Kaupunkiseutujen infrahankkeet ovat yhteiskunnallisia panostuksia, jotka poikivat hyvin suunniteltuina ympärilleen talouskasvua asuntorakentamisen, työpaikkojen ja verotulojen muodossa. Tästä huolimatta arvioitaessa infrainvestointien kannattavuuksia, yhteiskunnan hyödyt jätetään usein taka-alalle.

Perinteisesti hankkeiden hyötykustannuslaskelmat lasketaan liikenneverkon toiminnan näkökulmasta, muun muassa mittaamalla raide- tai tieliikenteen matka-aikoja. Näkökulma on toimiva yksittäisten tiehankkeiden arvioinnissa, mutta metsään mennään, kun samaa laskentakaavaa sovelletaan kaupunkiseutujen mittaviin infrahankkeisiin.

Pisararata on tästä hyvä esimerkki. Liikenneviraston laatimassa, liikenneverkon toimintaan keskittyvässä arviossa Pisararadan hyöty-kustannussuhde todetaan heikoksi. Sama hanke kääntyy kuitenkin selvästi kannattavaksi, kun ympäröivä yhteiskunta otetaan huomioon Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n teettämässä lisäselvityksessä. Uusi rata lisää asema-alueiden vetovoimaa, asuntorakentamista ja työllisyyttä. Pisararadan talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittävät, jopa koko Suomen mittakaavassa.

Selviä yhteiskunnallisia hyötyjä voidaan nähdä myös jo käynnissä olevissa hankkeissa, kuten Tampereen rantatunnelissa. Rantatunnelin hintalappu on noin 180 miljoonaa euroa, mutta hanke maksaa itsensä reilusti takaisin. Tunnelin ja sen ympäristön rakentaminen tuottaa kokonaisuudessaan vähintään 5 000 henkilötyövuotta. Lisäksi tunneli vapauttaa arvokasta tonttimaata yksityisrahoitteiselle asuntorakentamiselle, joka on jo nyt rivakasti käynnistymässä.

Samat hyödyt toistuvat Länsimetro-hankkeessa. Asema-alueet houkuttelevat ympärilleen asunto- ja liiketilarakentamista; nostokurkien armeija on jo vallannut Länsimetron ensimmäisen vaiheen asema-alueet. Sama toistuu metrojatkeen tulevilla asema-alueilla. Länsimetron jatke maksaa noin 800 miljoonaa euroa, mutta synnyttää kerrannaisvaikutuksiltaan noin neljän miljardin euron investoinnit. Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat kaikkiaan noin 75 000 henkilötyövuotta, mikä merkitsee peräti 750 miljoonaa veroeuroa valtiolle.

Työllisyysvaikutukset ovat niin suuret, että valtio saa oman maksuosuutensa (267 miljoonaa euroa) takaisin yli kaksinkertaisesti pelkillä työntekijöiden maksamilla veroilla. Yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa rakentamishanketta ei Suomesta tällä hetkellä löydy.

Kaupunkikeskuksiin tarvitaan uusia asuntoja ja sujuvampia liikenneyhteyksiä, sillä kaupungistuminen etenee vauhdilla. Tulevat kaupunkiseutujen infrahankepäätökset on tehtävä aidosti relevantteja mittareita hyödyntämällä, katse tiukasti tulevaisuuteen ja kokonaisvaikutuksiin suunnattuna.

Päättäjiltä tämä vaatii rohkeaa, yli hallituskauden ulottuvaa ajattelua. Kunnilta se vaatii erityisesti vankkaa sitoutumista kaavoittamiseen. Näillä eväillä varmistamme positiivisen kierteen, josta hyötyy koko yhteiskunta.

Harri Kailasalo

Liiketoimintasegmentin johtaja, Lemminkäinen Oyj

ROTI 2015 kokoaa yhteen yli 90 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Valtiolle, kunnille ja toimialalle esitetään laajalla skaalalla yli 130 suositusta.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2015.wordpress.com

http://twitter.com/2015ROTI

http://facebook.com/ROTI2015

http://www.roti.fi

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *