SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS

Näkymä kolmannesta Yhdyskuntatekniikka-näyttelystä Turussa 1987, jossa näytteilleasettajia oli jo 134 ja kävijöitä yli 4 000.
Näkymä kolmannesta Yhdyskuntatekniikka-näyttelystä Turussa 1987, jossa näytteilleasettajia oli jo 134 ja kävijöitä yli 4 000.

SKTY:n yhdeksän vuosikymmentä - osa 6

Yhdyskuntatekniikka-näyttely alan näyteikkunaksi

1980-luvulla SKTY:n toiminta laajeni kokonaan uudelle alueelle, kun yhteistyössä Vesihuoltoliiton ja Suomen Maarakentajien keskusliiton kanssa päätettiin ryhtyä järjestämään Yhdyskuntatekniikka-näyttelyä. Ensimmäinen Yhdyskuntatekniikka-näyttely järjestettiin Kouvolassa nelipäiväisenä kesäkuussa 1983 osana Yhdyskuntatekniikan viikkoa. Näytteilleasettajia oli jo ensimmäisellä kerralla 107.

YT-näyttely on sen jälkeen järjestetty kahden vuoden välein ja se on alusta lähtien ollut alan johtava messutapahtuma, joka kokoaa yhteen kuntatekniikan eri alojen ammattilaiset. Näyttelyn taustaorganisaatioina toimivat nykyään SKTY:n lisäksi muut perustajayhdistykset (nyk. Vesilaitosyhdistys ry ja Infra ry) sekä Suomen Tieyhdistys ry ja Jätelaitosyhdistys ry. Useimmat niistä järjestävät näyttelyn yhteydessä omia merkittävimpiä koulutustapahtumiaan.

Katumaksulaki

herätti keskustelua

1980-luvun alun keskeisiä puheenaiheita kuntatekniikan tekijöiden keskuudessa olivat muun muassa edellisen vuosikymmenen lopulla voimaan tulleiden katumaksulain ja jätehuoltolain toimeenpano, ongelmajätteiden käsittelyn järjestäminen sekä valtion ja kuntien ympäristöhallinnon järjestäminen. Katumaksulain toimeenpano koettiin kunnissa haasteelliseksi ja laki osin sekavaksi. Se herätti paljon keskustelua myös Kuntatekniikka-lehden palstoilla, jossa 80-luvun alkuvuosina julkaistiin säännöllisesti katsauksia eri kaupunkien katumaksuratkaisuista.

Myös johtaminen ja organisaatiojärjestelyt kaupunkien rakennusvirastoissa antoivat aihetta keskusteluun. Yksityissektorin ajatusmallit tavoite- ja tulosjohtamisineen tekivät tuloaan julkiselle sektorillekin, mutta laajempia organisaatio- ja johtamismallien muutoksia nähtiin käytännössä enemmän vasta seuraavalla vuosikymmenellä pahan taantuman iskettyä kuntatalouteen.

Vuosikymmenen merkittäviä kuntatekniikan hankkeita olivat muun muassa valtion sekä kuntien ja teollisuuden etujärjestöjen omistaman Oy Suomen Ongelmajätteen (sittemmin Ekokem Oy Ab:n) ongelmajätteiden käsittelylaitos, joka valmistui Riihimäelle 1984 sekä Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, jonka louhintatyöt alkoivat 1987. Tämä Suomen ensimmäinen ja Pohjoismaiden suurin kalliopuhdistamo valmistui 1994.

Raumalla 200:n

osallistujan raja rikki

Kunnallistekniikan päivillä rikkoutui 200 osallistujan raja ensimmäisen kerran Raumalla 1980, jossa Kunnallistekniikka-lehden artikkelin mukaan osallistujista ”tekniikan miehet muodostivat enemmistön, noin 95 % ja tekniikan naiset vähemmistön, noin 5 %”. Kouvolan kunnallistekniikan päivillä 1983 kokoontui 21 jäsentä valmistelemaan SKTY:n vesihuoltokerhon perustamista, mutta kerhosta ei löydy mainintoja Kunnallistekniikka-lehden myöhemmistä numeroista 1980-luvulta. Lehti näyttäytyi lukijoille selvästi aiempaa värikkäämpänä, kun neliväri-ilmoituksia julkaistiin säännöllisesti ja ensimmäinen värivalokuvakansi numerossa 3/1984.

