ENERGIA

Båtskärin tuulivoimalat rakennettiin ilman yhteiskunnan tukia.
Båtskärin tuulivoimalat rakennettiin ilman yhteiskunnan tukia.

Tuulivoimala-ala elää vaikeita aikoja vaikka…

Ahvenanmaa on kuin tehty tuulivoimaa varten

Tukien loppuminen on saattanut Ahvenanmaan tuulivoimatuotannon vaikeuksiin. Vaikka juuri saari-maakunta on kuin luotu tuulivoiman hyväksikäyttöön.

Teksti Henry Lindqvist

Teollinen tuulienergian tuotanto Ahvenanmaalla alkoi 1990-luvun alussa, kun maakuntahallitus antoi Ahvenanmaan teknologiakeskukselle (Ålands Teknologicentrum ÅTC) tehtäväksi rakentaa Vinghals-voimala Sottungan saarelle.

Samanaikaisesti Harry Lindqvist tutki, olisiko maakunnassa edellytyksiä yksityiselle tuulivoiman tuotannolle. Nämä kaksi päättivät käynnistää yhteisyrityksen.

Ensimmäinen innostunut hallituksen kokous pidettiin 28. helmikuuta 1994. Ålands Vindenergi Andelslag (ÅVA, Osuuskunta Ahvenanmaan Tuulienergia) näki pian päivänvalon.

Kiinnostus ahvenanmaalaista tuulivoimaa kohtaan oli suurta alusta alkaen. Osuuskuntaan liittyi ennen ensimmäisen toimintavuoden loppua yli 600 jäsentä.

ÅVA halusi tuulivoimaloille kunniakkaita ja perinteisiä nimiä. Ja mitkäpä olisivatkaan sopineet paremmin kuin maineikkaiden ahvenanmaalaisten purjealusten nimet. ÅVA:n ensimmäinen tuulivoimala, joka oli 500 kW:n voimala Eckerössä, sai nimensä ensimmäisen Atlantin yli purjehtineen aluksen mukaan: Preciosa från Eckerö.

Tuulivoimaloita nousi

nopeaan tahtiin

Tämä oli alkulaukaus tuulivoimaloiden nopealle rakentamiselle.

Vuosina 1997-99 tuulivoimaloita kohosi Kökariin, Lemlandille, Vårdöhön, Finströmiin ja Föglöseen. Lemlandin hanke Knutsbodassa oli suurin tuulivoimapuistohanke aikoinaan. Näihin aikoihin perustettiin myös Ålands Vindkraft Ab, joka omistaa mm. Finströmin tuulivoimalan.

Vuonna 1999 Ahvenanmaan maakuntahallitus antoi viimeiset investointituet uusille tuulivoimaloille. Pohjoismaiset sähkömarkkinat syntyivät vuonna 2000. Sähkön hinta putosi yhdessä yössä dramaattisesti noin 60 prosenttia. Samalla uusien tuulivoimaloiden rakentaminen pysähtyi odottamaan parempia aikoja, mutta suunnittelu kuitenkin jatkui.

Nyhamn-projekti, jota kutsuttiin sittemmin Båtskär-projektiksi (Veneluoto) ajankohtaistui 2001, kun mm. miljoonaluokan EU-tukihakemus jätettiin. Mutta poliittinen haluttomuus ja asian ympärillä käyty laaja keskustelu johti siihen, että ÅVA joutui kieltäytymään 3 miljoonan euron EU-tuista ja hanke viivästyi huomattavasti.

Ilman tukiakin

voimaloita käynnistyi

Neljän vuoden tauon jälkeen tuulivoiman rakentaminen alkoi uudelleen rakentamalla Lumparlandille, ja nyt täysin ilman tukiaisia.

Ja vihdoinkin, kuuden vuoden suunnittelun, vastoinkäymisten ja odottelun jälkeen Båtskärs-projekti alkoi toteutua 2006. Loppusyksyn 2007 aikana alueelle pystytettiin kuusi kpl 2,3 MW Enercon-voimalaa. Hanke vietiin jälleen läpi ilman yhteiskunnan tukiaisia ja sitä varten perustettiin yhtiö Leovind.

Båtskärs-projekti kumosi monta ennakkoluuloa tuulivoimarakentamista kohtaan ja tasoitti tietä tulevaisuuden hankkeita varten. Tänään asenne- ilmasto onkin hyvin myönteinen tuulivoimaa kohtaan Ahvenanmaalla.

Vuonna 2011 perustettiin Allwinds Ab. Liikeideana on suunnitella, rakentaa ja huoltaa tuulivoimaloita sekä myydä sähköä. Allwindsin omistavat ÅVA, Ålands vindkraft ja Leovind.

Uusiutuvan energian tuottamiseen suunnattu tuki Suomen valtiolta loppui 2011. Ahvenanmaalla tämä heikensi voimakkaasti taloustilannetta samalla, kun suomalaiset kollegamme pystyivät käyttämään kansallisia tukia (feed-in-syöttötariffit). Ahvenanmaalla ei ollut minkäänlaisia tukia.

Maakuntahallitus teki hartiavoimin töitä saadakseen Ahvenanmaan mukaan kansalliseen tukisysteemiin tuulivoiman uudisrakentamisessa. Ja jotta ahvenanmaalaiset toimijat pystyisivät ”talvehtimaan” tutkipäätöstä odottaessa, paikallinen tukijärjestelmä luotiin vuosille 2011 ja 2012.

Kansalliseen feed-in-tukijärjestelmään pääseminen kesti kuitenkin aina maaliskuuhun 2015, jolloin eduskunta päätti, että kolme ahvenanmaalaista uudisrakennushanketta pääsevät tuen piiriin. Maakuntahallitus päätti myös jatketusta tuotantotuesta vuosille 2013-15, jotta yhtiöt olisivat pystyssä, kun uudishankkeet käynnistyvät.

Långstenarna pysähtyi

valtion vetäytymiseen

Långstenarnan hanke käynnistyi jo 2005, kun ensimmäiset osahankkeet Långnabba I ja Stenarna valmistuivat. Myös kolmas osaprojekti Långstenarna II käynnistyi.

Kaiken kaikkiaan 16 tuulivoimalaa 3MW:n kokoluokassa tuottaisi vähintään 50% Ahvenanmaan vuotuisesta sähkökulutuksesta.

Aina vuoteen 2015 keskusteltiin osahankkeiden yhdistämisestä, mutta päätös siirtyi tulevaisuuteen, koska tukia ei ollut saatavilla. Mutta pitkällisen ja periksi antamattoman poliittisen väännön jälkeen maakuntahallitus onnistui saamaan osaprojektit mukaan suomalaiseen syöttötariffin tukijärjestelmään, jolloin Ahvenanmaa pystyi olemaan mukana osarahoittamassa tukea.

Suurta innokkuutta oli ilmassa, kun kolmea osahanketta ryhdyttiin yhdistämään Långstenarna-projektin nimen alle. Investoijiksi saatiin ensimmäisessä vaiheessa Ålands Vindenergi Andelslag, Ålands Vindkraft Ab, Leovind Ab, Ålands Elandelslag ja Alandia Försäkring kolmella yhtiöllään.

Työ edistyi hyvässä hengessä ja vauhdilla, kunnes tultiin marraskuuhun 2015, jolloin saatiin ensimmäinen myrskyvaroitus valtiontuen loppumisesta. Ja lopulta 5. helmikuuta Ahvenanmaa-ministeri Anne Berner päätti, että valtio sanoo yksipuolisesti irti siirtotariffista saavutetun yhteisymmärryksen Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa.

Tuen loppumisen sanottiin johtuvan maan huonosta taloudellisesta tilanteesta ja siitä, että Suomi on jo saavuttanut ilmastotavoitteensa, eikä hankkeeseen ollut osoitettu budjettivaroja.

Ja niin Långstenarna-hanke hyllytettiin lähes kymmenen vuoden työn jälkeen.

Tuulivoimala elää nyt vaikeita aikoja

Ahvenanmaalainen tuulivoima elää nyt vaikeita aikoja: hetken näytti jopa siltä, että toiminta loppuu. Mutta nyt Ahvenanmaan maakuntapäivät käsittelee maakuntahallituksen ehdotusta tuotantotuesta, joka auttaisi vielä toiminnassa olevia tuulivoimaloita vuoteen 2022 asti. Näin olisi toivoa, että yli kahden vuosikymmenen aikana luotu osaaminen säilyisi Ahvenanmaalla.

Mutta yksi tuulivoimala - ensimmäinen yksityisomistuksessa ollut - on jo myyty, ja lähiaikoina se puretaan ja rahdataan Liettuaan.

Haasteena maakuntahallituksella on luoda sellainen järjestelmä, jolla ainakin vanhentuneet voimalat voitaisiin korvata uusilla ja näin Ahvenanmaa voisi säilyttää osuutensa uusiutuvan energian tuottajana.

Ahvenanmaa on Suomen tuulisimpia alueita, joten olisi luonnollista, että pystyttäisiin luomaan sellainen tukijärjestelmä, jolla tätä ominaisuutta voitaisiin hyödyntää.

Uusi kaapeli Suomeen varmistaa sähköhuollon Ahvenanmaalla

Kun Ahvenanmaan sähköhuollon varajärjestelmät todettiin riittämättömiksi, alkoi uuden huoltovarmuuskaapelin suunnittelu. Suunnittelusta valmistumiseen kului 10 vuotta. Ja 126 miljoonaa euroa.

Teksti Jan Kahlroth, Kraftnät Åland Ab

Ruotsista on ollut jo 1970-luvulta lähtien merikaapeliyhteys Ahvenanmaalle. Vuonna 2000 vanha kaapeli vaihdettiin kolmivaihe-110kV vaihtovirtayhteyteen. Sen kapasiteetti on 80MW.

