UUTISET

Kuvanveistäjä Martti Aihan muotoilema Länsilinkki-silta yhdistää entisen satama-alueen osaksi kantakaupunkia. Studio Lux Novan muotoilija Reija Pasasen ja Finnnmap Infra Oy:n valaistussuunnittelija Jussi Vikströmin Veden alinen -teoksen inspiraation lähteenä olivat sillan poikkeuksellinen muoto sekä sijainti meren läheisyydessä. Teoksen valo- ja äänimaailma kuvastavat vedenalaista tunnelmaa ja liikettä.

Helsingin Baana loisti kansainvälisillle vieraille

Helsingissä järjestettiin 23.-25.9. kansainvälisen kaupunkivalaistusalan verkoston LUCIn (Lighting Urban Community International) vuosikokous ja kongressi. Tapahtumaan osallistui lähes 200 ulkovalaistusalan ammattilaista yli 20 maasta. Tapahtuman luennoissa esiteltiin Helsingin ulkovalaistuksen kehityslinjauksia ja valaistusratkaisuja sekä kuultiin alan tuoreimmista innovaatioista ja hankkeista eri puolilla maailmaa.

Luentojen lisäksi osallistujille tarjottiin helsinkiläisiä ulkovalaistuskokemuksia muun muassa tutustumiskäynneillä Kruununvuorenrannan valotaideteokseen Silo 468 sekä kevytliikenneväylä Baanalle, jonka varrelle oli toteutettu tilapäisiä valotaideteoksia. Taiteilijoiden, valaistussuunnittelijoiden ja alan laitevalmistajien yhteistyönä oli toteutettu yhteensä 12 valotaideteosta, jotka olivat kaupunkilaisten nähtävänä 24.-27.9.

Tapahtuman luentojen annista kerrotaan enemmän Kunta­tekniikka-lehden loppuvuoden numeroissa.

Tallinnan-alusten uusi terminaali Helsingissä sai rakennusluvan

Helsingin Länsisatamaan rakennettava uusi matkustajaterminaali sai rakennusluvan Helsingin rakennuslautakunnassa syyskuun lopulla. Terminaalin on tarkoitus valmistua vuonna 2017. Se palvelee ennen muuta Helsingin ja Tallinnan välistä nopeaa laivaliikennettä. Kaksi uutta laivapaikkaa on jo rakennettu tulevaa terminaalia odottamaan.

Uuteen terminaaliin on suunniteltu yleisöaulojen lisäksi muun muassa matkustajia palvelevia kahvilatiloja, lipunmyyntipisteitä toimistoineen sekä tullin ja rajavartioston tiloja. Kolmekerroksisen terminaalin julkisivujen päämateriaalit ovat lasi, alumiini ja muottipintainen betoni.

Viime vuonna Länsisataman kautta kulki 6,2 miljoonaa matkustajaa ja määrät ovat koko ajan pienessä kasvussa. Länsisatama on edelleen tärkeä myös autolautoissa kulkevalle rahtiliikenteelle.

– Helsingin Sataman tavaraliikenteestä kulkee matkustajasatamien kautta edelleen 25–30 prosenttia. Tämän vuoden puolella Vuosaaressa käynnistyi Tallinnan-linja, joka hieman tasaa liikenteen määrää, Länsiterminaaliprojektin johtaja Ari Parviainen kertoo.

HSY:lle uusi Sortti-asema Vantaan Ruskeasannalle

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY avasi uuden, ekologisen Sortti-aseman Vantaan Ruskeasantaan syyskuussa. Rus­keasannan Sortti-aseman avauduttua pääkaupunkiseudulla palvelee viisi Sortti-asemaa.

Uusi asema vähentää etenkin Kivikon Sortti-aseman ruuhkaa. Se myös parantaa jätteiden kierrätysmahdollisuuksia Vantaalla. Tähän saakka HSY:llä on ollut yksi Sortti-asema Espoossa, kaksi Helsingissä ja yksi Kirkkonummella. Viime vuonna Sortti-asemilla kävi yhteensä lähes 350 000 asiakasta.

Ruskeasannan Sortti-aseman rakentamisessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Rakennusten julkisivut on verhottu puumuovikomposiittilevyillä, jotka on valmistettu paperiteollisuuden ylijäämämateriaaleista. Pohjarakenteena on vaahtolasia, josta valtaosa on tehty pääkaupunkiseudun asukkaiden lajittelemista lasipulloista ja -purkeista.

Sortti-aseman rakennuksissa on viherkatot, jotka ovat osa hulevesien eli maanpintaa pitkin valuvien sadevesien käsittelyjärjestelmää. Sähköä tuotetaan aurinkoenergialla ja maalämmön hyödyntämistä selvitetään.

HSY:n Sortti-asemille voi tuoda maksutta sähkölaitteita, kodin vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasipakkauksia eli lasipurkkeja ja -pulloja ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Lisäksi asemalle voi tuoda maksua vastaan puutarhajätettä, puujätettä, kipsiä ja sekajätettä.

Tömpän luovuttivat MANKin hallituksen jäsen, Ramboll Finland Oy:n vt. toimitusjohtaja Mikko Leppänen (vas.) ja MANKin neuvottelukunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen. Tunnustuksen ottivat vastaan Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansonen, Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin ja Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.
MANK ry:n Tömppä-palkinto Kehäradalle

Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n jakama Tömppä-palkinto myönnettiin Maarakennuspäivässä Finlandia-talolla syyskuussa Lii­kenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavian yhteiselle Kehärata-hankkeelle. Se katsottiin erinomaiseksi osoitukseksi yhteistyöstä, hallitun nykyaikaisen kaupunkirakenteen kehittämisestä ja korkeatasoisesta infra-alan osaamisesta.

Kehärata yhdistää toisiinsa Vantaankosken radan ja pääradan ja on siten luonut uuden junaliikenteen poikittaisyhteyden Vantaalle. Radan myötä on avautunut myös yhteys Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille. Kyseessä on yksi Helsingin seudun historian merkittävimmistä joukkoliikennehankkeista.

Radan pituus on 18 kilometriä, josta tunnelia kahdeksan kilometriä. Sillä on viisi uutta asemaa ja kolme asemavarausta. Hankkeen kustannusarvio oli 773,8 miljoonaa euroa. Liikennöinti Kehäradalla alkoi 1.7.2015.

Perustelujen mukaan kehärata tarjoaa kestävän ja nykyaikaisen, raideliikenteeseen perustuvan joukkoliikenneyhteyden, joka parantaa Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta, mahdollistaa kaupunkirakenteen suunnitelmallisen kasvun sekä yhdistää Itä- ja Länsi-Vantaan yhtenäisemmäksi kaupungiksi. Kehärata mahdollistaa vanhojen asuinalueiden kehittämisen ja kokonaan uusien alueiden synnyttämisen. Rata tuo uusia kasvumahdollisuuksia pääkaupunkiseudulle.

MANK ry palkitsi postuumisti Espoon entisen teknisen toimen johtajan Olavi Loukon Pikku-Töm­pällä infra-alan hyväksi tehdystä elämäntyöstä. Loukon vahvuus Hel­singin ja Espoon rakentamisesta vastanneena johtajana oli hänen syvällinen rakennusalan osaamisensa. Hänellä oli lukuisia luottamustoimia alan järjestöissä ja toimikunnissa. Olavi Louko kuoli sunnuntaina 9. elokuuta 2015 Espoossa, vain joitain päiviä eläkkeelle jäämisensä jälkeen.

Infra-alan hyväksi tehdystä elämäntyöstä palkittiin Pikku-Töm­pällä myös syyskuun lopussa Liikenne­viraston ylijohtajan virasta eläkkeelle siirtynyt Kari Ruohonen.

Työryhmä valmistelemaan kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamista

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut työryhmän, joka ryhtyy valmistelemaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti lyhentää kaavoituksen ja rakentamisen päätösprosesseja. Työryhmässä ovat edustettuna keskeiset sidosryhmät.

Työryhmän tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista sekä helpottaa hajarakentamista. Myös pienimuotoiselle piharakentamiselle luodaan nykyistä laajemmat mahdollisuudet ja uusiutuvan energian laitteiden sijoittamista sujuvoitetaan. Rakentamisen normitalkoisiin liittyen valmistellaan muun muassa väestönsuojia ja pysäköintipaikkoja koskevia säädöksiä.

Tavoitteena on myös lieventää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen ohjausta luopumalla kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa sekä keventämällä suuryksikkösääntelyä keskustojen alueella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa on tarkoitus muuttaa neuvoa-antavaksi, ja rajoittaa niiden valitusoikeutta kaavapäätöksissä.

Työryhmä pyrkii lisäksi muun muassa ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät puiden kaatamiseen yleiskaava-alueella. Kaatamista koskevan toimenpiderajoituksen soveltamista selvitetään.

Työryhmän puheenjohtajana on ympäristöneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä. Kuntaliiton edustajana työryhmässä on johtava lakimies Ulla Hurmeranta. Työryhmän toimikausi on 1.10.2015– 31.5.2016.


Oulun Kivisydän otettiin käyttöön

Oulun ydinkeskustan alle kallioperään louhittu 900 auton pysäköintilaitos, Kivisydän, otettiin käyttöön lokakuun alussa. Kivisydämen rakennutti ja sitä operoi kaupungin omistama Oulun Pysäköinti Oy.

Kivisydän on keskitetty pysäköintiratkaisu, joka antaa puhtaampaa katutilaa ihmisille, tuo uudenlaisen palvelun ja pysäköintikulttuurin kaupunkiin, sykkii elinvoimaa kaupungin keskustaan sekä vauhdittaa muita keskustan kehittämis- ja rakentamishankkeita, yhtiö kuvailee.

Kivisydämen rakentaminen on mah­dollistanut keskustan kort­teleiden täydennysrakentamisen, puistoalueiden kehittämisen ja Rotuaarin kävelyalueen laajentamisen. Pysä­köintiliikenteen ja huoltoajojen siirtyminen kaupungin alle parantaa merkittävästi keskustan ilmanlaatua, kävelyalueiden toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto Puukuokalle

Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn myöntämä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on vuonna 2015 myönnetty Jyväskylässä sijaitsevalle Puukuokalle. Stora Enson ja Lakean yhteistyössä toteuttaman kahdeksankerroksisen puukerrostalon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto OOPEAA Seinäjoelta. Palkinnon voittajan valitsi säveltäjä Kaija Saariaho.

– Voittajaksi valitsemassani Puukuokassa yhdistyvät asiat, joita arvostan sekä arkkitehtuurissa että elämässä. Puukuokka on uskalias ja kunnianhimoinen työ, johon sisältyvät uuden rakennusteknologian tutkiminen, ihmisläheisyys sekä pyrkimys ekologisiin ratkaisuihin ja ihmisen elämänlaadun parantamiseen, Kaija Saariaho perustelee valintaansa.

– Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on valtava kunnianosoitus puurakentamiselle. Olemme erittäin ylpeitä, että olemme olleet mukana toteuttamassa Puukuokkaa ja samalla viemässä nykyaikaista puurakentamista eteenpäin, Stora Enso Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen kommentoi.

Kaija Saariahoa miellytti Puukuo­kan kokonaisvaltaisuus.

– Valitsin rakennuksen, joka intuitiivisesti miellyttää minua ja vastaa pyrkimyksiäni ja arvojani. Vierailu talon asukkaan kodissa, sen viihtyvyys ja akustiikan ylivoimaisuus vakuuttivat minut. Puukuokka oli rakennus, jossa kaikilla aisteillani parhaiten viihdyin.

Kahdeksankerroksinen Puukuokka on rakennettu Stora Enson Hartolan yksikössä valmistetuista tilaelementeistä. Tilaelementtien materiaalina on käytetty CLT:tä (Cross Laminated Timber). Puukuokan 58 asuntoa tarjoavat asukkailleen miellyttävän asuinympäristön, joka huomioi myös ympäristönäkökulmat uusiutuvien rakennusmateriaalien muodossa.

Raitiovaunut ja metro lainsäädännön piiriin

Hallitus antoi 28. syyskuuta esityksen uudeksi kaupunkiraideliikennelaiksi, jolla metro- ja raitioliikenne saadaan lainsäädännön piiriin. Metro- ja raitioliikennettä on nykyisin ainoastaan Helsingissä. Näitä liikennemuotoja koskevaa erillistä lainsäädäntöä ei ole toistaiseksi voimassa. Uusi laintasoinen sääntely on tarpeellista, kun metroliikenne laajentuu Espoon puolelle vuonna 2016.

Lakiesityksen mukaan metro- ja raitioliikenteestä tulisi ilmoituksenvaraista toimintaa. Ilmoitus tehtäisiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, joka vastaisi myös metro- ja raitioliikenteen turvallisuusvalvonnasta. Trafi ei kuitenkaan antaisi teknisiä määräyksiä tai hyväksyisi kalustoa tai infraa käyttöön otettavaksi.