Sittemmin tunnetuksi tullut yhdistyksen tunnuksella varustettu noppakivi, joka nykyään luovutetaan muun muassa vuosittain Kuntatekniikan saavutus -tunnustuksen saajalle, otettiin käyttöön 1981. Hallitus perusteli juuri noppakiven valintaa muistoesineeksi sillä, että ”katu, sen suunnittelu, maastoon merkitseminen, rakentaminen ja siihen sijoitettavat monenlaiset laitteet ovat eri vaiheissa lähes kaikkien kunnallisteknikoiden työn kohteena”.

Lokakuussa 1987 solmittiin SKTY:n ja FT Oiva Turpeisen välillä sopimus Suomen kunnallistekniikan historian kirjoittamisesta. Kyseessä oli selvästi suurin julkaisuhanke yhdistyksen historiassa. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi DI Jorma Niemelä ja 360-sivuinen teos valmistui SKTY:n kustantamana 1995.

Paavo Taipale

Lähde: Kunnallistekniikka-Kommunalteknik -lehden vuosikerrat 1980–1989.

Toiminnanjohtajalta

Syksyn tulosta on selvät merkit ja valmistautuminen talveen on viimein aloitettava. Vielä ei toivottavasti kuitenkaan tarvitse hakea lumikolia varastosta vaan saadaan nauttia kuivasta ja lämpimästä syksystä.

Kuntatekniikassa on kuitenkin aika rasvata lumiaurojen nivelet ja katsoa kiinnikkeet kuntoon. Samalla on aika miettiä, miten kuntaomaisuus saadaan kestämään paremmin ja jopa mitä kunta omistaa. SKTY on panostamassa kuntaomaisuuden hallinnan osaamiseen kunnissa ja olemme tehneet julkaisun, jossa selvitetään Omaisuudenhallintaa kunnan näkökulmasta.

Opas julkaistaan 17-18.10 Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen syyspäivillä Lahdessa. Samalla päivillä saa paljon uutta tietoa omaisuudenhallinnasta. Olethan ilmoittautunut?

Jäsenmaksut maksuun

Syksyn kunniaksi lähetimme jäsenille laskuista karhukirjeen tai sähköpostin. Muistakaa maksaa jäsenmaksunne, jotta jäsenedut säilyvät ja pysytte mukana hyvässä kuntatekniikan tiimissä. Loppuvuodesta taas poistamme jäsenmaksunsa maksamatta jättäneitä ja he jäävät paitsi mm. tätä hyvää Kuntatekniikka-lehteä. Samalla muistutuksena: osoitetiedot voi päivittää netissä jäsentietojärjestelmään.

PKS-koulutus jatkuu

Pääkaupunkiseudun Katutyöt- koulutus järjestetään marraskuussa ja ensi vuoden alusta kuukausittain. Pääkaupunkiseudun kunnissa on katsottu hyväksi yhteisen ja oikean työskentelyn kouluttaminen PKS-alueella työskenteleville.

Niinpä, vuoden 2015 alusta alkaen on kaikilla, Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta § 14a alaisilla työmailla työskennellessä, oltava vähintään yhdellä henkilöllä hyväksytysti suoritettu PKS katutyöt –koulutus.

Työstä vastaavan vastuulla on valvoa, että kun työmaalla työskennellään, paikalla tulee aina olla vähintään yksi koulutuksen hyväksytysti suoritettuna PKS katutyöt –koulutus.

Koulutusta ei vaadita työkohteisiin liittyvältä kertaluontoiselta tavarantoimittajalta (rakennusmateriaalit); siirtolavan, kuormausnosturin, betoniauton kuljettajalta ym. vastaavan tyyppisissä lyhytaikaisissa lastaus- ja purkutöissä tai muissa erikoistehtävissä toimivilta. Työstä vastaavan vastuulla on tiedottaa tavarantoimittajia työmaahan liittyvistä asioista, mm. tavaran lastauspaikka.

Uusia ajatuksia esille

Syksyn aikana tulemme julkistamaan uuden sivuston, joka tulee toimimaan nykyisen sivuston rinnalla. Tulevalla sivustolla SKTY:n toiminnot tulevat paremmin esille mobiililaitteilla sometettaessa.

Vuoden 2017 kuntatekniikan päiviin valmistautuminen on aloitettu ja olemme käyneet läpi kaikki kehittämisehdotukset. Toivomme vuorovaikutuksen pysyvän hyvänä ja nyt haluaisimme ehdotuksia päivien teemaksi ja esitelmien aiheiksi. Aihealueiden ehdotuksia otetaan vastaan, samoin ideoita luennoitsijoista toimiston sähköposteissa.

Kuntatekniikan piirissä voisi aloittaa keskustelun, pitäisikö kuntatekniikan suunnittelussa ottaa enemmän huomioon muuttuvat asenteet ja miettiä kuntatekniikan suunnittelua psykologisista lähtökohdista. Miten esimerkiksi ärsyttävien värien käyttö julkisilla paikoilla vaikuttaa mielenilmaisussa henkilöiden mielentilaan.

Näihin Kuviin, näihin tunnelmiin

Hyvää syksyä

Petri

Suomen

kuntatekniikan

yhdistys

Kettutie 2

00800 Helsinki

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska förening

Rävvägen 2

00800 Helsingfors

www.kuntatekniikka.fi

Toimihenkilöt

Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare

Petri Koivula

toiminnanjohtaja, DI

Kettutie 2, 00800 Helsinki

puh. 040 125 1570, 040 838 8018

petri.koivula@kuntatekniikka.fi

JÄRJESTÖASSISTENTTI

Maarit Mäki-Rayo

järjestöassistentti, FK

Kettutie 2, 00800 Helsinki

puh. 050 3075077

maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi

Pääsihteeri/ Generalsekreterare

Ville Alatyppö

yksikönjohtaja, DI, eMBA

Stara, kaupunkitekniikan ylläpito

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. (09) 310 39943, 040 334 5430

ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

kunnossapitopäällikkö, MSc

Vantaan kaupunki

Kielotie 13, 01300 Vantaa

puh. 043 8249311

jyrki.vatto@vantaa.fi,

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Anna Tienvieri

ylläpitoinsinööri, DI

Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 040 7519943

anna.tienvieri@hel.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Jyrki Paavilainen

aluejohtaja

Sweco Ympäristö, Etelä- ja Itä-Suomi

Ratamestarinkatu 7a (PL 88)

00521 Helsinki

p 0400 719 017

jyrki.paavilainen@sweco.fi

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Anna Tienvieri

Opintomatkalla Chicagoon, Minneapolisiin ja Montrealiin

Yhdistyksen järjestämästä opintomatkasta muodostui monenkirjava kokemus. Opintomatkallemme osallistui kymmenen kuntatekniikan ammattilaista ympäri Suomea. Matkalaisten yhteinen osaamiskirjo oli valtava, mutta matkan aikana saadun palautteen perusteella jokainen kuntatekniikan ammattilainen löysi uusia ideoita ja näkökulmia oman osaamisen ja työyhteisönsä toiminnan kehittämiseen. Kokemuksen perusteella voin sanoa, että kun kolme tärkeintä matkasta saatua oppia jakaa oman työyhteisön kanssa, on matkan takaisinmaksuaika käytännössä alle vuoden.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Chicago, jossa saimme tutustua maailman suurimpaan juomavedenkäsittelylaitokseen ja alueen hälytyskeskukseen. Saimme kuulla, että hälytyskeskukseen pääsevät vain harvat ja valitut. Monet paikallisetkaan ammattilaiset eivät olleet päässeet tutustumaan keskuksen toimintaan.

311 kertoo mihin

auto on siirretty

Valitettavasti kuvamateriaalia emme saaneet vierailusta, mutta muutamia huomioita keskuksesta: Keskus valvoo noin 30.000 julkisen kameran kuvaa ja vastaanottaa noin 5 miljoonaa hälytyspuhelua vuosittain. Erityistä Chicagon alueella oli se, että siellä on 911-numeron lisäksi 311-numero, jonne pystyi ilmoittamaan ja kysymään ei-hälytysluonteisia asioita, kuten minne auto oli lumisateen jälkeen siirretty tai puiston puun oksa oli tipahtanut.

311-puheluita tuli Chicagon alueelle noin 2,5 miljoonaa vuodessa, mikä toisaalta helpottaa varsinaisen hälytyskeskuksen toimintaa. Matkalla tapasimme henkilön, joka oli ideoinut ja toteuttanut ensimmäisen 311-järjestelmän Yhdysvalloissa. Kyseinen järjestelmä ei ole valtakunnan kattava, vaan noin kymmenen laajempaa aluetta hyödyntää tekniikkaa.

Maailman suurimmaksi tituleerattu juomaveden puhdistuslaitos oli mykistävä. Saimme kurkistaa luukkuun, jossa miljoonat litrat raakavettä otettiin laitokseen. Tuossa virrassa kymmenet ja taas kymmenet reilut viisikiloiset lohet pyristelivät virtaa vastaan.

Saimme kuulla, että laitoksen sivutuotteena saadaan hirvittävä määrä puristettua kalaa päivittäin. Laitoksia on Chicagon alueella kaksi, joista vierailun kohteena oli vanhempi laitos heti kantakaupungin kupeessa. Harva paikallinenkaan tietää laitoksen olemassaolosta ja me opintomatkalaiset saimme kuulla laitoksen kehittäjän johdolla laitoksesta ja sen kehittämisestä.

Jotakin laitoksen koosta kertoo se, että laitoksen vuotuinen budjetti ylittää tänä vuonna 1000 000 000 euron rajapyykin. Täältäkään emme saaneet kuvamateriaalia, mutta olimme tervetulleita molempiin paikkoihin, jos uudelleen pistäytyisimme Chicagossa.

Danne palkittiin kv-

toiminnan kehittämisestä

Toinen pysähdyspaikka oli Minneapolis, jossa järjestettiin Amerikan kuntatekniikan yhdistyksen vuosittainen konferenssi. SKTY on pitkällisen työn tuloksena yksi avainpartnereista Amerikan yhdistykselle ja saimme hyvin, hyvin vieraanvaraisen vastaanoton.

Konferenssissa oli tällä erää vain noin 9500 seminaariosallistujaa, 1400 näytteilleasettajaa ja kymmeniätuhansia vieraita ympäri Pohjois-Amerikkaa. Suomalaiset olivat Aussien ohella ainoat kansainväliset esiintyjät, joten toivonkin, että tätä perinnettä voitaisiin jatkaa tulevana vuonna Orlandossa Floridassa.

Suomalaisia tuotteita näkyi näyttelyssä vain yksi - Vilakoneen Wille-kaupunkitraktorisarja alkaa lyödä läpi ja sitä kovasti käyttäjien puolesta kehuttiin. Tärkeää olisi saada hyvät kontaktit paikallisille tuottajaorganisaatioille, joissa tottakai SKTY voi ojentaa auttavan kätensä suomalaiselle viennille.

Me opintomatkalaiset koetimme myydä sitä Minneapolisin kaupunkiinkin. Seminaarin esitykset painottuivat tällä kertaa johtamiseen ja kestävään kehitykseen. Pyöräily ja digitalisaation suomat uudet palvelukonseptit näkyivät eri puolilta Yhdysvaltoja olleita esitelmiä ja niitä oltiin saatu toteutettua kohtalaisen pitkälle likimain kaikissa Yhdysvaltojen miljoonakaupungeissa.

