Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen
jätealan ammattilaisia palkittiin

Jätelaitosyhdistys palkitsi kaksi henkilöä perinteiseen tapaan Jätelaitospäivien illallisella 18.5.2016 Helsingissä. Vastuullisen jätehuollon veturi 2016 -palkinnon sai pitkänlinjan tiedottaja Sinikka Jalo Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä ja Vuoden vääntäjä -palkinto annettiin toimitusjohtaja Tuula Honkaselle Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä. Molemmat palkittavat ovat olleet mahdollistamassa yhdyskuntajätehuollon kehittymistä kohti eurooppalaista huipputasoa.

Vuoden veturi -palkinto myönnetään ansioituneesta ja pitkäjänteisestä työstä jätehuollon kehittämiseksi. Sinikka Jalo on työskennellyt Pirkanmaan Jätehuollon viestinnässä yhtiön perustamisesta asti 22 vuoden ajan. Hän on ollut mukana luomassa pirkanmaalaista jätehuollon neuvontaa ja viestintää. Hän on myös toiminut valtakunnallisen Jätelaistoyhdistyksen viestintäjaoksen aktiivisena jäsenenä jaoksen alkuvaiheista alkaen. Viestintä on ollut oleellisessa osassa, kun Suomen jätehuollon muutokset on tuotu kuluttajien arkeen ja rutiineihin.

Vääntäjä-palkinto myönnetään sitkeästä yrittämisestä ja alan kehitystyöstä. Tuula Honkanen on työskennellyt Päijät-Hämeen jätehuollon kehittämiseksi yli 20 vuotta. Hän on myös yksi Jätelaitosyhdistyksen perustajäsenistä.

Tuula on johtanut Kujalan jätteenkäsittelykeskuksen kehittymistä monipuoliseksi kiertotalouden keskittymäksi. Lisäksi Tuula on ollut mukana jokaisessa merkittävässä jätehuollon murroksessa ja edustanut kuntien jätelaitoksia valtakunnallisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelussa.

JLY:n toimitusjohtaja Markku Salo (vas.) ja Petri Kouvo luovuttivat Vastuullisen jätehuollon veturi 2016 -palkinnon Sinikka Jalolle.

Tuula Honkanen palkittiin Vuoden vääntäjä -palkinnolla.

Kerrostaloyhtiöstä tuli aurinkosähkön tuottaja

Helsingin Oulunkylässä sijaitsevaan As Oy Hirsipadontie 5:een asennettiin yksi Suomen ensimmäisistä asunto-osakeyhtiön investoimista aurinkosähköjärjestelmistä.Järjestelmä on suurempi kuin tyypillisessä omakotitalossa.

Nimellisteholtaan 15 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä käynnistetään juhlallisesti avajaisissa keskiviikkona 18.5. klo 11.00. Aurinkopaneelisto vähentää kiinteistöliittymän ostosähköä ja sen vuosituotanto on noin 12 000 kilowattituntia.

Päätös hankinnasta tehtiin tämän kevään yhtiökokouksessa, jossa asia sai ainoastaan kannattavia kommentteja.

-Kokouksessa lähinnä ihmeteltiin miksei paneeleita ole asennettu jo aikaisemmin, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Roger Santala toteaa.

Santala päätti ehdottaa paneeleiden hankkimista omalle taloyhtiölleen kuultuaan tietokirjailija, energia-asiantuntija Janne Käpylehdon esityksen aurinko-sähköstä HSY:n isännöitsijäpäivillä. Käpylehto päätyi myös hankkeen suunnittelijaksi.

-Aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, kun sillä pääosin korvataan verkosta ostettavaa sähköenergiaa, Käpylehto toteaa.

Taloyhtiön päätöksentekoprosessia pidetään toisinaan haasteellisena, mutta Hirsipadontiellä hankintapäätös oli yksimielinen. Tärkeä osa oli myös huolellisella valmistelulla. Suunnittelija kartoitti kohteen ja laati yhtiökokoukseen perusteellisen raportin, jossa esiteltiin toteutusehdotusta ja vastattiin tärkeimpiin aurinkosähköä koskeviin kysymyksiin.

Sähkökaapit kaunistuksiksi

Helsingin kantakaupungissa kymmeniä sähkökaappeja on saanut uuden ulkoasun. Ja tällä kertaa ihan luvan kanssa.

Helsingin Energia Helenin projektissa mm. Ullanlinnan, Kampin ja Kallion harmaita sähkökaappeja on maalattu vaihtelevin motiivein. Asialla on ollut mm. alueen kouluja. Lisäksi erilaiset kansalais- järjestöt ja yhteisöt ovat elävöittäneet katukuvaa.

Kuvassa Lamppu Laamanen maalaa osana taideprojektia Teh- taankadulla sijaitsevaa sähkö- kaappia.

Kaikkiaan sähkökaappeja maalataan liki 50. Lisäksi kaksi isoa muuntajaa toimii taideprojekteina Hernesaaressa ja Telakkakadulla.

Helen oli aktiivinen kansalaistoimija jo pari vuotta sitten, kun yhtiö käynnisti Instagram-hankkeen, johon osallistui satoja helsinkiläisiä teemalla Meidän Helsinki. Näitä kuvia liimattiin myös sähkökaappeihin.

Kunnat ovat ottaneet ilmastotyön tosissaan – katso video!

Ilmaston muutosta hillitsevä käytännön työ on viety sinne, missä se eniten näkyy: kuntiin ja keskelle kuntalaisten arkea. Halki Suomen kunnissa tähdätään hiilineutraaliin tulevaisuuteen.

Kunnat ovat juuri julkaisseet aiheesta 8-minuuttisen videon, jonka pääset katsomaan oheisesta QR-koodista.

Quattro Mikenti Group laajenee vahvasti

Talotekniikkakonserni Quattro Mikenti Group on ollut kevään aikana yhtiöostoksilla. QMG:n alta löytyy nyt Paikallis-Sähkö Oy, joka on merkittävä pohjoissuomalainen sähköurakoinnin, sähkötekniikan ja kiinteistöautomaation osaaja.

Lisäksi talotekniikkakonserni GMG-konserniin kuuluva huoltopalveluyritys QMG Partners on hankkinut vähemmistö- osuudet JT-Sähkötekniikka Oy:stä (20 %) ja Sähkösalpa Oy:stä (25 %). Molemmat yritykset toimivat pääkaupunkiseudulla.

Eikä tässä vielä kaikki. Putki-Kolmio Oy:n ja Talotekniikka-Kolmio Oy:n osakekannasta on hankittu enemmistöosuus (64 %) suunnatulla osakeannilla. Nykyiset omistajat Lasse Rossi ja Ilkka Riittiö jatkavat liiketoiminnan vetäjinä ja osakkaina, kertoo QMG:n toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen.

Putki-Kolmio ja Talotekniikka-Kolmio ovat pääkaupunkiseudulla toimivia LVI- ja talotekniikkaurakoinnin projektinjohtoyrityksiä.

Quattro Mikenti Group tekee kaikkia LVIJA-, sähkö- ja sprinkleritöitä Suomessa ja Venäjällä. Yritysryhmään kuuluu neljätoista erikoistunutta tytäryritystä ja konserni on Suomen suurimpia ja kansainvälisimpiä talotekniikka-alan toimijoita. Konsernin palveluksessa on lähes 500 LVI- ja sähköalan ammattilaista. Toimipaikkoja on Suomessa neljätoista ja Venäjällä neljä.

QMG:n Henry Juva ja Kimmo Liukkonen hymyilevät Paikallis-Sähkön toimitusjohtaja Jukka Kivimäen (keskellä) kanssa.

Voimatalouspooli varmistanut energiahuoltoa 60 vuotta

Voimatalouspoolin perustamispäiväksi voidaan katsoa 12.4.1956, jolloin voimatalousjaosto (nykyisin voimatalouspooli) piti ensimmäisen oman kokouksensa.

Voimatalouspoolin tehtävä on säilynyt alusta alkaen samana. Se ohjaa ja edistää voimahuollon eli energian tuotannon, siirron ja jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua. Poolin käytännön toiminta perustuu poolisopimukseen Huoltovarmuuskeskuksen ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n välillä.

Voimatalouspoolin tehtävänä on voimahuollon turvaaminen normaalioloissa, mutta myös valmistautua mahdollisiin normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin tai poikkeusoloihin. Kriisiaikana voimatalouspooli koordinoi ja toteuttaa voimahuoltoa ennalta laadittujen ja testattujen suunnitelmien mukaisesti valtioneuvostolta saamiensa tehtävien ja valtuuksien mukaisesti.

Voimatalouspoolin tehtävänä on näin varmistaa, että tilanteesta riippumatta suomalaisten arki jatkuu mahdollisimman normaalina energiantuotannon tai -jakelun (sähkö tai kaukolämpö) häiriintymisestä huolimatta. Pooli seuraa voimahuollon huoltovarmuuden tilaa, antaa ohjeistusta ja tukea yritysten varautumissuunnitteluun sekä järjestää koulutustilaisuuksia ja harjoituksia.

Poolin toimintavalmiutta on testattu sen toiminnan aikana useiden erilaisten harjoitusten avulla. Eniten näkyvyyttä sai VALVE 2014 (Valot Verkkoon) -harjoitus, jossa testattiin kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa. Harjoitus pimensi suunnitellusti Rovaniemen kaupungin hetkellisesti syksyllä 2014. VALVE poiki lukuisia kehityshankkeita alan toimijoiden välillä. Poikkeuksellisen rohkea harjoitus noteerattiin myös kansainvälisesti.

Kuntaliitto tyrmää liikennekaaren valmistelun

Kuntaliitto pitää hallituksen liikennekaari-lakiesityksen vaikutusarviointia hyvin ohuena ja esityksen valmistelua puutteellisena.

– Liikennekaaren vaikutusten arviointia tulisi ennen päätöksentekoa täydentää ja arvioida sekä suorat että välilliset vaikutukset riittävän laajasti ja puolueettomasti, Kuntaliiton antamassa lausunnossa todetaan.

– Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa myös riskianalyysi. Lakiesitys nojaa pitkälle digitaalisuuteen ja tietojärjestelmien toimivuuteen ja edellyttää siten niissä onnistumista. Tässä on kuitenkin paljon riskitekijöitä ja isoja kustannuksia ja resurssitarpeita monille osapuolille.

Kuntaliitto antoi lausuntonsa hankkeesta tänään. Liitto sai lausunnon antamiselle pari päivää lisäaikaa ja pitää lausuntoaikaa 18.4.–23.5. aivan liian lyhyenä.

– Lausuntoaika on kohtuuton kuntien käsittely- ja päätöksentekoprosessien kannalta. Kuntaliitto ei pidä menettelyä hyvän hallintotavan mukaisena.

– Liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt liikennekaaren valmistelun aikana useita isoja sidosryhmätilaisuuksia. Lakiesitys on kuitenkin valmisteltu virkamiestyönä ilman laaja-alaista asiantuntijatyöryhmän työskentelyä. Lausunnonantajat ovat päässeet arvioimaan konkreettisia muutosesityksiä vasta lausuntoaikana.

Kuntaliitto näkee liikennekaaren tavoitteissa paljon hyvää mutta toisaalta pitää joitakin esityksiä tavoitteiden kannalta ristiriitaisina tai selkiyttämistä ja täydentämistä kaipaavina.

Liikennekaari on saanut kritiikkiä kaupunkien taholta. Viime viikolla HSL arvioi sen vaarantavan mahdollisesti joukkoliikenteen kehittämisen, ja Tampere epäili, että esitys voi lisätä kuntien joukkoliikennekustannuksia myös suurilla kaupunkialueilla.

Aurinkosampo on tuoteuutuus energian säästöön

Aurinkosampo on uudenlainen, Suomessa kehitetty, aurinkoenergiaa tehokkaasti hyödyntävä lämmitys- ja kuivausratkaisu. Aurinkosampo asennetaan nykyisen lämmityksen rinnalle omakotitaloon, kesämökille, varastoon, halliin tai maatilalle.

Zensolar Oy on keväällä 2016 tuonut markkinoille uuden Aurinkosampo-malliston.

-Suomessa painitaan rakennusten kasvavien kosteusongelmien ja kotitalouksien jatkuvasti kohoavien energialaskujen kanssa - ratkaisuksi näihin ongelmiin olemme kehittäneet Aurinkosampo lämmitys- ja kuivausjärjestelmämme, kertoo Zensolar Oy:n Pasi Puikkonen. Enemmistö rakennusten energiatarpeesta aiheutuu lämmityksestä. Tästä kuluerästä Aurinkosampo leikkaa merkittävän osan.

Aurinkosampo vähentää ostettavan energian tarvetta korvaamalla sitä aurinkolämmöllä. Aurinkosampo kierrättää lämmintä ilmaa huonetiloissa tai lämpövarastossa.

-Aurinkolämpöä on tarjolla päivällä, mutta rakennusten lämmitystarve on suurin yöllä, toteaa Zensolar Oy:n Pasi Puikkonen. - Aurinkosampo hyödyntääkin rakennuksen rakenteita ja massoja lämmönvarastointiin ja lämmönjakeluun. Juuri tämä tekee aurinkolämmön hyödyntämisestä Aurinkosammolla erittäin kannattavaa.

Rakennuksen lämpövarastona voi toimia rossipohja, kellari, sauna tai muu varastointiin soveltuva tila.

Kunnat ovat ottaneet ilmastotyön tosissaan – katso video!

Ilmaston muutosta hillitsevä käytännön työ on viety sinne, missä se eniten näkyy: kuntiin ja keskelle kuntalaisten arkea. Halki Suomen kunnissa tähdätään hiilineutraaliin tulevaisuuteen.

Kunnat ovat juuri julkaisseet aiheesta 8-minuuttisen videon, jonka pääset katsomaan oheisesta QR-koodista.

Quattro Mikenti Group laajenee vahvasti

Talotekniikkakonserni Quattro Mikenti Group on ollut kevään aikana yhtiöostoksilla. QMG:n alta löytyy nyt Paikallis-Sähkö Oy, joka on merkittävä pohjoissuomalainen sähköurakoinnin, sähkötekniikan ja kiinteistöautomaation osaaja.

Lisäksi talotekniikkakonserni GMG-konserniin kuuluva huoltopalveluyritys QMG Partners on hankkinut vähemmistö- osuudet JT-Sähkötekniikka Oy:stä (20 %) ja Sähkösalpa Oy:stä (25 %). Molemmat yritykset toimivat pääkaupunkiseudulla.

Eikä tässä vielä kaikki. Putki-Kolmio Oy:n ja Talotekniikka-Kolmio Oy:n osakekannasta on hankittu enemmistöosuus (64 %) suunnatulla osakeannilla. Nykyiset omistajat Lasse Rossi ja Ilkka Riittiö jatkavat liiketoiminnan vetäjinä ja osakkaina, kertoo QMG:n toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen.

Putki-Kolmio ja Talotekniikka-Kolmio ovat pääkaupunkiseudulla toimivia LVI- ja talotekniikkaurakoinnin projektinjohtoyrityksiä.

Quattro Mikenti Group tekee kaikkia LVIJA-, sähkö- ja sprinkleritöitä Suomessa ja Venäjällä. Yritysryhmään kuuluu neljätoista erikoistunutta tytäryritystä ja konserni on Suomen suurimpia ja kansainvälisimpiä talotekniikka-alan toimijoita. Konsernin palveluksessa on lähes 500 LVI- ja sähköalan ammattilaista. Toimipaikkoja on Suomessa neljätoista ja Venäjällä neljä.

QMG:n Henry Juva ja Kimmo Liukkonen hymyilevät Paikallis-Sähkön toimitusjohtaja Jukka Kivimäen (keskellä) kanssa.

Voimatalouspooli varmistanut energiahuoltoa 60 vuotta

Voimatalouspoolin perustamispäiväksi voidaan katsoa 12.4.1956, jolloin voimatalousjaosto (nykyisin voimatalouspooli) piti ensimmäisen oman kokouksensa.

Voimatalouspoolin tehtävä on säilynyt alusta alkaen samana. Se ohjaa ja edistää voimahuollon eli energian tuotannon, siirron ja jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua. Poolin käytännön toiminta perustuu poolisopimukseen Huoltovarmuuskeskuksen ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n välillä.

Voimatalouspoolin tehtävänä on voimahuollon turvaaminen normaalioloissa, mutta myös valmistautua mahdollisiin normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin tai poikkeusoloihin. Kriisiaikana voimatalouspooli koordinoi ja toteuttaa voimahuoltoa ennalta laadittujen ja testattujen suunnitelmien mukaisesti valtioneuvostolta saamiensa tehtävien ja valtuuksien mukaisesti.

Voimatalouspoolin tehtävänä on näin varmistaa, että tilanteesta riippumatta suomalaisten arki jatkuu mahdollisimman normaalina energiantuotannon tai -jakelun (sähkö tai kaukolämpö) häiriintymisestä huolimatta. Pooli seuraa voimahuollon huoltovarmuuden tilaa, antaa ohjeistusta ja tukea yritysten varautumissuunnitteluun sekä järjestää koulutustilaisuuksia ja harjoituksia.