Vastuu toiminnan turvallisuudesta olisi jatkossakin toimin­nanharjoittajalla itsellään. Toimin­nanharjoittajalle asetettaisiin kaupunkiraideliikennelaissa samanlaiset vaatimukset kuin rautatieyrityksille on asetettu rautatielaissa. Keskeisenä vaatimuksena olisi toiminnanharjoittajalta edellytettävä turvallisuusjohtamisjärjestelmä.

Perinteisen, katuverkolla tapahtuvan raitioliikenteen lisäksi lakiesitys kattaa myös pikaraitioliikenteen, jonka käynnistämistä suunnitellaan pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen ja Turun alueella.

Hallitus esittää, että laki tulisi voimaan 1. maaliskuuta 2016. Länsimetron liikenteen arvioidaan alkavan syksyllä 2016. Raitioliikennettä laki alkaisi koskea vasta vuoden 2018 alusta lukien.


Leikki- ja liikuntapaikkojen ammattilaisille pätevyyssertifikaatti

Leikki- ja liikuntapaikkojen suunnittelijat, hallinnoijat, projektipäälliköt ja tarkastajat voivat jatkossa hankkia pätevyyssertifikaatin. Taustalla on kuluttajaturvallisuuslain asettama huolellisuusvelvoite, jonka noudattaminen vaatii leikki- ja liikunta-alueiden ammattilaisilta erityisosaamista.

Valtakunnallinen viheralan keskusjärjestö Viherympäristöliitto myöntää sertifikaatin. Safe to Play Oy on sertifiointiprosessin käytännön toteuttaja. Se tarjoaa tulevan talven aikana koulutuksia, jotka on räätälöity eri ammattiryhmille erikseen; tarkastajille, suunnittelijoille, hallinnoijille ja projektien vetäjille. Koulutuksen jälkeen voi osallistua koulutustason mukaiseen sertifiointikokeeseen.

Tarkastajien pätevyysvaatimuksiin liittyvän sertifiointijärjestelmän sisällöstä vastaa alan ammattilaisista ja asiantuntijoista koostuva Viherympäristöliiton leikki- ja lähiliikuntapaikkojen turvallisuuslautakunta. Viherympäristöliitto myöntää sertifikaatit pätevyyskoulutuksen käyneille ja sertifiointikokeen läpäisseille henkilöille. Sertifioiduista tarkastajista ja muista koulutuksen läpäisseistä ylläpidetään rekisteriä.

Koulutuksen kesto on ammattiryhmästä riippuen kolme, neljä tai seitsemän päivää. Ennen sertifikaatin myöntämistä osallistujan on suoritettava ja läpäistävä teoreettinen sekä tiedon soveltamista koskeva käytännöllinen koe.

Kiinteistöverosta lisätuloja kunnille

Kuntien kiinteistöverotulot voivat lisääntyä hallituksen esittämien kiinteistöverolakia koskevien muutosten johdosta ensi vuonna noin 25 miljoonalla eurolla ja 50 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Hallituksen esitykset antavat kunnille pelivaraa verottaa kovemmalla kädellä muita kuin vakituisia asuinrakennuksia.

Kun veroprosenttien välinen ero voi nykyisin olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä, jatkossa eroa sallitaan yksi prosenttiyksikkö. Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveron enimmäismäärä korotetaan 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää korotetaan kolmesta neljään.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli esitetään korotettavaksi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on nousemassa 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.

Espoo investoi sähköbussien latausasemiin Länsimetron varrelle

Espoo sitoutuu sähköbussien latausasemien hankkimiseen kaikille niille Länsimetron liityntäliikenteen linjoille, joissa liityntäliikenteen kilpailutuksen voittaa sähköbussi. Kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston varoja voidaan päätöksen mukaan käyttää investointiin enintään viisi miljoonaa euroa.

Edellytyksenä on, että valtio maksaa kolmasosan investoinnin arvosta. Espoo sitoutuu hankkimaan myös latausasemien ylläpito- ja huoltotyöt, kunnes uusi mahdollinen toimija voi ottaa latausasemat vastuulleen.

Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) kilpailuttaa parhaillaan Länsimetron linja-autojen liityntäliikennettä, joka käynnistyy yhdessä metron kanssa elokuussa 2016. Espoon kaupungin ja valtion yhteisen päätöksen pohjalta HSL:n on mahdollista tarkistaa kilpailutusta siten, että palvelun tarjoajille markkinoidaan mahdollisuutta tarjota myös sähköbusseja.

HSL kilpailuttaa Espoon alueella Länsimetron liityntäliikenteeseen noin 150 bussia. Koko Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän sähköbussien lataamiseen tarvitaan noin 25 latausasemaa. Yhden latausaseman hinta on noin 300 000 euroa.

Sähköbussien elinkaariperustainen hinta on alhaisempi kuin käytettäessä tavanomaista bussikalustoa. Sähköbussien käyttö vähentäisi meluhaittoja sekä pienhiukkaspäästöjä.

Turun Kuntec Infra on ostanut Kauppilan puutarhan

Turun Seudun Kuntatekniikka Oy eli Kuntec Infra on ostanut turkulaisen puutarha-alan perheyrityksen Kauppila Oy:n koko osakekannan. Kauppila pysyy omana osakeyhtiönään, ja nykyinen henkilökunta jatkaa yrityksen palveluksessa.

– Kauppa varmistaa hienon ja maineikkaan yrityksen toiminnan ja palveluiden säilymisen Turussa. Kuntec Infralle yrityskauppa antaa mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaa ja asiakaskuntaa sekä saada lisää puutarha-alan osaamista. Lisäksi voimme tarjota Kauppilan asiakkaille Kuntecin erikoisosaamista muun muassa viherrakentamisessa ja puiden hoidossa, kertoo Kuntec Infran toimitusjohtaja Karri Knaapinen.

Kuntec Infra on laajentanut liiketoimintaansa muun muassa avaamalla oman puutarhamyymälän ja autokorjaamon toimitilojensa yhteyteen viime keväänä.

– Tavoitteenamme on rakentaa yhtiölle useampia tukijalkoja aikaisemman yhden asiakkaan mallin tilalle. Potentiaalisia uusia asiakkaita ovat Turun ympäristökunnat sekä yritykset ja yksityistaloudet, sanoo Karri Knaapinen.

Ekosysteemihotelli turvaa luonnon monimuotoisuutta

Rudus Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen ja muiden alan asiantuntijoiden yhdessä kehittämä ekosysteemihotellin pilottihanke on onnistunut hyvin. Ekosysteemihotellin ideana on, että esimerkiksi infra- ja talonrakennuksen työmailta siirretään harvinaisia ja jopa uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen ”hotelliin”, josta ne voidaan aikanaan siirtää takaisin alkuperäiselle paikalleen.

Ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin viime syksynä Länsi-Uudellamaalla Raaseporiin, jossa Valtatie 25:lle rakennettava levennys jättäisi alleen arvokkaita harjulajiston esiintymiä. Valtatien läheisyydessä sijaitseva soranottoalue soveltui hyvin kokeilualueeksi. Sinne siirrettiin 20 mätästä marraskuussa 2014, jolloin kasvit olivat lepotilassa ja hyönteisten seuraava sukupolvi talvehti maassa.

Ekosysteemihotellin elämää on seurattu tämän vuoden aikana. Tulokset kasvien ja hyönteisten osalta ovat hyvin lupaavia. Ekosysteemien siirtoa on siis perusteltua jatkaa. Ekosysteemien lajien levinneisyyttä tullaan seuraamaan useamman vuoden ajan.

– Ekosysteemihotellit edistävät erinomaisesti luonnon kompensaatiomenettelyjen käyttöönottoa Suomessa. Kompensaatioiden käytössä olemme Eurooppaan nähden jälkijunassa, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs sanoo.

Kompensoinnilla tarkoitetaan, että esimerkiksi rakentamisen vuoksi heikentyneitä luonnonarvoja korvataan konkreettisilla toimilla joko paikan päällä tai muualla.

– Kompensaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä luonnon monimuotoisuuden edistämiselle. Niiden avulla rakennushankkeita voidaan toteuttaa siten, että uhanalaisten lajien tilanne paranee, Lauri Kivekäs korostaa.

– Ekosysteemihotelli on rohkea ja onnistunut kokeilu. Se on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristöasioiden edistämiseksi kehitetään uusia toimintamalleja, sanoo Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth SYKEstä.

– Yritykset haluavat selvästi suunnitella toimintaansa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kiinnostusta on lisännyt erityisesti yhteisten hankkeiden saavuttamat säästöt ja hyödyt, Petri Ahlroth toteaa.

TUOTEUUTUUKSIA

SGN Tekniikka Oy aloitti PCM-pumppujen maahantuonnin

SGN Groupiin kuuluva SGN Tekniikka Oy ja ranskalainen pumppuvalmistaja PCM ovat tehneet sopimuksen PCM-pump­pujen maahantuonnista Suomeen. PCM-pumppuvalikoima koostuu epäkeskoruuvi-, letku- ja annostuspumpuista.

EcoMoineauTM-tekniikkaan perustuvat PCM-epäkeskoruuvi­pumput ovat pituudeltaan markkinoiden lyhimpiä. Roottori ja kytkinakseli voidaan irrottaa putkistoa purkamatta ja mekaanisen tiivisteen vaihto on aiempaa helpompaa. Pumppuihin on käytetty 38 prosenttia vähemmän materiaalia ja ne kuluttavat kymmenen prosenttia vähemmän energiaa edellisen sukupolven Moineau-sarjaan verrattuna.

EcoMoineauTM M -sarjan pumput soveltuvat lietteiden pumppaamiseen ja EcoMoineauTM C -sarjan pumput elintarvikkeiden pumppaamiseen. PCM IVA/GVA/GBB-sarja soveltuu tiivistetyn ja kuivatun lietteen pumppaamiseen.

PCM DelascoTM -letkupumput ovat itseimeviä ja soveltuvat syövyttävien, kuluttavien ja hauraiden nesteiden tai lietteiden pumppaamiseen. Letkupumput kestävät valmistajan mukaan hyvin myös kuivakäyttöä. Pumppuja on saatavilla korkea- ja matalapaineisena. Sarjaan kuluvat DL-, DSC-, Z- ja PMA-mallit.

PCM LagoaTM -annostuspumput ovat moottorikäyttöisiä kalvo- ja mäntäpumppuja ja soveltuvat erilaisten kemikaalien annosteluun. Kalvomateriaalina on PTFE. Annostuspumppuja on saatavilla myös kaksipäisenä. Iskun pituus on helposti säädettävissä ja iskuntahti 48 ja 120 krt/min

www.sgntekniikka.fi

Elohopealamput sammuvat – oletko valmiina?

Sylvanian uusi Relumina on ratkaisu energiasyistä johtuvaan elohopealamppujen EU:n laajuiseen markkinoille saattamisen kieltoon 13.4.2015 alkaen. Keraamista monimetallitekniikkaa hyödyntävät Relumina-lamput voidaan asentaa suoraan elohopealamppujen tilalle, joten olemassa olevia liitäntälaitteita ei tarvitse vaihtaa. Relumina-lamput säästävät merkittävästi energiaa, maksavat itsensä nopeasti takaisin ja tarjoavat paremman valonlaadun helposti suoran vaihdettavuuden ansiosta.

Relumina on ratkaisu elohopealamppuvalaisimiin joita ei haluta vaihtaa muille valonlähdetyypeille. Puisto- ja pientievalaisimet voidaan varustaa Relumina-lampulla ja näin muutoin hyväkuntoista valaisinta ei tarvitse turhaan vaihtaa uuteen. Käytössä olevat design-, tunneli-, pollari- ja seinävalaisimet voidaan varustaa Relumina-lampulla.

Relumina korvaa suoraan elohopeahöyrylampun monimetallilampun tekniikalla – pelkkä lampun vaihto riittää. Se on energiaa säästävä ratkaisu ErP-direktiivin myötä vuonna 2015 voimaan tulevaan elohopeakieltoon (energiansäästö >30 %). Teho on jopa 88 lm/W ja värintoistoindeksi CRI 84.

Relumina maksaa itsensä takaisin 4 000 – 10 000 käyttötunnin kuluttua investoinnista. Se tarjoaa lisää valotehoa, tasaisemmat värit ja yli kaksi kertaa paremman värintoiston.

www.sylvania.fi

Kiinteistöverosta lisätuloja kunnille

Kuntien kiinteistöverotulot voivat lisääntyä hallituksen esittämien kiinteistöverolakia koskevien muutosten johdosta ensi vuonna noin 25 miljoonalla eurolla ja 50 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Hallituksen esitykset antavat kunnille pelivaraa verottaa kovemmalla kädellä muita kuin vakituisia asuinrakennuksia.

Kun veroprosenttien välinen ero voi nykyisin olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä, jatkossa eroa sallitaan yksi prosenttiyksikkö. Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveron enimmäismäärä korotetaan 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää korotetaan kolmesta neljään.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli esitetään korotettavaksi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on nousemassa 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.

Espoo investoi sähköbussien latausasemiin Länsimetron varrelle

Espoo sitoutuu sähköbussien latausasemien hankkimiseen kaikille niille Länsimetron liityntäliikenteen linjoille, joissa liityntäliikenteen kilpailutuksen voittaa sähköbussi. Kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston varoja voidaan päätöksen mukaan käyttää investointiin enintään viisi miljoonaa euroa.