Amerikan kuntatekniikan yhdistys muisti yhtä erittäin tärkeää henkilöä kansainvälisen toiminnan kehittämisestä. SKTY:n kunniajäsen Dan-Henrik Långström pyydettiin yllättäen palkintoseremoniassa tuhatpäisen yleisön eteen pokkaamaan tunnustuspalkinnon pitkäjänteisestä yhteistyön edistämisestä.

Opintomatkan kolmas pysähdys oli Montrealissa, jossa tutustuimme maanalaiseen kaupunkiin ja lumenhallintajärjestelmään. Miljoonakaupungin lumenhallintajärjestelmä oli suoraan sanoen mykistävä. Saimme kuulla paikallisen Lumimiehen tarinan lumenhallinnan kehittämisestä ja haasteista.

Montrealissa

lumet viemäriin

Montrealissa kolmas osa (sellaiset noin 200 000 kuormaa) pudotetaan sekaviemärijärjestelmään, jossa viisimetriset putket johtavat vedenpuhdistuslaitokseen. Osa lumesta kuljetetaan maavastaanottopaikoille ja kolmasosa kuljetetaan valtavaan vanhaan louhokseen, jonne mahtui kymmeniä miljoonia kuutioita lunta.

Tämäkin oli pahimpina talvina saatu täyteen ja paikallinen lumimies harmitteli, ettei laajenevaan kaupunkiin ole keksitty edullista ja toimivaa lumenhävityssysteemiä. Paikallinen tekninen toimi joutuu lopettamaan lumen kippauksen viemäriin, kun puhdistuslaitokselle tulevan veden lämpötila laskee alle 2,5 Celsius-asteen.

Montrealin toinen oppitunti liittyi Bonaventure-projektiin, jossa keskustaan tuleva moottoritie muutetaan bulevardiksi nykyistä aiemmin. Projektiin liittyi valtava määrä liikenteen tulevaisuuden suunnittelua, sillä kyseistä moottoritienpätkää pitkin kulkee tuhansia busseja päivässä ja kaupungin liikennepolitiikan mukaisesti kevyttä ja julkista liikennettä painotetaan tulevaisuuden suunnitelmissa.

Moottoritien muutos oli ollut valtava ponnistus paikalliselle tekniselle sektorille ja sitä oltiin valmisteltu yli kymmenen vuotta. Tämän aikana oli pidetty kymmenittäin asukastilaisuuksia ja suunniteltu yhdessä millainen tulevaisuuden bulevardista tulee. Pelkästään mailin mittaisen projektin suunnitteluvaihe maksoi liki sata miljoonaa euroa.

Lumenhallinnan haasteet kuultuamme ymmärsimme hyvin, miksi kaupunki on rakentanut ”maanalaisen katuverkon” lähes koko kantakaupungin liikekeskustan alle. Lunta saattaa kaupungissa tulla muutamia kymmeniä senttejä kerrallaan ja lumenhallinnan ideana on, että lumen annetaan kertyä katujen varsille isoiksi kinoksiksi. Kun kinokset alkavat olla liian suuria, alkaa tehokas lumen poiskuljetusralli, joka kestää kaupungissa viikon verran.

Vuonna 2017 kaksi

opintomatkaa

Vuonna 2017 yhdistys pyrkii järjestämään kaksi opintomatkaa. Toinen suuntautuu ainakin pitkälle kehittyneen omaisuudenhallinnan käytäntöjen maahan Australiaan, mutta haaveissa on, että tällä matkalla saadaan kerralla enemmän kuin kaksi kärpästä, eli samalla opintomatkalla pysähdyttäisiin myös Amerikan mantereella. Tämän matkan ajankohta on elokuun loppupuolella.

Toinen opintomatka suuntautuisi taas Keski-Eurooppaan, jossa tutustuisimme melkoisen moneen eri kaupunkiin ja niiden tekniseen toimeen. Tämä olisi huhtikuun paikkeilla.

Opintomatkoille halukkaat voivat ilmaista kiinnostuksensa pääsihteerille, joka koordinoi kyseiset matkat. Lisäksi konferenssiesitelmien hakuaika on nyt menossa sekä Ausseihin (IPWEA) että Jenkkeihin (APWA).

Ville Alatyppö

Montrealissa oli aikuisten kestäviä keinuja vilkkaan bussipysäkkialueen reunassa. Ihmiset keinuivat odotellessaan sitä oikeaa.

Danne Långström palkittiin kansainvälisen toiminnan edistämisestä.

Montrealin bussipysäkeillä oli roskaamisen vastainen kampanja kohtalaisen näkyvä.

Minneapolisin koirapuistoissa oli melkoisen paljon ohjeita ja kieltoja.

Tyypillinen amerikkalainen liikennejärjestely katutyömaalla. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä pyydettiin jakamaan rajattu tila.

Suomen

kuntatekniikan

yhdistys

Kettutie 2

00800 Helsinki

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska förening

Rävvägen 2

00800 Helsingfors

www.kuntatekniikka.fi

Toimihenkilöt

Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare

Petri Koivula

toiminnanjohtaja, DI

Kettutie 2, 00800 Helsinki

puh. 040 125 1570, 040 838 8018

petri.koivula@kuntatekniikka.fi

JÄRJESTÖASSISTENTTI

Maarit Mäki-Rayo

järjestöassistentti, FK

Kettutie 2, 00800 Helsinki

puh. 050 3075077

maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi

Pääsihteeri/ Generalsekreterare

Ville Alatyppö

yksikönjohtaja, DI, eMBA

Stara, kaupunkitekniikan ylläpito

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. (09) 310 39943, 040 334 5430

ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

kunnossapitopäällikkö, MSc

Vantaan kaupunki

Kielotie 13, 01300 Vantaa

puh. 043 8249311

jyrki.vatto@vantaa.fi,

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Anna Tienvieri

ylläpitoinsinööri, DI

Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 040 7519943

anna.tienvieri@hel.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Jyrki Paavilainen

aluejohtaja

Sweco Ympäristö, Etelä- ja Itä-Suomi

Ratamestarinkatu 7a (PL 88)

00521 Helsinki

p 0400 719 017

jyrki.paavilainen@sweco.fi

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Anna Tienvieri

Opintomatkalla Chicagoon, Minneapolisiin ja Montrealiin

Yhdistyksen järjestämästä opintomatkasta muodostui monenkirjava kokemus. Opintomatkallemme osallistui kymmenen kuntatekniikan ammattilaista ympäri Suomea. Matkalaisten yhteinen osaamiskirjo oli valtava, mutta matkan aikana saadun palautteen perusteella jokainen kuntatekniikan ammattilainen löysi uusia ideoita ja näkökulmia oman osaamisen ja työyhteisönsä toiminnan kehittämiseen. Kokemuksen perusteella voin sanoa, että kun kolme tärkeintä matkasta saatua oppia jakaa oman työyhteisön kanssa, on matkan takaisinmaksuaika käytännössä alle vuoden.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Chicago, jossa saimme tutustua maailman suurimpaan juomavedenkäsittelylaitokseen ja alueen hälytyskeskukseen. Saimme kuulla, että hälytyskeskukseen pääsevät vain harvat ja valitut. Monet paikallisetkaan ammattilaiset eivät olleet päässeet tutustumaan keskuksen toimintaan.

311 kertoo mihin

auto on siirretty

Valitettavasti kuvamateriaalia emme saaneet vierailusta, mutta muutamia huomioita keskuksesta: Keskus valvoo noin 30.000 julkisen kameran kuvaa ja vastaanottaa noin 5 miljoonaa hälytyspuhelua vuosittain. Erityistä Chicagon alueella oli se, että siellä on 911-numeron lisäksi 311-numero, jonne pystyi ilmoittamaan ja kysymään ei-hälytysluonteisia asioita, kuten minne auto oli lumisateen jälkeen siirretty tai puiston puun oksa oli tipahtanut.

