YHDYSKUNTA

Elävä Hämeenkatu – joukkoliikennekokeilu ja kaupunkitapaht uma

Hyvinkää kehittää keskustaa kokei lemalla

Joukkoliikennekokeilu sulki Hyvinkään Hämeen­kadun kymmeneksi päiväksi ja vapautti katu­­­tilaa kaupunkilaisten käyttöön. Tapahtumalla juhlistettiin kaupungin palkittua keskustan kehittämistyötä ja kerättiin ideoita jatkosuunnit­telun pohjaksi. Kokeilu ja siitä saatu palaute auttoi kaupunkia kehittämään suunnitelmiaan edelleen.

Hyvinkään palkittu keskustakortteli kesällä 2015.
Hyvinkään palkittu keskustakortteli kesällä 2015.

Teksti Anne Jarva ja Aino Kuusimäki

Hyvinkään keskusta koki muodonmuutoksen, kun kaupungin kokoon nähden huomattavan suuri Kauppakeskus Willa avautui ydinkeskustassa vuonna 2012. Määrätietoisen kaupan sijainnin ohjauksen ansiosta kaupunki on kehittynyt vetovoimaiseksi ja seudullisesti houkuttelevaksi. Elävät Kaupunkikeskustat ry myönsi viime keväänä Hyvinkäälle keskustapalkinnon ja kiitti kehittämistyön ajallista syvyyttä ja vahvaa paikallisuutta sekä yhteistyötä kaupungin ja yksityisten kumppaneiden välillä.

Elokuinen Elävä Hämeenkatu -tapahtuma toi keskustan kehittämisen asukkaiden ulottuville. Paikallisliikenteen bussiterminaali siirrettiin rautatieasemalta pääradan ylittävälle Hämeensillalle ja osa Hämeenkatua kavennettiin joukkoliikennekaduksi. Vapautuvalle ajokaistalle sijoitettiin kontteja pienyrittäjiä ja muita toimijoita varten. Tilapäisellä liikennejärjestelyllä ja katutilan muulla käytöllä havainnollistettiin, millainen Hämeenkatu tulevaisuudessa voisi olla.

Kokeilussa keskustan kehä ja paikallisliikenteen terminaali

Paikallisliikenteen terminaalin sijoittamista Hämeensillan viereen toteutettavalle siltakannelle ideoitiin jo 1970-luvulla, mutta ajatuksesta luovuttiin sekä kustannusten että henkilöautoliikenteeseen kohdistuvien rajoitusten vuoksi. Viimeisen yleiskaavakierroksen yhteydessä valtuusto viimein hyväksyi liikennejärjestelmäsuunnitelman, jossa läpikulkuliikenne ohjattaisiin ydinkeskustaa kiertävälle kehälle ja pääkadun rooli muutettaisiin joukkoliikennepainotteiseksi. Yksityiskohdat jätettiin myöhemmin päätettäviksi.

Kokeilun aikana keskelle Hämeensiltaa rakennettiin vanerista 40-metrinen keskilaituri. Linja-autot pysähtyivät niin, että kaikkien autojen ovet avautuivat laiturille, jolloin autosta toiseen vaihto tapahtui helposti. Keskustan kehää simuloitiin ohjaamalla henkilöautoliikenne ydinkeskustaa kiertäville väylille. Kokeilu ei täysin vastannut suunniteltua lopputilannetta, koska yksi uusi silta, etuajo-oikeus ja jouhevammin muotoillut risteykset puuttuivat. Alkuhankaluuksien jälkeen kehä toimi kuitenkin kohtuullisen hyvin.

Katutila tilapäiskäyttöön

Kokeilua pohjustettiin ottamalla yhteyttä suljettavan katuosuuden varrella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Ennakko-odotusten vastaisesti yrittäjien suhtautuminen yhtä lukuun ottamatta oli varovaisen positiivista tai neutraalia. Teknisen lautakunnan päätös saatiin kesäkuun lopulla, minkä jälkeen aloitettiin yrittäjien, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden laajempi houkuttelu mukaan kokeiluun.

