Elämme mielenkiintoisia aikoja. Joku on epäillyt kiireen keskuspuiston bulevardisoinnissa johtuvan rakentajille annetuista lupauksista tonttimaan suhteen. Nyt kaupungin uusimmat tutkimukset paljastavat liito-oravien ehtineen edelle. Ne ovat ehtineet jo varata useita pikseleitä hyvää rakennusmaata. Tämä ei nyt jätä kylmäksi tämä keskuspuiston pikselöinti – ei oraviakaan. Viimeksi nyt Matti Arponen keskuspuistoaktivisti ja huomioteippien vetäjä, kaupunkilainen ja eläkkeellä oleva mittapuolen johtava virkamies, hän pamautti kaikille valtuutetuille ja meille keskuspuistoa puolustaville valmistelemaansa kartta-aineistoa asuntotuotannon tarjottavista keskuspuiston pikseleistä. Hän oli mitannut yleiskaavakarttoja mittamiehen taidoilla ja saanut lasketuksi pikselihehtaarit ja vastaavan kerrosalan määrän eli rakennusoikeuden. Tässähän tuli heti kylmä hiki kun olin itse laskeskellut noita neliöitä ja pikseleitä ikään kuin enemmänkin hehtaaripyssyllä. Kylmä hiki onkin ollut koko ajan siitä, ettei tule tehtyä kymmenyspilkkuvirheitä. Ennen vanhaan kun laskut tehtiin laskutikulla, kymmenyspilkkuvirheitä ei päässyt tulemaan, mutta nyt digiaikana asia on toinen. Siitä me olemme saaneet todisteita monesta rakennushankkeesta, oli sitten kysymyksessä metrotunnelit tai ydinvoimalat.
Liito-oravat ovat varaamassa tontteja keskuspuistossa. Tämän paljastaa juuri eilen ilmestynyt Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen uunituore tutkimus ”Helsingin liito-oravakartoitus 2016”. Alustavan tutkimuksen mukaan oravat ovat jo varanneet tonttimaata neljän pikselin verran Pirkkolantien pohjoispuolelta, Hämeenlinnanväylän varresta. Tunnettua on että oraville oli jo ennestään varattu Metsäläntien pohjoispuolinen alue entisen maaliikennekeskuksen kohdalla. Tästä tietoisena kaupunkisuunnittelulautakunta luovuttikin kesäkuussa koko kahdeksan pikselin alueen varauksen tehneiden oravien käyttöön. Oraville varattu rakennuskieltoalue on jo nyt saavuttanut 12 pikselin eli 2700 asukkaan territorion.
Arposen kartat ja räkningit
Nyt näissä keskuspuistolaskelmissa ei kuitenkaan saisi tehdä virheitä sillä yksikin virhe saattaa viedä luotettavuuden ja peli on pelattu. Otinpa siis heti, hieman pelonsekaisena nuo Arposen kartat käsittelyyn. Hupsista, miten päin ne nyt ovat. Ne eivät ole pohjois-etelä suunnassa, ne ovat sekaisin. Neljää karttalehteä on katsottava idän suunnasta ja sitten kaksi onkin aivan totutulla tavalla, etelän suunnasta katsottavissa. Myös pohjoisnuolet puuttuvat. Tämä ei tahdo onnistua tavalliselta rakennusinsinööriltä. Loppujen lopuksi otan Arposen karttalehdet Google Earthiin ja kääntelen ja vääntelen ja venyttelen niitä kunnes ne asettuvat paikalleen keskuspuiston tanhuville.
Räknäilen yhteen Arposen numerot. Tarkastelen Hämeenlinnanväylän itäpuolta välillä Kehä l - Rantarata. Arponen löytää tältä väliltä 39 hehtaaria pikselimaata. Hän käyttää aluetehokkuutena suhdelukua ea=1,3. Se on huimaa, mutta niin tekevät yleiskaavoittajatkin. Hän saa mittaamilleen hehtaareille rakennusoikeudeksi 0,49 milj. k-m2. Jos oletamme 75 % kerrosalasta asuntokäyttöön ja laskemme asukasta kohti nykyisen keskiarvon mukaan 43 k-m2 per asukas, asukkaita mahtuisi keskuspuistosta napattavalle alueelle 8500 henkeä.
Jotkut ihmiset haluaisivat säästää keskuspuiston. Yksi niistä on Matti Arponen. Tässä Hesarin kuvassa hän vetää huomioteippiä pikseleiden reunaan..
Yhtä mieltä Matin kanssa
Nyt on jännä paikka. Mitähän minä väitin sinne mahtuvan? Olin ryhtynyt ihmettelemään tuota asiaa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Jotenkin tuntuisi hyvältä tietää missä mennään. Kukaan ei tietenkään voi tietää mitä kaupunginhallitus itse asiassa päätti. Mutta jos tulkitaan sen päättäneen jotenkin niin kuin mitä ystäväni vihreä cityviikinki Otso Kivekäs sanoo. Niin mitä sitten? Ja onhan tuo prosessi mielenkiintoinen. Ensin yleiskaavoittajat tekevät oman ehdotuksensa. Sitten kaupunkisuunnittelulautakunta karsii ja poistaa ehdotuksesta keskuspuiston osalta 10 pikseliä eli 10 hehtaaria eli 2250 asukasta. Nyt asia menee kaupunginhallitukseen lautakunnan tekemillä muutoksilla korjattuna. Lautakunnan pöytäkirjassa muuten sanotaan jatkovalmistelussa varmistettavan:
■ että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy,
■ että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella,
■ että Keskuspuistossa uurnalehto säilyy hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä,
■ että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi,
■ että riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata täydennysrakentamisalueilla, jne…
Kaupunginhallitus sitten teki jonkin päätöksen. Pöytäkirjaa ei vielä ole saatavilla. Otso Kivekkään sanottiin sanoneen näin: ”Nyt saatiin varmistettua, että Keskuspuistossa ei lähdetä rakentamaan syvälle puistoon vaan moottoritien varteen niin, että rakentaminen suojaa puistoa”. Kyllä me kaikki tiedämme että vanhat ystäväni vihreät ovat tässä asiassa temppelin harjalla. Ja onhan kysymys mitä suurimmassa määrin vihreistä arvoista. Vai mitä Ode?
Niin siis jos nyt oletamme kaupunginhallituksen päättäneen niin kuin Otson väitetään sanoneen ja emme ota aivan todesta sitä mitä Männistö sanoi tai mitä Pajamäki sanoi. Niin mitä he sanoivat? Hesarin mukaan Osku sanoi: ”Kaupunginhallitus kirjasi vastuullisen ja tarkentavan jatkosuunnitteluohjeen”. Lasse taas vesitti ajatusta sanoen: ”Pidimme tärkeänä, että jatkosuunnittelussa huomioidaan luontoarvot ja kosketaan Keskuspuistoon mahdollisimman vähän – kuitenkin huomioiden bulevardisointi ja se asuntorakentamisen suunnittelu, mitä alueelle on tehty”. Niin siis se asuntorakentamisen suunnittelu jota alueelle on tehty!
Niin, jatketaan asetelman tarkastelua. Jos siis vihreät eivät suostu suojelemaan keskuspuistoa kuin vain sen verran, että halutaan joka tapauksessa rakentaa taloriviä suojaamaan keskuspuistoa bulevardin melulta, niin tein laskelmani pikseleistä. Muuten meluaako bulevardi todella niin paljon että puistoa on hyvä suojata sen aiheuttamalta melulta? Miten suojataan bulevardin varrella asuvat asukkaat?
Minun laskelmani tuli sellaiseksi että kaupunginhallituksen kompromissi mahdollistaisi 4000 asukkaan asumisen. Tämä siis viherverkostosuunnitelman mallin mukaisessa tilanteessa. Eli siis sellaisessa tilanteessa josta kaupunginhallitus päätti tai jotkut luulivat päättäneensä. Tehokkuus tuolla melumuurivyöhykkeellä olisi hyvin korkea. Se olisi 30000 asukasta neliökilometrillä. Mutta tästä kaikesta minä kirjoitinkin jo blogissani : http://penttimurole.blogspot.fi/2016/10/otson-vesitysesitys-keskuspuiston.html.
Miksi turhaan tankkaamaan moneen kertaan.
Tässä kuvassa näkyy prosessi. Ensin yleiskaava sijoitti alueelle 10000 asukasta. Sitten kaupunkisuunnittelulautakunta pudotti luvun 8000 asukkaaseen. Nyt kaupunginhallitus viherverkostosuunnitelman mallin mukaan pudottaa sen 4000 asukkaaseen. Suunnitelma on kuitenkin niin hurja että todelliseksi asukasluvuksi tarkoitetulla alueella jää 3000 asukasta. Siitä on tasan 3000 asukkaan verran matkaa keskuspuiston suojeluun.
Tässähän nuo näkyvät nuo pikselit. Hämeenlinnanväylän itäpuolelle mahtui alkuperäisen yleiskaavan mukaan 10000 asukasta, kaupunkisuunnittelu-lautakunnan supistusten jälkeen asukasmäärä putosi 8000:een. Nyt kaupunginhallituksen oletetaan päättäneen muutosmallista jossa Pirkkolan kohdalla ei rakenneta juuri lainkaan ja Maunulan kohdalle ei rakenneta muuta kuin melumuurikorttelia.
Tältä se suurin piirtein näyttää se kaupunginhallituksen ja Otso-ystäväni melumuuri – no ainakin leikisti. Huomatkaa Pirkkolan kuhdalla ei ole rakentamista. Miten käy Haagan puron uudessa uomassa. Menkää katsomaan Leppävaaran Monikonpuroa. Tai Lukupuroa Suurpellossa. Hieman on mennyt usko.
Keskuspuisto on pelastettava!
Arvoisat valtuutetut – se on teidän käsissänne!
PS.
No löytyipä se kaupunginhallituksen päätös, oli vain kömpelyyttä kun en heti löytänyt. Tarkkaan sanottuna siinä vaaditaan ”prosessissa” rakentamisalueiden rajan määrittämistä. Prosessi on ymmärtääkseni asemakaavoitus. No siinä tietysti määritetään rajat. Siinä ei kyllä varsinaisesti istuteta metsää eikä suunnitellakaan sitä. Siinä ei myöskään määritellä aikatauluja. Homma ikään kuin fragmentoituu. Oleellista on se, että: ”Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen”… ”esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.” Nyt sitten joudutaan näkemään tuon esimerkin voima.
Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi asian Männistön tekemän vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Kaupunginhallitus hyväksyi asian Männistön tekemän vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Männistö Lasse + Kivekäs Otso
Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.
Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.
Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.
Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.
