TEKNISET PALVELUT

Järvenpään uusi sosiaali- ja  terveyskeskus kokoaa hajallaan  olevat sote-palvelut saman katon alle.
Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus kokoaa hajallaan olevat sote-palvelut saman katon alle.

Yhteistoimintamalli sopii sosiaali- ja terveydenhuollon raken nushankkeisiin

Järvenpää tavoittelee parempaa sote-rakentamista

Järvenpäähän rakenteilla oleva sosiaali- ja terveyskeskus näyttää suuntaa uudentyyppiselle julkiselle rakentamiselle ja palvelujen yhdistämiselle. Yhteistoimintamallilla toteutettavassa hankkeessa tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja rakentajat sitoutuvat yhteistyöhön ja käyttäjien kokemus ohjaa suunnittelua ja rakentamista.

Teksti Marja Martikainen

KUVAT Kiinteistö Oy Järvenpään terveystalo

Vuoden 2017 alussa toimintansa aloittava Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus Myllynkulma nousee aivan keskustan tuntumaan. Kaupunki päätyi rakentamaan sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta kaikki tarvittava löytyy yhdestä paikasta. Nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hajallaan seitsemässä toimipisteessä ja Vanhankylänniemen terveyskeskusrakennus on jo elinkaarensa lopussa.

Saman katon alle tulevat terveyskeskussairaala, terveysasema, kaksi hammashoitolaa, mielenterveys- ja päihdeyksikkö, aikuissosiaalityö ja työterveyshuolto. Yhden asiakaskäynnin aikana ammattilaiset käyvät asiakkaan luona sen sijaan, että asiakas etsisi reittiään ammattilaiselta toiselle. Uusien sähköisten palvelujen avulla on myös mahdollisuus päästä itseään koskevien tietojen äärelle ja tehdä hoitoaan koskevia valintoja.

Enemmän vastuuta yhteisistä päätöksistä

Uusi sosiaali- ja terveyskeskus on iso parannus järvenpääläisten palveluihin. Suuri muutos on myös tapa, jolla hanke toteutetaan. Yhteistoimintamalli on läheistä sukua infrahankkeissa viime aikoina yleistyneen allianssimallin kanssa. Niissä hankkeen keskeiset osapuolet solmivat yhteisen allianssisopimuksen.

– Tavoitteenamme on parempi terveys järvenpääläisille. Perinteisellä rakentamispalvelulla ei pysty tuottamaan terveyshyötyjä ja korkeaa käyttöastetta, vaan tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Toimimme yhteistoimintamallilla, jossa tilaaja, käyttäjät, suunnitteluryhmä ja rakentaja ovat yhden sopimuksen piirissä, KOY Järvenpään terveystalon toimitusjohtaja Jari Toivo kertoo.

Toimitusjohtajan lisäksi hankkeessa työskentelee yksi projektipäällikkö. He valmistelevat ja toteuttavat kaikki hankinnat. Toimitusjohtajan vetämä tiimi on sitoutunut rakentamaan yhteistyössä laatua.

Sopimuksen mukaan työssä jaetaan riskit ja tuotot ja otetaan normaalia enemmän omaa vastuuta päätöksistä. Suunnitteluryhmää motivoidaan määriteltyjen kriteerien mukaan maksettavilla bonuksilla, joita maksetaan jos vaadittuun laatutasoon päästään edullisemmin.

– Parempiin ratkaisuihin pääseminen vaatii paljon työtä. Suunnitteluvaihe on vielä helppoa, mutta sitoutuminen on jo vaikeampaa, kun on sitouduttava päättämään, millainen työhuone itselle tulee, Toivo sanoo.

Yhteinen kokemus tekniikan avulla

Julkista rakennusta tehdään kuin omakotitaloa, itselle rakentaen. Konsensus asioista tilaajan, suunnittelijoiden, rakentajien ja 350 lääkärin ja hoitajan kesken vaatii uutta ajattelua, selkeää toimintamallia, useampia tapaamisia ja uudenlaisia innovaatioita.

