RAKENTAMINEN

Ryhmätaloissa pientalot ovat limittäin ja päällekkäin. ”Tree of Life”, harjoitustyö, asuntosuunnittelun jatkokurssi 2015 TTY, Tommi Teronen.
Ryhmätaloissa pientalot ovat limittäin ja päällekkäin. ”Tree of Life”, harjoitustyö, asuntosuunnittelun jatkokurssi 2015 TTY, Tommi Teronen.

Suomessa tarvitaan uusia ratkaisumalleja urbaaniin pientaloasumiseen

Pientalo keskelle kaupunkia!

Kaupungistuminen on viime vuosina noussut vahvaksi trendiksi. Mutta samalla suomalaiset haluavat edelleen asua erillispientalossa. Ovatko nämä kaksi sovitettavissa yhteen? Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asuntosuunnittelun tutkimusryhmä ASUTUT on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa etsinyt vastauksia vuoden 2015 aikana toteutetussa TALOPALETTI-hankkeessa.

Teksti Markku Hedman

Suomalainen pientalorakentaminen on monella tavalla murrosvaiheessa. Erillispientalojen suhteellinen osuus suomalaisesta asuntokannasta on viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt ja vastaavasti kerrostalo- ja rivitaloasuntojen suhteellinen osuus kasvanut.

Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 aloitettiin noin 16 000 omakotitalon rakentaminen.

Viime vuonna 2015 uusia aloituksia oli Pientaloteollisuus PTT ry:n mukaan vain noin 6 000. Kyse ei ole pelkästä taloussuhdanteiden aiheuttamasta tuotannon taantumasta, sillä samalla aikavälillä kerrostalorakentamisen määrä on ollut merkittävässä kasvussa.

Pienperheille eivät

suuret talot sovi

Selittäviä tekijöitä määrän laskulle on useita. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Niiden osuus on tällä hetkellä yli 75 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Suurin osa pientaloista ei näiden pienperheiden tarpeisiin sovellu. Siitä kertoo keskimääräinen pinta-ala, joka uusissa erillisissä pientaloissa on PTT:n mukaan 170 m2, siis kaksinkertainen asuinkerrostaloissa olevien asuntojen keskimääräiseen pinta- alaan nähden.

Pienperheiden suhteellisen osuuden kasvu tarkoittaa samalla ydinperheiden ja siten tyypillisimpien pientaloasujien määrän merkittävää vähenemistä. Myös useat muut demografiset muutokset ovat vähentäneet pientalojen suosiota. Esimerkiksi Suomen väestön ikääntyminen on osaltaan muuttanut tilannetta, sillä yhä useampi seniori haluaa kerrostalojen tarjoamaa vaivatonta asumista hyvien palveluiden äärellä.

Samaan aikaan Suomessa on käynnissä ennen näkemätön yh­dyskuntien rakennemuutos ja siihen liittyvä kaupungistuminen. Erityisesti suurten kaupunkiseutujen asukasluvun kasvu on ollut huimaa ja sen ennustetaan jatkuvan.

Keskittyvä rakenne

haaste kaavoitukselle

Keskittyvä rakenne aiheuttaa suuria haasteita kaavoitukselle ja edellyttää kaupunkirakenteiden tiivistämistä ja maankäytön tehostamista. Tässä asetelmassa on yhä vaikeampaa löytää kaupunkeihin sijoittuvalle pientalorakentamiselle soveltuvia tontteja.

Monien erilaisten määrällisten tekijöiden ohella pientalorakentamista haastaa myös suomalaisten elämäntapojen muutokset sekä alati kasvava kiinnostus kaupunkien tarjoamia palveluita ja kulttuuria kohtaan. Nämä tekijät ovat osaltaan johtaneet kaupunkiasumisen suosion kasvuun.

Pientaloasuminen on kuitenkin säilyttänyt asemansa suomalaisten toivotuimpana asumismuotona. Esimerkiksi Asukasbarometrin 2010 mukaan 74 % suomalaista haluaa asua pientalossa.

Nuoretkin suosivat

pientaloja

Ero todelliseen asumismuotoon on suuri, sillä saman tutkimuksen mukaan noin joka toinen kerrostaloasukas asuisi mieluummin erillispientalossa. Pientalot ovat myös nuorten suosiossa, sillä 18–29-vuotiaiden asumiseen liittyviä toiveita käsitelleen tutkimuksen mukaan heistä suurin osa, noin 80 %, asuisi mieluiten rivi- tai omakotitalossa ja vain noin 20 %, kerrostalossa.

On siis olemassa vahvat perusteet uskoa pientalomaisen asumistavan suosioon jatkossakin. Pientaloasumiseen liitetyt positiiviset mielikuvat rauhallisuudesta, yksityisyydestä, itsemääräämisoikeudesta sekä tilallisesta joustavuudesta ovat oletettavasti myös tulevaisuuden asukkaiden arvostamia tekijöitä.

Tästä näkökulmasta on selvää, että pientaloja tarvitaan monipuolistamaan asuntotarjontaa myös tulevaisuudessa.

Unelma kotoisasta

pientalosta kaupungissa

Olemme siis tilanteessa, jossa yhä useampi suomalainen asuu kaupungissa samalla, kun unelmoi pientalosta.

Ristiriita on ilmeinen. Sen merkitystä korostaa se, että suomalainen asuntorakentaminen on typologisesti erittäin monotoninen ja perustuu vain muutamiin vakiintuneisiin talotyyppeihin ja asuntoratkaisuihin. Meiltä puuttuvat lähes kokonaisuudessaan ratkaisumallit perinteisten kerrostalojen ja erillisten pientalojen väliltä, samoin kuin kerrostalojen ja pientalojen yhdistelmät.

Myös kaavoitus perustuu vakiintuneisiin kaupunkirakentamisen ratkaisuihin, jotka korostavat kerrostalon ja pientalon erilaisuutta ja erillisyyttä. Tämän lisäksi asuntorakentamisen alan toimijat ovat erikoistuneet vain joko kerrostalojen tai pientalojen tuotantoon, joka osaltaan vaikeuttaa uusien ratkaisujen kehittymistä.

Käyttökelpoinen vaihtoehto

asuntorakentamiseen

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asuntosuunnittelun tutkimusryhmä ASUTUT on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa toteuttanut vuoden 2015 aikana TALOPALETTI-hankkeen, jossa on ideoitu urbaaniin rakentamistapaan soveltuvia kaupunkipientalon ratkaisumalleja.

Hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että kaupunkipientaloista kehittyisi käyttökelpoinen vaihtoehto suomalaiseen asuntorakentamiseen. Hankkeessa pientalon käsitettä on avarrettu koskemaan myös monikerroksiset ratkaisut, joissa asuntoja voi olla päällekkäin.

Tässä suhteessa käsitteen määrittely poikkeaa esimerkiksi Suomen rakentamismääräyskokoelman RakMK:n tulkinnasta, jonka mukaan pientalossa eri huoneistoihin kuuluvia tiloja ei yleensä ole päällekkäin. Kerroslukua olennaisempaa on ollut se, että hankkeessa kehitetyt ratkaisumallit omaavat pientaloasumiseen liittyviä laatutekijöitä.

Uudet kaupunkipientalon

ratkaisumallit

Hankkeen toteuttamiseen on liittynyt kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa TTY:n arkkitehtuurin opiskelijat ideoivat harjoitustöinään erilaisia kaupunkipientaloja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Toisessa vaiheessa hankkeen tutkijat perehtyivät suureen määrään eurooppalaisia esimerkkikohteita. Niiden analyysi vahvisti käsitystä kaupunkipientalojen vahvasta kontekstisidonnaisuudesta. Hankkeessa tunnistettiin kaikkiaan kymmenen erilaista perustekijää, jotka muodostavat kaupunkipientalojen suunnittelun viitekehyksen. Esimerkiksi sijoittuminen kaupunkirakenteeseen, suhde katutilaan, korttelin rakenne sekä lähiympäristön tilalliset ominaisuudet määrittävät osaltaan kunkin ratkaisumallin ominaisuuksia.