311-puheluita tuli Chicagon alueelle noin 2,5 miljoonaa vuodessa, mikä toisaalta helpottaa varsinaisen hälytyskeskuksen toimintaa. Matkalla tapasimme henkilön, joka oli ideoinut ja toteuttanut ensimmäisen 311-järjestelmän Yhdysvalloissa. Kyseinen järjestelmä ei ole valtakunnan kattava, vaan noin kymmenen laajempaa aluetta hyödyntää tekniikkaa.

Maailman suurimmaksi tituleerattu juomaveden puhdistuslaitos oli mykistävä. Saimme kurkistaa luukkuun, jossa miljoonat litrat raakavettä otettiin laitokseen. Tuossa virrassa kymmenet ja taas kymmenet reilut viisikiloiset lohet pyristelivät virtaa vastaan.

Saimme kuulla, että laitoksen sivutuotteena saadaan hirvittävä määrä puristettua kalaa päivittäin. Laitoksia on Chicagon alueella kaksi, joista vierailun kohteena oli vanhempi laitos heti kantakaupungin kupeessa. Harva paikallinenkaan tietää laitoksen olemassaolosta ja me opintomatkalaiset saimme kuulla laitoksen kehittäjän johdolla laitoksesta ja sen kehittämisestä.

Jotakin laitoksen koosta kertoo se, että laitoksen vuotuinen budjetti ylittää tänä vuonna 1000 000 000 euron rajapyykin. Täältäkään emme saaneet kuvamateriaalia, mutta olimme tervetulleita molempiin paikkoihin, jos uudelleen pistäytyisimme Chicagossa.

Danne palkittiin kv-

toiminnan kehittämisestä

Toinen pysähdyspaikka oli Minneapolis, jossa järjestettiin Amerikan kuntatekniikan yhdistyksen vuosittainen konferenssi. SKTY on pitkällisen työn tuloksena yksi avainpartnereista Amerikan yhdistykselle ja saimme hyvin, hyvin vieraanvaraisen vastaanoton.

Konferenssissa oli tällä erää vain noin 9500 seminaariosallistujaa, 1400 näytteilleasettajaa ja kymmeniätuhansia vieraita ympäri Pohjois-Amerikkaa. Suomalaiset olivat Aussien ohella ainoat kansainväliset esiintyjät, joten toivonkin, että tätä perinnettä voitaisiin jatkaa tulevana vuonna Orlandossa Floridassa.

Suomalaisia tuotteita näkyi näyttelyssä vain yksi - Vilakoneen Wille-kaupunkitraktorisarja alkaa lyödä läpi ja sitä kovasti käyttäjien puolesta kehuttiin. Tärkeää olisi saada hyvät kontaktit paikallisille tuottajaorganisaatioille, joissa tottakai SKTY voi ojentaa auttavan kätensä suomalaiselle viennille.

Me opintomatkalaiset koetimme myydä sitä Minneapolisin kaupunkiinkin. Seminaarin esitykset painottuivat tällä kertaa johtamiseen ja kestävään kehitykseen. Pyöräily ja digitalisaation suomat uudet palvelukonseptit näkyivät eri puolilta Yhdysvaltoja olleita esitelmiä ja niitä oltiin saatu toteutettua kohtalaisen pitkälle likimain kaikissa Yhdysvaltojen miljoonakaupungeissa.

Amerikan kuntatekniikan yhdistys muisti yhtä erittäin tärkeää henkilöä kansainvälisen toiminnan kehittämisestä. SKTY:n kunniajäsen Dan-Henrik Långström pyydettiin yllättäen palkintoseremoniassa tuhatpäisen yleisön eteen pokkaamaan tunnustuspalkinnon pitkäjänteisestä yhteistyön edistämisestä.

Opintomatkan kolmas pysähdys oli Montrealissa, jossa tutustuimme maanalaiseen kaupunkiin ja lumenhallintajärjestelmään. Miljoonakaupungin lumenhallintajärjestelmä oli suoraan sanoen mykistävä. Saimme kuulla paikallisen Lumimiehen tarinan lumenhallinnan kehittämisestä ja haasteista.