Edellytyksenä on, että valtio maksaa kolmasosan investoinnin arvosta. Espoo sitoutuu hankkimaan myös latausasemien ylläpito- ja huoltotyöt, kunnes uusi mahdollinen toimija voi ottaa latausasemat vastuulleen.

Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) kilpailuttaa parhaillaan Länsimetron linja-autojen liityntäliikennettä, joka käynnistyy yhdessä metron kanssa elokuussa 2016. Espoon kaupungin ja valtion yhteisen päätöksen pohjalta HSL:n on mahdollista tarkistaa kilpailutusta siten, että palvelun tarjoajille markkinoidaan mahdollisuutta tarjota myös sähköbusseja.

HSL kilpailuttaa Espoon alueella Länsimetron liityntäliikenteeseen noin 150 bussia. Koko Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän sähköbussien lataamiseen tarvitaan noin 25 latausasemaa. Yhden latausaseman hinta on noin 300 000 euroa.

Sähköbussien elinkaariperustainen hinta on alhaisempi kuin käytettäessä tavanomaista bussikalustoa. Sähköbussien käyttö vähentäisi meluhaittoja sekä pienhiukkaspäästöjä.

Turun Kuntec Infra on ostanut Kauppilan puutarhan

Turun Seudun Kuntatekniikka Oy eli Kuntec Infra on ostanut turkulaisen puutarha-alan perheyrityksen Kauppila Oy:n koko osakekannan. Kauppila pysyy omana osakeyhtiönään, ja nykyinen henkilökunta jatkaa yrityksen palveluksessa.

– Kauppa varmistaa hienon ja maineikkaan yrityksen toiminnan ja palveluiden säilymisen Turussa. Kuntec Infralle yrityskauppa antaa mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaa ja asiakaskuntaa sekä saada lisää puutarha-alan osaamista. Lisäksi voimme tarjota Kauppilan asiakkaille Kuntecin erikoisosaamista muun muassa viherrakentamisessa ja puiden hoidossa, kertoo Kuntec Infran toimitusjohtaja Karri Knaapinen.

Kuntec Infra on laajentanut liiketoimintaansa muun muassa avaamalla oman puutarhamyymälän ja autokorjaamon toimitilojensa yhteyteen viime keväänä.

– Tavoitteenamme on rakentaa yhtiölle useampia tukijalkoja aikaisemman yhden asiakkaan mallin tilalle. Potentiaalisia uusia asiakkaita ovat Turun ympäristökunnat sekä yritykset ja yksityistaloudet, sanoo Karri Knaapinen.

Ekosysteemihotelli turvaa luonnon monimuotoisuutta

Rudus Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen ja muiden alan asiantuntijoiden yhdessä kehittämä ekosysteemihotellin pilottihanke on onnistunut hyvin. Ekosysteemihotellin ideana on, että esimerkiksi infra- ja talonrakennuksen työmailta siirretään harvinaisia ja jopa uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen ”hotelliin”, josta ne voidaan aikanaan siirtää takaisin alkuperäiselle paikalleen.

Ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin viime syksynä Länsi-Uudellamaalla Raaseporiin, jossa Valtatie 25:lle rakennettava levennys jättäisi alleen arvokkaita harjulajiston esiintymiä. Valtatien läheisyydessä sijaitseva soranottoalue soveltui hyvin kokeilualueeksi. Sinne siirrettiin 20 mätästä marraskuussa 2014, jolloin kasvit olivat lepotilassa ja hyönteisten seuraava sukupolvi talvehti maassa.

Ekosysteemihotellin elämää on seurattu tämän vuoden aikana. Tulokset kasvien ja hyönteisten osalta ovat hyvin lupaavia. Ekosysteemien siirtoa on siis perusteltua jatkaa. Ekosysteemien lajien levinneisyyttä tullaan seuraamaan useamman vuoden ajan.

– Ekosysteemihotellit edistävät erinomaisesti luonnon kompensaatiomenettelyjen käyttöönottoa Suomessa. Kompensaatioiden käytössä olemme Eurooppaan nähden jälkijunassa, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs sanoo.

Kompensoinnilla tarkoitetaan, että esimerkiksi rakentamisen vuoksi heikentyneitä luonnonarvoja korvataan konkreettisilla toimilla joko paikan päällä tai muualla.

– Kompensaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä luonnon monimuotoisuuden edistämiselle. Niiden avulla rakennushankkeita voidaan toteuttaa siten, että uhanalaisten lajien tilanne paranee, Lauri Kivekäs korostaa.

– Ekosysteemihotelli on rohkea ja onnistunut kokeilu. Se on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristöasioiden edistämiseksi kehitetään uusia toimintamalleja, sanoo Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth SYKEstä.

– Yritykset haluavat selvästi suunnitella toimintaansa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kiinnostusta on lisännyt erityisesti yhteisten hankkeiden saavuttamat säästöt ja hyödyt, Petri Ahlroth toteaa.

TUOTEUUTUUKSIA

SGN Tekniikka Oy aloitti PCM-pumppujen maahantuonnin

SGN Groupiin kuuluva SGN Tekniikka Oy ja ranskalainen pumppuvalmistaja PCM ovat tehneet sopimuksen PCM-pump­pujen maahantuonnista Suomeen. PCM-pumppuvalikoima koostuu epäkeskoruuvi-, letku- ja annostuspumpuista.

EcoMoineauTM-tekniikkaan perustuvat PCM-epäkeskoruuvi­pumput ovat pituudeltaan markkinoiden lyhimpiä. Roottori ja kytkinakseli voidaan irrottaa putkistoa purkamatta ja mekaanisen tiivisteen vaihto on aiempaa helpompaa. Pumppuihin on käytetty 38 prosenttia vähemmän materiaalia ja ne kuluttavat kymmenen prosenttia vähemmän energiaa edellisen sukupolven Moineau-sarjaan verrattuna.

EcoMoineauTM M -sarjan pumput soveltuvat lietteiden pumppaamiseen ja EcoMoineauTM C -sarjan pumput elintarvikkeiden pumppaamiseen. PCM IVA/GVA/GBB-sarja soveltuu tiivistetyn ja kuivatun lietteen pumppaamiseen.

PCM DelascoTM -letkupumput ovat itseimeviä ja soveltuvat syövyttävien, kuluttavien ja hauraiden nesteiden tai lietteiden pumppaamiseen. Letkupumput kestävät valmistajan mukaan hyvin myös kuivakäyttöä. Pumppuja on saatavilla korkea- ja matalapaineisena. Sarjaan kuluvat DL-, DSC-, Z- ja PMA-mallit.

PCM LagoaTM -annostuspumput ovat moottorikäyttöisiä kalvo- ja mäntäpumppuja ja soveltuvat erilaisten kemikaalien annosteluun. Kalvomateriaalina on PTFE. Annostuspumppuja on saatavilla myös kaksipäisenä. Iskun pituus on helposti säädettävissä ja iskuntahti 48 ja 120 krt/min

www.sgntekniikka.fi

Elohopealamput sammuvat – oletko valmiina?

Sylvanian uusi Relumina on ratkaisu energiasyistä johtuvaan elohopealamppujen EU:n laajuiseen markkinoille saattamisen kieltoon 13.4.2015 alkaen. Keraamista monimetallitekniikkaa hyödyntävät Relumina-lamput voidaan asentaa suoraan elohopealamppujen tilalle, joten olemassa olevia liitäntälaitteita ei tarvitse vaihtaa. Relumina-lamput säästävät merkittävästi energiaa, maksavat itsensä nopeasti takaisin ja tarjoavat paremman valonlaadun helposti suoran vaihdettavuuden ansiosta.

Relumina on ratkaisu elohopealamppuvalaisimiin joita ei haluta vaihtaa muille valonlähdetyypeille. Puisto- ja pientievalaisimet voidaan varustaa Relumina-lampulla ja näin muutoin hyväkuntoista valaisinta ei tarvitse turhaan vaihtaa uuteen. Käytössä olevat design-, tunneli-, pollari- ja seinävalaisimet voidaan varustaa Relumina-lampulla.

Relumina korvaa suoraan elohopeahöyrylampun monimetallilampun tekniikalla – pelkkä lampun vaihto riittää. Se on energiaa säästävä ratkaisu ErP-direktiivin myötä vuonna 2015 voimaan tulevaan elohopeakieltoon (energiansäästö >30 %). Teho on jopa 88 lm/W ja värintoistoindeksi CRI 84.

Relumina maksaa itsensä takaisin 4 000 – 10 000 käyttötunnin kuluttua investoinnista. Se tarjoaa lisää valotehoa, tasaisemmat värit ja yli kaksi kertaa paremman värintoiston.

www.sylvania.fi