Eri talotyypeillä on omat vahvuutensa. Hankkeen lopputuloksena syntyneissä ratkaisumalleissa on edustettuna esimerkiksi erillistalo, kytkeytyvä erillistalo, rivitalo ja ryhmätalo. Lisäksi mukana on joukko pientalomaisia kerrostalon malleja.

Erilaiset ympäristöolosuhteet ja talotyypit luovat edellytyksiä asunnon tilojen suuntautumiseen ja tilojen keskinäiseen suhteeseen. Myös tontin hallintasuhteella, toteutusprosessilla ja rakentamisen tekniikalla on omat vaikutuksensa ratkaisumalleihin.

Hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä suomalaisen asuntokannan asukaslähtöiseen uudistumiseen ja monipuolistumiseen.

Tutkimuksen pääpaino on ollut yksittäisten talomallien sijaan kokonaisvaltaisessa urbaaniin tilaan sijoittuvien pientaloratkaisujen kartoittamisessa. Tavoitteena on ollut tarjota uudenlaisia ratkaisumalleja sekä kuntien poliittisille päättäjille että kaavoittajille maankäytöltään tehokkaiden, mutta samalla asumisen laatutekijöiden osalta pientalomaisia ominaisuuksia sisältävien asuinalueiden suunnitteluun.

20 erilaista ratkaisumallia

Hankkeessa tehdyn suunnittelun sekä esimerkkikohteiden ja niihin sisältyvien perustekijöiden analyysin pohjalta tuotettiin yhteensä 20 erilaista urbaaneihin ympäristöihin soveltuvaa kaupunkipientalon ratkaisumallia.

Nämä ratkaisumallit on ryhmitelty ominaisuuksien perusteella kuuteen kategoriaan; erillistalot, townhouse-muunnelmat, ryhmätalot, yhdistelmät, tiivistäjät sekä kuriositeetit. Ryhmittely helpottaa sekä eri ratkaisumallien luonteenomaisten piirteiden että niiden välisten eroavaisuuksien ymmärtämistä. Kategorian nimi antaa myös osviittaa siihen sisältyvien ratkaisumallien käytöstä.

Kategoriat on esitelty oheisessa jutussa.

Toteutuuko unelma?

Kaupunkimaisen pientaloasumisen ratkaisumalleja voidaan hyödyntää uusien alueiden lisäksi myös täydennysrakentamisessa. Uudet mallit tarjoavat pientalomaisen asumisen ratkaisuja myös pienille kotitalouksille.

Niihin liittyvä tavoite maankäytön tehostamisesta ja toisaalta mahdollisuus kehittää pientalo-rakentamiseen liittyviä tuotanto- ja rahoitustapoja luovat edellytyksiä kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Lisäksi toiveena on se että nyt esiteltävät ratkaisumallit toimivat lähtökohtana myös alan yrityksille uusien kaupunkipientalojen suunnittelussa.

Nähtäväksi jää, missä määrin monen nykyasukkaan unelma pientalosta kaupungissa toteutuu.

Kirjoittaja on Arkkitehtuurin laitoksen professori Tampereen teknisessä yliopistossa

Kuusi pääkategoriaa

Erillistalot

Erillistalojen kategoriassa tiivistä miljöötä toteutetaan kahdella ratkaisumallilla, joille on annettu nimiksi noppa ja domino.

Niissä molemmissa on asuintilojen ja asuntoihin liittyvien lähiulkotilojen yksityisyyteen kiinnitetty erityistä huomioita sovittamalla vierekkäisten rakennusten avoimet ja umpinaiset julkisivunosat huolellisesti siten, että suoria lähinäkymiä asunnosta toiseen ei synny. Yksityisyyttä voidaan myös turvata rakennukseen liittyvän suojaisan pihan tai terassin avulla.

Townhouse-muunnelmat

Townhouse-muunnelmat kategorian neljän ratkaisumallin lähtökohtana on muodostaa toisiinsa rinnakkain kytkettyjä asuntoja kapean suorakaiteen muotoisille tonteille.

Tutun englantilaistyyppisen monikerroksisen ratkaisun lisäksi tässä kategoriassa on malleja ulokkeellisista, terassoituvista sekä erilaisilla sivu- tai keskikäytäväratkaisuilla yhteen liitetyistä talotyypeistä. