisi joskus myös teoksen väliaikaisuutta, uusien teknisten ratkaisuiden koettelemista ja tietoista riskinottoa. Julkisen ja rakennetun ympäristön täytyisi olla yksi nykytaiteen luonnollinen esittämispaikka muiden rinnalla, olipa kyse teoksesta, joka ajan mittaan muuttuu tai katoaa luonnonvoimien armoilla, performatiivisesta teosta, joka toteutetaan tiettyjä kestollisia kertoja tai elektronisesta teoksesta, jonka suunnittelussa on huomioitu teoksen elinkaari. Muun muassa erilaisen yleisösuhteensa ja fyysisen ympäristönsä johdosta tämä konteksti on erityisen kiinnostava taiteelliselle toiminnalle.

Miksi taiteellisen työskentelyn uusiutuvan ja laajenevan luonteen muistaminen on niin tärkeä julkisesta taiteesta puhuttaessa? Vastaus on yksinkertainen: taiteen takia, jotta voimme tehdä kiinnostavia julkisia taidehankkeita. Avoimin mielin pysyminen on tärkeää, koska tietyn perustellunkin hyötyvaikutuksen toisteleminen johtaa helposti sen mukaisten ennakko-oletusten ylikorostumiseen.

Julkista taidetta tilatessa voi joskus ensisijaisena pyrkimyksenä myös olla alueen tai rakennuksen arvon kasvattaminen. Vaikkei myönteisiltä taloudellisilta vaikutuksilta voitaisi tai tarvitsisikaan välttyä, on toivottavaa, että taiteen tuottamisessa rakennettuun ympäristöön keskitytään muuhunkin kuin mahdollisimman todennäköiseen arvonnousuun. Kuten ystäväni isä hienosti asian toisessa yhteydessä ilmaisi: Onni on siitä ihmeellinen asia, ettet koskaan tiedä mistä se tulee. Taide toimii kuten elämä.

Jotta voidaan puhua aidosti julkisesta taiteesta, eivät siihen kohdistuvat ennakko-oletukset saisi olla erilaisia kuin muissa taiteen konteksteissa. Toki jokaisella esityspaikalla on omat erityispiirteensä ja rajoitteensa. Esimerkkinä mainittakoon teoksemme mediataiteilija Pasi Rauhalan kanssa, joka on tekeillä Jyväskylän Kankaan uuteen palvelutaloon. Sen tekovaiheissa olemme käyneet näyttämässä veistosluonnoksia talon tuleville asukkaille, joihin kuuluu muistisairaita vanhuksia.

Teoksen ensisijainen kohderyhmä rajaa pois tiettyjä valo-, ääni- ja liikeärsykkeitä, muttei vaikuta taiteellisen työn henkeen. Päinvastoin, tapaamiset vanhusten kanssa ovat eräitä oman urani merkityksellisimpiä hetkiä. Julkisessa tilassa olevan taiteen kohtaamista ei usein valita itse, joten sisällöt on harkittava esityskontekstin mukaisiksi.

Ulkotilaan sijoitettavissa mediataiteen teoksissa tulee usein myös budjetti vastaan – hankkeen koko tuotantobudjetti saattaisi riittää juuri ja juuri laitteistoon ja tekniseen toteutukseen, jolloin vaatimatonkin taiteilijapalkkio jää kokonaan pois. Näin ei tietenkään voida tehdä edes uutta kunnianhimoista julkista mediataidetta.

Taiteilijavetoinen toimijamme Kunstventures onkin luotu fasilitoimaan ja edistämään erityisesti uusien mediataiteen muotojen tuottamista julkiseen tilaan, taiteilijan toimeentulosta kiinni pitäen. Tuomme myös tekijälähtöistä taideasiantuntijuutta osaksi rakennetun ympäristön suunnittelua niin sisällöllisissä kuin teknisissäkin kysymyksissä.

Ihmisen ja teknologian suhde on kovaa vauhtia saavuttamassa paikkansa yhtenä nykytaiteen päädiskurssina. Siihen liittyy toisaalta teknologisen kehityksen vaikutus sosiaaliseen elämäämme, käyttäytymiseemme, kehoomme ja ajatteluumme yleisesti sekä teknologian tuotannon yhteydet planeetan resurssien hyödyntämiseen ja ilmastonmuutokseen. Ja toivottavasti edes jossain määrin myös sen hidastamiseen.

Julkisessa tilassa tapahtuva mediataiteellinen työskentely on mahdollisuus kohdata ja koetella maailmaa ympärillämme.

Lisää aiheesta:
www.kunstventures.fi

www.teemulehmusruusu.com


Teemu Lehmusruusu

ROTI 2017 -hankkeen Digitaaliset ratkaisut -paneelin jäsen

Media- ja installaatiotaiteilija

Taiteilijavetoisen Kunstventures Oy:n ja Ikahu Media Artin perustaja

 

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

 

Seuraa meitä verkossa!

 

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi

 

Jaa artikkeli

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.