TEKNISET PALVELUT

Sydneyn keskustaa halkova Harbour Bridge otettiin käyttöön 1932. Taustalla näkyvä kuuluisa oopperatalo on puolestaan valmistunut 1973.
Sydneyn keskustaa halkova Harbour Bridge otettiin käyttöön 1932. Taustalla näkyvä kuuluisa oopperatalo on puolestaan valmistunut 1973.

Selkeät strategiat tukena

Sydney on mallioppilas yleisten alu eiden hallinnassa

Australian suurimmassa kaupungissa Sydneyssä on runsaasti haasteita kuntatekniikalle. Niihin vastataan selkeillä ja ymmärrettävillä strategioilla, jotka ohjaavat toimintaa ja kertovat myös kaupunkilaisille, miten asioita kehitetään. Kaupungissa siirretään liikennettä raiteille, edistetään kaupunkitaidetta ja varmistetaan omaisuuden arvon säilymistä.

Teksti ja kuvat Ville Alatyppö

Sydneyssä asuu noin 4,3 miljoonaa asukasta ja kaupungin pinta-ala on peräti 12 145 neliökilometriä. Suuri asukasluku ja merkittävä pendelöinti, laaja pinta-ala, maan talouden veturin rooli ja jokapäiväinen valtava turistien määrä onkin melkoinen haaste kuntatekniikan toimivuudelle.

Australian hallintomalli eroaa huomattavasti Suomesta, sillä aluehallinnolla on merkittävä vastuu yhteiskunnan palveluiden järjestämisestä. Silti kaupungeillakin on omat vastuunsa, varsinkin kaupunkikehityksen osalta.

Tässäkin mallissa on omat haasteensa, sillä nopeasti kehittyvät kaupungit joutuvat usein odottamaan aluehallinnon ratkaisuja. Silti saa sellaisen kuvan, että hallintotasojen keskusteluyhteys on toimiva ja molemmat haluavat selkeästi palvella yhteiskunnan kehitystä.

Sydneyssä yleisten alueiden hallinta on myös tuottavaa toimintaa. Kaupungin kuntatekniikan laitoksen vuositulot ovat hieman alle 500 ja menot noin 400 miljoonaa dollaria. Esimerkiksi pysäköintimaksut tuovat tuloista noin 50 miljoonaa dollaria.

Ihailtavaa on se, miten kaupungin kuntatekniikka on tuotteistanut toimintaansa ja kehittänyt strategian tulevaisuudestaan. Siellä on pitkän aikajänteen visio kaupungin rakentumisesta ja arvon säilyttämisestä.

Kuntatekniikka on tuottanut ison määrän erilaisia strategioita: 15 vuoden aikajänteellä toiminnan resursointiin, 30 vuoden aikajänteellä ekologiseen kestävyyteen ja kymmenen vuoden aikajänteellä pyöräilyn edistämiseen.

Lisäksi on strategioita esimerkiksi kaupunkitaiteen ja puuomaisuuden kehittämiseen. Kiinnostavaa oli se, miten hienosti nämä kaikki strategiat oli saatu yksinkertaistettua niin, että ne olivat hyvin ymmärrettäviä, mutta kuitenkin selkeitä sekä asiantuntijoille että kaupunkilaisille. Strategioiden selailun voi aloittaa osoitteesta www.publicworks.nsw.gov.au/sydney.

Helpotusta

liikenneruuhkiin

Sydneyn liikenneruuhkat ovat merkittävät ja nykyinen julkinen liikenne nojautuu bussiliikenteeseen. Työmatka bussilla voi kestää jopa yli kaksi tuntia suuntaansa, vaikka matkaa olisi vain 30 kilometriä.

Ruuhkia helpottaakseen kaupunki alkaa tänä syksynä rakentaa pääkatu George Streetiltä lähtevää raitiotietä ja aiemmankin raitiotieverkon laajentumisesta on jo olemassa selkeät suunnitelmat.

Hankkeet poistavat huomattavan määrän busseja keskusta-alueelta. Raitiotie vaikuttaa merkittävästi koko kadun rakenteisiin; autoliikenne poistetaan useilta kaduilta ja niistä tehdään kävelypainotteisia.

Tämänkin kaupunkikehityksen takana on systemaattinen ja yhteen koottu strategiatyö. Voi vain ihailla miten se on tehty, miten sitä toteutetaan ja etenkin miten edistymisestä viestitään.

Tästä systemaattisesta omaisuuden hallinnan kehitystyöstä voisi ottaa mallia meillä Suomessakin. Tutustumisen voi aloittaa myös osoitteesta www.cityofsydney.nsw.gov.au.

Myös joillakin toiminteilla, kuten pyöräilyn edistämisellä, on oma nettisivustonsa, esimerkiksi www.sydneycycleways.net.

Kirjoittaja työskentelee kaupunkitekniikan ylläpitoyksikön johtajana Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Starassa.

Liikennemerkeillä varoitetaan hitaasti liikkuvista kohteista.
Liikennemerkeillä varoitetaan hitaasti liikkuvista kohteista.
Sydneyn malli erillisestä pääpyörätiestä sivukadulla.
Sydneyn malli erillisestä pääpyörätiestä sivukadulla.
Rakastettava pyöräteline
Rakastettava pyöräteline