Montrealissa

lumet viemäriin

Montrealissa kolmas osa (sellaiset noin 200 000 kuormaa) pudotetaan sekaviemärijärjestelmään, jossa viisimetriset putket johtavat vedenpuhdistuslaitokseen. Osa lumesta kuljetetaan maavastaanottopaikoille ja kolmasosa kuljetetaan valtavaan vanhaan louhokseen, jonne mahtui kymmeniä miljoonia kuutioita lunta.

Tämäkin oli pahimpina talvina saatu täyteen ja paikallinen lumimies harmitteli, ettei laajenevaan kaupunkiin ole keksitty edullista ja toimivaa lumenhävityssysteemiä. Paikallinen tekninen toimi joutuu lopettamaan lumen kippauksen viemäriin, kun puhdistuslaitokselle tulevan veden lämpötila laskee alle 2,5 Celsius-asteen.

Montrealin toinen oppitunti liittyi Bonaventure-projektiin, jossa keskustaan tuleva moottoritie muutetaan bulevardiksi nykyistä aiemmin. Projektiin liittyi valtava määrä liikenteen tulevaisuuden suunnittelua, sillä kyseistä moottoritienpätkää pitkin kulkee tuhansia busseja päivässä ja kaupungin liikennepolitiikan mukaisesti kevyttä ja julkista liikennettä painotetaan tulevaisuuden suunnitelmissa.

Moottoritien muutos oli ollut valtava ponnistus paikalliselle tekniselle sektorille ja sitä oltiin valmisteltu yli kymmenen vuotta. Tämän aikana oli pidetty kymmenittäin asukastilaisuuksia ja suunniteltu yhdessä millainen tulevaisuuden bulevardista tulee. Pelkästään mailin mittaisen projektin suunnitteluvaihe maksoi liki sata miljoonaa euroa.

Lumenhallinnan haasteet kuultuamme ymmärsimme hyvin, miksi kaupunki on rakentanut ”maanalaisen katuverkon” lähes koko kantakaupungin liikekeskustan alle. Lunta saattaa kaupungissa tulla muutamia kymmeniä senttejä kerrallaan ja lumenhallinnan ideana on, että lumen annetaan kertyä katujen varsille isoiksi kinoksiksi. Kun kinokset alkavat olla liian suuria, alkaa tehokas lumen poiskuljetusralli, joka kestää kaupungissa viikon verran.

Vuonna 2017 kaksi

opintomatkaa

Vuonna 2017 yhdistys pyrkii järjestämään kaksi opintomatkaa. Toinen suuntautuu ainakin pitkälle kehittyneen omaisuudenhallinnan käytäntöjen maahan Australiaan, mutta haaveissa on, että tällä matkalla saadaan kerralla enemmän kuin kaksi kärpästä, eli samalla opintomatkalla pysähdyttäisiin myös Amerikan mantereella. Tämän matkan ajankohta on elokuun loppupuolella.

Toinen opintomatka suuntautuisi taas Keski-Eurooppaan, jossa tutustuisimme melkoisen moneen eri kaupunkiin ja niiden tekniseen toimeen. Tämä olisi huhtikuun paikkeilla.

Opintomatkoille halukkaat voivat ilmaista kiinnostuksensa pääsihteerille, joka koordinoi kyseiset matkat. Lisäksi konferenssiesitelmien hakuaika on nyt menossa sekä Ausseihin (IPWEA) että Jenkkeihin (APWA).

Ville Alatyppö

Montrealissa oli aikuisten kestäviä keinuja vilkkaan bussipysäkkialueen reunassa. Ihmiset keinuivat odotellessaan sitä oikeaa.

Danne Långström palkittiin kansainvälisen toiminnan edistämisestä.

Montrealin bussipysäkeillä oli roskaamisen vastainen kampanja kohtalaisen näkyvä.

Minneapolisin koirapuistoissa oli melkoisen paljon ohjeita ja kieltoja.

Tyypillinen amerikkalainen liikennejärjestely katutyömaalla. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä pyydettiin jakamaan rajattu tila.