Yhteys on liitetty oman sähköaseman kautta Vattenfall Eldistribution AB:n verkkoon ja sen omistaa ahvenanmaalainen kantaverkkoyhtiö Kraftnät Åland

Ab. Kantaverkkoon kuuluu myös 45kV:n yhteys, joka on liitetty Caruna Oy:n verkkoon Kustavissa mantereen puolella.

Näiden syöttöverkkojen lisäksi Ahvenanmaalla on omaa sähköntuotantoa tuulivoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla. Viimeksi mainittua käytetään lähinnä varavoimana, jos ”Ruotsinkaapeliin” tulee toimintahäiriö.

Yhteiskuntakehitys Ahvenanmaalla on johtanut yhtä suurempaan sähkön tarpeeseen, eikä varakapasiteetti ole enää riittänyt sähkönjakelun keskeytymisiin. Suurin uhka on ollut samanaikainen suuri varavoiman tarve, sillä osa varajärjestelmistä alkaa jo olla vanhentuneita.

Jotta pystyisimme turvaamaan varavoiman saannin 30 vuotta eteenpäin, selvitettiin jo 10 vuotta sitten, että tasavirtayhteys Suomen mantereelle on paras vaihtoehto. Niinpä Kraftnät Åland ryhtyi selvittämään hankkeen käytännön puolta.

Laaja tuki mahdollisti

Hanketta tukivat niin Ahvenanmaan maakuntahallinto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä huoltovarmuuskeskus. 100MW tasavirtayhteyden investoinnin kustannusarvio nousi 125 miljoonaan euroon ja kun kyseessä oli niinkin suuri ylimääräinen panostus infrastruktuuriin, Ahvenanmaalla itsellään ei ollut siihen omien budjettiensa kehyksissä varaa, mutta ylimääräistä valtiontukea voitiin hakea.

Rahoitusratkaisun löytäminen kesti kauan, sillä ensin maakuntahallitus piti saada vakuuttuneeksi investoinnin välttämättömyydestä, sitten maakuntapäivät, seuraavaksi Ahvenanmaan ja Suomen valtion yhteinen elin Ahvenanmaan valtuuskunta ja lopulta myös valtakunnan viranomaiset.

Kun koko tämä ketju oli varmistettu, piti tuille saada siunaus vielä EU-komissiolta.

Lopulta kesällä 2012 oltiin valmiita. Projektille voitiin myöntää tukea 50 miljoonaa euroa tai korkeintaan 40% kokonaiskustannuksista. Jäljelle jäänyt rahoitus on saatu kasaan lainarahalla ja osakepääoman korotuksella. Siitä huolimatta kantaverkkotariffiin tulee noin 80% korotus.

Budjetissa pysyttiin

Joulukuussa 2012 allekirjoitettiin sopimus ABB AB:n kanssa ja seuraavan vuonna alkoivat maansiirtotyöt Naantalissa, johon mantereen pään suuntaaja-asema rakennetaan. Hankkeeseen kuuluu kaksi suuntaaja-asemaa, joka muuttaa tasavirran vaihtovirraksi ja päinvastoin. Lisäksi projekti sisältää 160 km merikaapelia, uudet 110 kV johdot Ahvenanmaalla, kaksi uutta sähköasemaa ja kolmannen uusiminen Kraftnät Ålandin verkossa.

Naantalin suuntaaja-asema on liitetty Fingridin uuteen sähköasemaan kaupungissa. Ahvenanmaan puolella suuntaaja-asema on liitetty uudella 110 kV:n yhteydellä olemassa olevaan 110 kV:n sähköasemaan. Tämä muodostaa ”Ruotsikaapelin” kanssa yhteyden Ruotsin ja Suomen välille ja mahdollistaa teknisesti sähkön välittämisen maiden välillä.

Marraskuussa 2015 uusi kaa­peliyhteys koeponnistettiin on­nis­tuneesti. Alkuperäinen kustannusarvio piti melko hyvin, kokonaiskustannuksiksi tuli 126 miljoonaa euroa.

Ahvenanmaalla on nyt nopea ja riittävä varavoimajärjestelmä. Lisäksi se avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa sähkön välittämisen käyttämiseksi alempien kantaverkkokustannusten saamiseksi niille kuluttajille, jotka ovat kahden ahvenanmaalaisen jakeluyhtiön Ålands Elandelslagin ja Mariehamns Elnät Ab:n asiakkaita.

Mutta vielä sähkönvälittämisen esteenä on yksi kynnys voitettavana.

Parhaimmillaan tuulivoiman suunniteltiin tuottavan jopa puolet Ahvenanmaan vuotuisesta sähköntarpeesta.
Parhaimmillaan tuulivoiman suunniteltiin tuottavan jopa puolet Ahvenanmaan vuotuisesta sähköntarpeesta.