Poolin toimintavalmiutta on testattu sen toiminnan aikana useiden erilaisten harjoitusten avulla. Eniten näkyvyyttä sai VALVE 2014 (Valot Verkkoon) -harjoitus, jossa testattiin kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa. Harjoitus pimensi suunnitellusti Rovaniemen kaupungin hetkellisesti syksyllä 2014. VALVE poiki lukuisia kehityshankkeita alan toimijoiden välillä. Poikkeuksellisen rohkea harjoitus noteerattiin myös kansainvälisesti.

Kuntaliitto tyrmää liikennekaaren valmistelun

Kuntaliitto pitää hallituksen liikennekaari-lakiesityksen vaikutusarviointia hyvin ohuena ja esityksen valmistelua puutteellisena.

– Liikennekaaren vaikutusten arviointia tulisi ennen päätöksentekoa täydentää ja arvioida sekä suorat että välilliset vaikutukset riittävän laajasti ja puolueettomasti, Kuntaliiton antamassa lausunnossa todetaan.

– Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa myös riskianalyysi. Lakiesitys nojaa pitkälle digitaalisuuteen ja tietojärjestelmien toimivuuteen ja edellyttää siten niissä onnistumista. Tässä on kuitenkin paljon riskitekijöitä ja isoja kustannuksia ja resurssitarpeita monille osapuolille.

Kuntaliitto antoi lausuntonsa hankkeesta tänään. Liitto sai lausunnon antamiselle pari päivää lisäaikaa ja pitää lausuntoaikaa 18.4.–23.5. aivan liian lyhyenä.

– Lausuntoaika on kohtuuton kuntien käsittely- ja päätöksentekoprosessien kannalta. Kuntaliitto ei pidä menettelyä hyvän hallintotavan mukaisena.

– Liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt liikennekaaren valmistelun aikana useita isoja sidosryhmätilaisuuksia. Lakiesitys on kuitenkin valmisteltu virkamiestyönä ilman laaja-alaista asiantuntijatyöryhmän työskentelyä. Lausunnonantajat ovat päässeet arvioimaan konkreettisia muutosesityksiä vasta lausuntoaikana.

Kuntaliitto näkee liikennekaaren tavoitteissa paljon hyvää mutta toisaalta pitää joitakin esityksiä tavoitteiden kannalta ristiriitaisina tai selkiyttämistä ja täydentämistä kaipaavina.

Liikennekaari on saanut kritiikkiä kaupunkien taholta. Viime viikolla HSL arvioi sen vaarantavan mahdollisesti joukkoliikenteen kehittämisen, ja Tampere epäili, että esitys voi lisätä kuntien joukkoliikennekustannuksia myös suurilla kaupunkialueilla.

Aurinkosampo on tuoteuutuus energian säästöön

Aurinkosampo on uudenlainen, Suomessa kehitetty, aurinkoenergiaa tehokkaasti hyödyntävä lämmitys- ja kuivausratkaisu. Aurinkosampo asennetaan nykyisen lämmityksen rinnalle omakotitaloon, kesämökille, varastoon, halliin tai maatilalle.

Zensolar Oy on keväällä 2016 tuonut markkinoille uuden Aurinkosampo-malliston.

-Suomessa painitaan rakennusten kasvavien kosteusongelmien ja kotitalouksien jatkuvasti kohoavien energialaskujen kanssa - ratkaisuksi näihin ongelmiin olemme kehittäneet Aurinkosampo lämmitys- ja kuivausjärjestelmämme, kertoo Zensolar Oy:n Pasi Puikkonen. Enemmistö rakennusten energiatarpeesta aiheutuu lämmityksestä. Tästä kuluerästä Aurinkosampo leikkaa merkittävän osan.

Aurinkosampo vähentää ostettavan energian tarvetta korvaamalla sitä aurinkolämmöllä. Aurinkosampo kierrättää lämmintä ilmaa huonetiloissa tai lämpövarastossa.

-Aurinkolämpöä on tarjolla päivällä, mutta rakennusten lämmitystarve on suurin yöllä, toteaa Zensolar Oy:n Pasi Puikkonen. - Aurinkosampo hyödyntääkin rakennuksen rakenteita ja massoja lämmönvarastointiin ja lämmönjakeluun. Juuri tämä tekee aurinkolämmön hyödyntämisestä Aurinkosammolla erittäin kannattavaa.

Rakennuksen lämpövarastona voi toimia rossipohja, kellari, sauna tai muu varastointiin soveltuva tila.