kiertotalous

Muovijätteet päätyvät kokonsa ja laatunsa puolesta omiin karsinoihinsa ja siitä ne viedään edelleen jalostettavaksi.
Muovijätteet päätyvät kokonsa ja laatunsa puolesta omiin karsinoihinsa ja siitä ne viedään edelleen jalostettavaksi.

Ekokem tähtää kansainvälisille markkinoille

Kiertotalouskylä on käyntikortti

Ekokemillä on uusi omistaja ja uusi huippumoderni Kiertotalouskylä, mutta vanha missio: kierrättää jätteistä käyttökelpoista uutta materiaalia ja energiaa. Uusia markkinoita kiertotalousosaamiselle löytyy ulkomailta.

TEKSTI JA KUVAT Markku Vento

Riihimäellä avattiin kesällä suurin fanfaarein Ekokemin uusi Kiertotalouskylä. Kylään kuuluvat Ekojalostamo, Suomen ensimmäinen kierrätysmuovia valmistava Muovijalostamo ja myös biokaasua valmistava Biojalostamo.

Paikalla avajaisissa oli myös kiertotaloutta henkilökohtaisesti tunteva, Häkäpönttö-autollaan jo ennen pääministeriksi tuloaan huomiota herättänyt Juha Sipilä. Ihan pelkkää uteliaisuuttaan Sipilä ei paikalla ollut, sillä biotalous kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin - kiertotalouden läpimurtoon uskotaan.

Hallitusohjelman mukaan ”hyödynnetään kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kasvavia mahdollisuuksia. Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi toimitaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kiertotalouden ja cleantechin liiketoiminta ja vienti kasvavat ja syntyy uusia työpaikkoja.”

Jätehuoltolaki ja

ongelmajätelaitos

Ekokemin edeltäjä Suomen Ongelmajäte Oy rakennettiin Riihimäelle 1979. Tuolloin oli havahduttu lisääntyneeseen haitallisten jätteiden ongelmaan. Esimerkiksi PCB:ä ja CFC-yhdistekaasuja sisältäviä jätteitä kipattiin huoletta milloin metsään, milloin mereen. Laivuri Ojarannan myrkkytroolari-tapaus oli pahimman luokan esimerkki vastuuttomasta toimintatavasta.

Samana vuonna, kun Suomen Ongelmajäte Oy perustettiin, Suomessa astui voimaan jätehuoltolaki. Siinä määriteltiin, mitä ongelmajäte on ja miten siitä tulee huolehtia. Ongelmajätelaitoksen tarkoituksena oli perustusvaiheessa ongelmajätteiden käsitteleminen, säilyttäminen, keräys ja kuljetus, yhteistyö muiden tahojen kanssa sekä alan tutkimus ja neuvonta.

Hyvin pian nimestä tuli ongelma, ja vuonna 1985 nimeksi vaihtui Ekokem Oy. Laitokseen kuuluivat korkealämpötilapolttouuni, fysikaalis-kemiallinen laitos sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka.

Mutta kyse ei ollut vain ni- menmuutoksesta, vaan myös toimenkuvan laajentamisesta. Korkealämpöpolttouunin tuottama lämpö myytiin edelleen Riihimäen kaupungille kaukolämpönä.

Painopiste oli ongelmallisten jätteiden ja kaasujen käsittelyssä, mutta sen lisäksi ryhdyttiin käsittelemään ja varastoimaan pilaantuneita maaperiä.

2000-luvulla Ekokem levittäytyi yritysostoilla Ruotsiin ja Tanskaan.

Biojalostamo on Ekokemin Kierto­talouskylän ydintä.

Kansainväliset miljardi-

markkinat houkuttavat

Ekokem määrittelee itsensä johtavaksi pohjoismaiseksi kiertotalousyhtiöksi. Tärkeänä osatekijänä on kesällä avattu Kiertotalouskylä.

Euroopan jätehuoltomarkkinat ovat kooltaan noin 95 miljardia euroa. Siitä Ekokem aikoo ottaa entistä isomman palan.

– Investointimme sijoittuu poikkeukselliselle liiketoiminta-alueelle: markkinat kasvavat kovaa vauhtia ja parhaillaan maailmalla on tekeillä 80 miljardin panostukset jätteiden käsittelyyn, Ekokemin syyskuun lopussa pois jäänyt toimitusjohtaja Karri Kaitue asemoi Kiertotalouskylää.

Toimitusjohtaja Kaitue viittasi kasvaviin megatrendeihin: maailman väestö kasvaa edelleen, mutta samalla on tultu tietoiseksi maapallon kasvun rajoista. Nyt kuluttajilla on mahdollisuus lajitella jätteitään ja huolehtia entistä paremmin kierrätyksestä.

Ekokem osallistuu trendin aallonharjalla maailmantalouteen kahdella tavalla: 45 miljoonan euron investointi Kiertotalouskylään on erittäin merkittävä, mutta myös yhtiön omistuksen siirtyminen energiakonserni Fortumin haltuun vahvistaa Ekokemin mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa.

Fortum ostikin itselleen uutta liiketoimintaa: cleantech on nyt kaikkien huulilla ja Ekokem on kiertotalouden suomalainen huippuyhtiö. Myyjinä olivat valtio, Kuntaliitto, työeläkeyhtiö Ilmarinen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymä.

Fortumin ohjauksessa markkinat maailmalle ovat auki aivan uudella tavalla. Samalla pörssiyhtiön energiaosaaminen antaa myös vahvaa tukea kansainvälistymiselle.

Toisen jäte
on toisen
raaka-aine

Ekokemin kiertotalouskonsep­tiin kuuluu yhdyskunta- ja teolli­suusjätteenkin vastaanotto ja sen edelleen käyttö energiaksi, uudelleen käyttö materiaalina ja muokkaaminen esimerkiksi uudeksi muovituotteeksi.

Kierrätysasteen maksimoimisella pyritään supistamaan polttoon menevän jätteen määrää, mutta vielä kierrätysrejektien polttamisen jälkeenkin kiertotalous toimii: tuhkajalostamosta on tehty jo ympäristölupahakemus.

Ekokem jalostaa jo nykyisellään tuhkia hyötykäytettäväksi prosessoimalla niitä. Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää tuhkien prosessointia siten, että hyötykäyttö erilaisissa rakennuskohteissa lisääntyy ja mahdollisten hyötykäyttökohteiden määrä kasvaa. Ekokemillä on tähän tarkoitukseen suunniteltu prosessi ja sen toteuttamista suunnitellaan parasta aikaa.

Kotitalouksien ja yritysten lajittelu ja erilliskeräys tuo laitokselle jo valmiiksi lajiteltua materiaalia, mutta sekajäte täytyy edelleen lajitella erikseen. Eri jakeille on omat prosessinsa. Ja nyt avatussa muovijalostamossa pystytään erottelemaan eri muovit toisistaan optisesti, jolloin granulaatiotuotteeksi saadaan kulloiseenkin käyttöön parhaiten sopivaa uusio-raaka-ainetta.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste uudella laitoksella on 50 prosenttia ja hyötykäyttöaste 100 prosenttia. Määritelmien mukaan jätteen kierrätysaste on se osuus jätteestä, joka hyödynnetään materiaalina laitoksen toisessa käyttökohteessa. Hyötykäyttöaste on se osuus jätteestä, joka hyödynnetään laitoksella joko materiaalina tai energiana.

Jokaiselle materiaalivirralle onkin Kiertotalouskylässä suunniteltu mahdollisimman hyvä kierrätysaste.

Riihimäen ekojalostamoon saapuva syntypaikkalajiteltu yhteiskunnan sekajäte jakautuu siten, että runsaat puolet (53 %) menee energiajakeeksi. Se siirtyy jätevoimalaan, ja lopputuloksena on kaukolämpöä ja sähköä.

Biokaasutuotantoon saadaan 37 %, ja biojalostamo tekee niin biokaasua kuin lannoitteitakin. Muovia sekajätteestä on 7 % ja se jalostetaan yhdessä maataloudesta tulevan muovijätteen ja kaupan pakkausmuovijätteen kanssa muovijalostamossa, jolloin lopputuloksena on muovin raaka-ainetta.

Alkuperäisessä jätteessä mukana tullut metalliromu (3%) menee erilliseen jatkojalostukseen.

Yhä pienempiin osiin kierrätettäväksi

Ekojalostamo on valtava lajittelulaitos. Sisään tuotava jäte joutuu ensin murskaimeen, jonka jälkeen aines lajitellaan ensimmäisen kerran rumpuseulassa. Raskas osasto, kuten metalli, jatkaa omalle linjastolleen, jossa erotellaan rauta, kupari ja alumiini hyötykäyttöön.

Jäljelle jäävä metalliton jäte jatkaa joko jätevoimalaan polttoon tai muovijalostamolle. Energiajäte jakautuu vielä kolmeen osaan: suurin osa menee kierrätyspolttoaineeksi käsittelyn kautta, toiseksi suurin suoraan jätevoimalaan ja loppuosa biokaasuksi Gasumin biojalostamoon.

Rumpuseulassa erottuva kevyempi osasto lähtee muovien lajitteluun. Aluksi ballistinen erottelija jakaa muovijätteen 2D- ja 3D-jätteisiin. Ballistiseen erotteluun tuodaan myös syntypaikkalajiteltu muovipakkausjäte.

Muovijalostamossa löytyy laitoksen suurin uutuus, joka tekee muovierien lajittelusta Euroopan huippua: infrapunatunnisteiset lajittelijat pystyvät ohjaamaan muovijätteen koostumuksen ja värin mukaan. Samalla vielä prosessissa olevat ei-muovit saadaan poistettua linjalta.

Itävaltalaisperäisen Redwaven optisia lajittelulaitteita on toki käytössä monella muullakin lajitteluasemalla, mutta Ekokemillä niitä on kaikkiaan seitsemän peräkkäin, jolloin prosessi tehostuu ja tarkentuu. Ajotavasta riippuen erotuspisteitä voi olla useampikin, koska osa laitteista on jaettavissa.

Lopputuotteena muovilajittelusta tulee CIRCO-uusiomuovia PP-, PE- ja PET-granulaatteina, joka menee takaisin muoviteollisuudelle.

Lisäksi osa muovijätteestä siirtyy voimalaitokselle kierrätyspolttoaineeksi.

Kaiken kaikkiaan muovijalostamo tuottaa 20.000 tonnia muovigranulaattia - ja mikä parasta, suurin osa tuotannosta on myyty pitkillä sopimuksilla. Uusiomuovista valmistuu mm. muovipusseja ja putkia.

Biojalostamo Gasumin suurinvestointi

Muovijalostamon lisäksi Kiertotalouskylän energiaa ja lannoitteita tuottava Biojalostamo edustaa alansa viimeistä huutoa. Gasumilla biojalostamoita on viisi koko maassa, mutta Riihimäen laitos on Suomen ensimmäinen biotehdas, jossa käsitellään seka­jätteestä peräisin olevaa biojätettä.

Prosessi on tehokas tapa hyödyntää biojätteet: mädättämössä syntyy biokaasua energiantuotantoon ja liikennepolttoaineeksi. Mädätysjäännös hyödynnetään ympäristörakentamisessa ja lannoitteena.

Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä, jota hyödynnetään lannoitteena. Taustalla on kotimainen, innovatiivinen Watrec Oy:n tekniikka.

Koko Kiertotalouskylän investoinnin suurus oli noin 45 miljoonaa euroa, josta Gasumin osuus oli 20 miljoonaa euroa. Biojalostamo pystyy käsittelemään vuosittain noin 65.000 tonnia biojätettä.

Markku Vento

Kiertotalouskylään kuuluu Ekojalostamo, Suomen ensimmäinen kierrätysmuovia valmistava Muovijalostamo ja myös biokaasua valmistava Biojalostamo. (Ekokem)
Kiertotalouskylään kuuluu Ekojalostamo, Suomen ensimmäinen kierrätysmuovia valmistava Muovijalostamo ja myös biokaasua valmistava Biojalostamo. (Ekokem)
Ballistinen erottelija jakaa materiaalin koon mukaan eri linjastoihin. (Ekokem)
Ballistinen erottelija jakaa materiaalin koon mukaan eri linjastoihin. (Ekokem)
Lajittelun ja pesun jälkeen lopputuloksena on muovijakeita teollisuuden käyttöön. (Ekokem)
Lajittelun ja pesun jälkeen lopputuloksena on muovijakeita teollisuuden käyttöön. (Ekokem)

Toisen jäte
on toisen
raaka-aine

Ekokemin kiertotalouskonsep­tiin kuuluu yhdyskunta- ja teolli­suusjätteenkin vastaanotto ja sen edelleen käyttö energiaksi, uudelleen käyttö materiaalina ja muokkaaminen esimerkiksi uudeksi muovituotteeksi.

Kierrätysasteen maksimoimisella pyritään supistamaan polttoon menevän jätteen määrää, mutta vielä kierrätysrejektien polttamisen jälkeenkin kiertotalous toimii: tuhkajalostamosta on tehty jo ympäristölupahakemus.

Ekokem jalostaa jo nykyisellään tuhkia hyötykäytettäväksi prosessoimalla niitä. Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää tuhkien prosessointia siten, että hyötykäyttö erilaisissa rakennuskohteissa lisääntyy ja mahdollisten hyötykäyttökohteiden määrä kasvaa. Ekokemillä on tähän tarkoitukseen suunniteltu prosessi ja sen toteuttamista suunnitellaan parasta aikaa.

Kotitalouksien ja yritysten lajittelu ja erilliskeräys tuo laitokselle jo valmiiksi lajiteltua materiaalia, mutta sekajäte täytyy edelleen lajitella erikseen. Eri jakeille on omat prosessinsa. Ja nyt avatussa muovijalostamossa pystytään erottelemaan eri muovit toisistaan optisesti, jolloin granulaatiotuotteeksi saadaan kulloiseenkin käyttöön parhaiten sopivaa uusio-raaka-ainetta.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste uudella laitoksella on 50 prosenttia ja hyötykäyttöaste 100 prosenttia. Määritelmien mukaan jätteen kierrätysaste on se osuus jätteestä, joka hyödynnetään materiaalina laitoksen toisessa käyttökohteessa. Hyötykäyttöaste on se osuus jätteestä, joka hyödynnetään laitoksella joko materiaalina tai energiana.

Jokaiselle materiaalivirralle onkin Kiertotalouskylässä suunniteltu mahdollisimman hyvä kierrätysaste.

Riihimäen ekojalostamoon saapuva syntypaikkalajiteltu yhteiskunnan sekajäte jakautuu siten, että runsaat puolet (53 %) menee energiajakeeksi. Se siirtyy jätevoimalaan, ja lopputuloksena on kaukolämpöä ja sähköä.

Biokaasutuotantoon saadaan 37 %, ja biojalostamo tekee niin biokaasua kuin lannoitteitakin. Muovia sekajätteestä on 7 % ja se jalostetaan yhdessä maataloudesta tulevan muovijätteen ja kaupan pakkausmuovijätteen kanssa muovijalostamossa, jolloin lopputuloksena on muovin raaka-ainetta.

Alkuperäisessä jätteessä mukana tullut metalliromu (3%) menee erilliseen jatkojalostukseen.

Yhä pienempiin osiin kierrätettäväksi

Ekojalostamo on valtava lajittelulaitos. Sisään tuotava jäte joutuu ensin murskaimeen, jonka jälkeen aines lajitellaan ensimmäisen kerran rumpuseulassa. Raskas osasto, kuten metalli, jatkaa omalle linjastolleen, jossa erotellaan rauta, kupari ja alumiini hyötykäyttöön.

Jäljelle jäävä metalliton jäte jatkaa joko jätevoimalaan polttoon tai muovijalostamolle. Energiajäte jakautuu vielä kolmeen osaan: suurin osa menee kierrätyspolttoaineeksi käsittelyn kautta, toiseksi suurin suoraan jätevoimalaan ja loppuosa biokaasuksi Gasumin biojalostamoon.

Rumpuseulassa erottuva kevyempi osasto lähtee muovien lajitteluun. Aluksi ballistinen erottelija jakaa muovijätteen 2D- ja 3D-jätteisiin. Ballistiseen erotteluun tuodaan myös syntypaikkalajiteltu muovipakkausjäte.

Muovijalostamossa löytyy laitoksen suurin uutuus, joka tekee muovierien lajittelusta Euroopan huippua: infrapunatunnisteiset lajittelijat pystyvät ohjaamaan muovijätteen koostumuksen ja värin mukaan. Samalla vielä prosessissa olevat ei-muovit saadaan poistettua linjalta.

Itävaltalaisperäisen Redwaven optisia lajittelulaitteita on toki käytössä monella muullakin lajitteluasemalla, mutta Ekokemillä niitä on kaikkiaan seitsemän peräkkäin, jolloin prosessi tehostuu ja tarkentuu. Ajotavasta riippuen erotuspisteitä voi olla useampikin, koska osa laitteista on jaettavissa.

Lopputuotteena muovilajittelusta tulee CIRCO-uusiomuovia PP-, PE- ja PET-granulaatteina, joka menee takaisin muoviteollisuudelle.

Lisäksi osa muovijätteestä siirtyy voimalaitokselle kierrätyspolttoaineeksi.

Kaiken kaikkiaan muovijalostamo tuottaa 20.000 tonnia muovigranulaattia - ja mikä parasta, suurin osa tuotannosta on myyty pitkillä sopimuksilla. Uusiomuovista valmistuu mm. muovipusseja ja putkia.

Biojalostamo Gasumin suurinvestointi

Muovijalostamon lisäksi Kiertotalouskylän energiaa ja lannoitteita tuottava Biojalostamo edustaa alansa viimeistä huutoa. Gasumilla biojalostamoita on viisi koko maassa, mutta Riihimäen laitos on Suomen ensimmäinen biotehdas, jossa käsitellään seka­jätteestä peräisin olevaa biojätettä.

Prosessi on tehokas tapa hyödyntää biojätteet: mädättämössä syntyy biokaasua energiantuotantoon ja liikennepolttoaineeksi. Mädätysjäännös hyödynnetään ympäristörakentamisessa ja lannoitteena.

Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä, jota hyödynnetään lannoitteena. Taustalla on kotimainen, innovatiivinen Watrec Oy:n tekniikka.

Koko Kiertotalouskylän investoinnin suurus oli noin 45 miljoonaa euroa, josta Gasumin osuus oli 20 miljoonaa euroa. Biojalostamo pystyy käsittelemään vuosittain noin 65.000 tonnia biojätettä.

Markku Vento