– Samaan aikaan kun uutta kiinteistöä on suunniteltu, kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien suunnittelussa on tähdätty tulevaisuuteen. Esimerkkinä ovat moniammatilliset tiimivastaanotot, oma- ja itsehoitoratkaisujen uudet mahdollisuudet, uusimman teknologian hyödyntäminen ja uudenlaisten työnjakomallien käyttöönotto eri ammattiryhmien välillä, Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Tiina Salminen kertoo.

Käyttäjät ovat päässeet vai­kutta­maan talon muotoon, väri­maailmaan, kerrosten sijoitteluun ja huoneiden kokoon sekä kertomaan, mitä niissä pitää voida tehdä. Potilas- ja työskentelytiloista valmistettiin virtuaaliset mallihuoneet 3D-tekniikalla. Simulaatioiden avulla arvioitiin erilaisia tilavaihtoehtoja ja niiden aiheuttamaa kävelykilometrien määrää työpäivän aikana. Näin päästiin valitsemaan tehokkaimmat ja askelia säästävimmät vaihtoehdot.

Kokeilussa hyviksi koetuista ratkaisuista rakennettiin sisään käveltävät mallihuoneet vanhalle paloasemalle. Virtuaalitekniikka ja mallihuoneiden toteuttaminen maksoivat suunnittelussa yhteensä noin 120 000 euroa, mikä on pieni osuus noin 50 miljoonan euron kokonaiskustannuksissa hyötyihin verrattuna.

Säästöjä rakentamisessa ja toiminnassa

Käyttöprosessien mallinnusta tekevä Delfoi määritteli kaikki rakennuksessa tapahtuvat prosessit ensin käyttäjien kanssa, jonka jälkeen ne testattiin simuloinnilla. Työn tuloksilla ohjattiin suoraan rakennuksen suunnittelutyötä, mikä säästi rakentamisen kustannuksia. Kun kiinteistö valmistuu käyttäjänsä tarpeisiin räätälöitynä, myös toiminnasta odotetaan vuosittain kertyvän huomattavia säästöjä.

– Sosiaali- ja terveyskustannuksista suurin osa on henkilöstön palkkoja. Kun toimintatapoja on hiottu yhdessä, kiinteistö tukee prosesseja ja henkilöstön työaika käytetään näin tehokkaammin, Jari Toivo sanoo.

Alkukeväällä tehdyissä simulaatioissa päästiin 2−3 prosentin säästöön ja prosesseja hiomalla yhdeksän prosentin säästöön. Arvioiden mukaan vuositasolla säästöt voivat ensivaiheessa nousta jopa noin kahteen miljoonaan euroon. Kun säästö vuosittain kertautuu, vaikutus on kaupungin sosiaali- ja terveysmenoissa merkittävä.

Yhteinen suunnittelu haastaa ja innostaa käyttäjiä

Järvenpään kaupungin prosesseja ja organisaatiota uudistettiin muutama vuosi sitten. Kaikki kaupungin toiminnot kuvattiin ensin asiakasprosesseina ja organisaatio rakennettiin sen jälkeen näitä prosesseja myötäillen.

– Merkittävin muutos ammattilaisten ajatusrakenteessa oli se, että kaikki toiminnot ja palvelut rakennetaan asiakkaan näkökulmasta ja ratkaisut sopeutetaan asiakkaan elämänkokonaisuuteen. Tässä on toki vieläkin paljon kehittämisen varaa, kertoo Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Tiina Salminen.

Salmisen mukaan uusi julkisen rakentamisen malli on ollut erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Toiminnan kehittäminen ja tilojen suunnittelu ovat kulkeneet rinnan ja valmistuvat tilat mahdollistavat oikeasti tulevaisuuden toimintamallit.

Ensimmäinen suuri haaste projektissa oli yhteisen kielen ja yhteisten merkitysten löytäminen suunnittelijoiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja rakentajien kesken. Insinöörikielen ja hoito- ja palveluammattilaisten kielen sanakirjaa laadittiin ahkerasti ja samansuuntaisten tulkintojen tekemistä opeteltiin.