Kaupunki tarjosi puitteet matalan kynnyksen osallisuudelle: se hankki kontit pop up -toimintaan, piti vuokrat nimellisinä, antoi katutilan käyttöön ilmaiseksi ja hoiti tilapäisiin käyttöihin liittyvän lupabyrokratian. Ainoana ehtona oli, että rajatulle tapahtuma-alueelle sijoittuvan toiminnan tuli olla mahdollisimman avointa ja osallistavaa eikä se saanut olla pelkkää mainontaa. Tarkoituksena oli, että kuntalaiset itse tuottaisivat toimintaa ja vaihtoehtoisia käyttöjä kadulle.

Keskustojen kehittäminen perustuu ajatukseen, että katutilan elävöittäminen ja oleskelua tukeva kalustus parantavat viihtyvyyttä, tuovat keskustaan lisää ihmisiä ja siten myös lisää asiakkaita kadunvarren yrittäjille. Hyvinkäällä normaalitilanteessa Hämeenkadulla liikutaan lähinnä läpikulun takia ja useimmiten henkilöautolla. Kävelyn ja pyöräilyn osuus on noin 38 prosenttia liikennesuoritteesta. Kokeilun aikana kaupunkilaisia kannustettiin kuvittelemaan, mitä muuta tarkoitusta katutila voisi palvella kuin läpikulkua.

Viestintä monipuolisen tapahtuman tukena

Kadun sulkemisesta ja Elävä Hämeenkatu -tapahtumasta viestittiin useasti paikallisessa sanomalehdessä Aamupostissa, Hyvinkään kaupungin nettisivuilla sekä Hyvinkään kaavoituksen facebook-sivulla. Ennakkojutuissa kerrottiin ensisijaisesti liikennejärjestelyistä, konttien vuokraamisesta ja katutilan käyttämisestä esimerkiksi esityksiin tai vaikka illalliselle. Kokeilun aikana viestinnässä painottuivat kulkijoiden houkutteleminen Elävälle Hämeenkadulle, tapahtumien ja kontinvuokraajien esittely sekä kadulla liikkuvien kokemuksista kertominen.

Sää suosi tapahtumaa, ja lähes koko kymmenen päivän jakso vietettiin aurinkoisissa ja leppoisissa tunnelmissa. Liikenteen melu oli normaaliin verrattuna olematonta puolen tunnin välein liikkuvia busseja lukuun ottamatta.

Konteissa erilaisia palveluja tarjosi kirjava joukko hyvinkääläisiä ja naapurikunnista tulevia toimijoita. Mukana olivat muun muassa luomupuoti, kirjasto, kosmetiikkaliike, sisustustavaraliike, eläintarvikekauppa, kehonhellintä­piste, kahvila, kierrätystavara­liike, liikunta- ja urheilukeskuksia, katuruokakeittiö, kaupungin- ja taidemuseo, vaateliikkeitä, korumyyjä, spray-tatuointiliike, taiteilijaseura, valokuvausstudio ja käsityökeskus.

Kokeilun taustalla olevista suunnitelmista keskusteltiin kaupungin info-teltalla, ja nuorten arkkitehtien järjestämissä Uusi Hyvinkää -työpajoissa suunniteltiin yhdessä Hyvinkään keskustan tulevaisuutta. Kadulla nähtiin taikuri, muusikoita, tanssiesityksiä, sirkusta ja elokuvia, ja viereisellä Kirjastoaukiolla pidettiin kirpputori ja puistojumppia. Vauhdikkain tunnelma oli kadun varren laajennetuilla terasseilla, joilla poikkeuksellisesti kuultiin musiikkia ja karaoke-esityksiä.

Mielipiteitä tuli puolesta ja vastaan

Palautetta saatiin sadoilta henkilöiltä sekä sosiaalisessa mediassa että kadulla käydyissä, hyvin mieleenpainuvissa keskusteluissa. Kokemuksia liikennejärjestelyistä ja tapahtumasta kerättiin myös lomakekyselyllä, joita palautettiin noin 1 300 kappaletta. Palautteissa ja keskusteluissa oltiin yhtäältä iloisia siitä, että kerrankin tapahtuu jotakin, mutta toisaalta oltiin pettyneitä kotikutoiseen tarjontaan ja ihmisten vähyyteen kadulla.

Bussiterminaalia ällisteltiin ja penättiin esteetöntä kulkua rautatielaiturilta sillalle. Toiset taas kiittelivät uudenlaista Hämeenkatua vuolaasti. Bussinkuljettajat olivat tyytyväisiä sujuvasta liikennöinnistä, mutta henkilöautoilijat harmittelivat kiertoteiden johdosta pidentyneitä ajomatkoja. Lomakekyselyn tarkempi analyysi on suuren vastaajamäärän vuoksi vielä kesken.

Mitä opittiin?

Elävän Hämeenkadun suurin haaste niin kaupungin organisaatiolle kuin kuntalaisillekin oli monipäiväisen tapahtuman kesto ja erittäin lyhyt valmistautumisaika. Kuntalaisia yritettiin innostaa tulemaan paikalle osallistumaan ja yrittämään.

Sekä kadun toimijat että paikalle tulleet joutuivat kuitenkin pettymään, kun kadulla oli ihmisiä odotettua vähemmän. Etenkin tapahtuman loppupuolella tuntui siltä, ettei tee-se-itse kaupunkikulttuuri ole vielä täysin levinnyt suurten kaupunkien ulkopuolelle. Kaupunkilaiset eivät tunnu joko uskaltavan tai kokevan tarpeelliseksi tulla kaupungille järjestämään spontaaneja juttuja itselleen tai yhdessä toisten kanssa. Pikemminkin odotetaan valmiiksi tuotettuja tapahtumia.

Kaikesta palauteryöpystä huolimatta Elävä Hämeenkatu -tapahtumasta oli hyötyä. Väliaikainen siltaterminaali toimi hyvin ja rohkaisi kehittämään suunnitelmia eteenpäin. Siltaa leventämällä mukaan mahtuisivat myös henkilöautot, mikä parantaa suunnitelman hyväksyttävyyttä huomattavasti. Kun samalla alennetaan ajonopeuksia, rajoitetaan pysäköintiä ja vähennetään ajokaistoja, saadaan lisää tilaa kävelyyn, pyöräilyyn ja ihan vain oleskeluun.

Kaupunginvaltuusto käsitteli suunnitelmaa 26.10. ja päätti jatkaa ydinkeskustan liikennejärjestelmän suunnittelua ja toteutusta kokeilun kokemuksista kehitellyn vaihtoehdon pohjalta.

Toteuttaminen voi taloustilanteesta johtuen kestää vielä kauan. Odotusaikana kadun käyttöä voidaan edelleen harjoitella, sillä palautteen mukaan vankimmatkin henkilöautoliikenteen kannattajat hyväksyvät kadun tilapäisen katkaisun “heinäkuussa”. Kysyntää kokeilun – tai tapahtuman – toistamiselle on siis olemassa, kunhan suunnittelu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa aloitetaan tämänkertaista laajemmin ja huomattavasti aiemmin. Aika näyttää, kuinka pitkälle kadun vetovoima riittää.

Arkkitehti SAFA Anne Jarva työskentelee Hyvinkään kaupungin kaavoituspäällikkönä ja FM Aino Kuusimäki Sipoon kunnan kaavoittajana.

Artikkeli on aiemmin julkaistu lähes samansisältöisenä Rakennettu ympäristö -lehden numerossa 5/2015.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Hämeensillan pop-up bussiterminaali.
Hämeensillan pop-up bussiterminaali.
Uusi Kaupunki  kollektiivi keräsi ideoita kaupunkisuunnittelutyöpajoissa.
Uusi Kaupunki kollektiivi keräsi ideoita kaupunkisuunnittelutyöpajoissa.
Maatilakauppaa kyläyhdistyksen kontilla.
Maatilakauppaa kyläyhdistyksen kontilla.
Uuden bussiterminaalin katusuunnitelma.
Uuden bussiterminaalin katusuunnitelma.
Uusi bussiterminaali voisi näyttää vaikka tältä.
Uusi bussiterminaali voisi näyttää vaikka tältä.