– Alkukankeuksien jälkeen työ on edennyt sutjakkaasti. Erityisen merkityksellistä kaupungin henkilöstölle on ollut myös se, että koko suunnittelu- ja rakennusprojekti on edennyt aikataulussa, Salminen toteaa.

Henkilöstön ajan järjestäminen työpajoihin, katselmointeihin ja muihin yhteisiin tapaamisiin vaatii silti valtavasti aikaa ja myös rahaa. Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on kasvanut vuosittain ja nämä palvelut tulee hoitaa tulevaisuuden rakentamisen rinnalla, yhtälö on erittäin haasteellinen. Yhteistyö on kuitenkin ollut kiehtovaa ja henkilöstö kokee epäoikeudenmukaisena sen, ettei kaikille tarjoudu samanlaisia mahdollisuuksia osallistua ja kurkistaa ennakkoon tulevaisuuteen suunnittelun kaikissa vaiheissa.

– Itseäni uuden julkisen suunnittelun ja rakentamisen mallin osalta kaihertaa vain se, että oppimiskokemuksia on kertynyt niin paljon, että tämä prosessi pitäisi päästä elämään uudelleen läpi kaiken opitun ohjaamana, Tiina Salminen sanoo.

Luova tuho synnytti uutta

Julkisessa rakentamisessa perinteisesti hinta on ratkaissut ja kokemus osoittaa, että se ei ole aina järkevää. Aikataulut ovat myöhästyneet, kustannukset paisuneet ja mikään osapuoli ei ole lopulta ollut tyytyväinen. Järvenpään aiempi hanke jouduttiin keskeyttämään kokonaan vuonna 2012, kun valitukset urakkakilpailusta etenivät korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

Asiat jouduttiin pakon edessä tekemään täysin uudella tavalla. Nyt osittain Tekesin tuella toteutettu Järvenpään toimintatapa pilotoi kansallista mallia julkisiin rakennushankkeisiin. Jatkossa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hanke Ouluun toteutetaan samalla mallilla. Kyselyitä on jo tullut muualtakin.

Uudesta rakentamisen mallista odotetaan suomalaisille yrityksille lisää liiketoimintaa ja vientiä myös kansainvälisille markkinoille.

Virtuaalisen rakentamisen malli VIRMA tehostaa käyttäjien kanssa yhteistyössä tehtävää suunnittelua. Luonnollisen kokoisessa 3D-ympäristössä voidaan näyttää visuaalisesti eri vaihtoehdot ja eri taustoista tulevat suunnittelutiimin jäsenet voivat testata käytännössä ratkaisujen toimivuutta. Tässä ympäristössä Järvenpäässä kokeiltiin käytännössä myös Delfoin avulla määritellyt käyttöprosessit.

– Yhteisessä suunnittelussa päätöksiin sitoutuminen on sitä vaikeampaa, mitä konkreettisempia asioita on päätettävänä, toteaa KOY Järvenpään terveystalon toimitusjohtaja Jari Toivo.
– Yhteisessä suunnittelussa päätöksiin sitoutuminen on sitä vaikeampaa, mitä konkreettisempia asioita on päätettävänä, toteaa KOY Järvenpään terveystalon toimitusjohtaja Jari Toivo.
– Erityisen tärkeää kaupungin henkilöstölle on ollut se, että koko suunnittelu- ja rakennusprojekti on edennyt aikataulussa, Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Tiina Salminen sanoo.
– Erityisen tärkeää kaupungin henkilöstölle on ollut se, että koko suunnittelu- ja rakennusprojekti on edennyt aikataulussa, Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Tiina Salminen sanoo.
Myllynkulma on ehdokkaana Vuoden työmaa 2015  kilpailussa.
Myllynkulma on ehdokkaana Vuoden työmaa 2015 kilpailussa.
Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus kokoaa hajallaan olevat sote-palvelut saman katon  alle.
Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus kokoaa hajallaan olevat sote-palvelut saman katon alle.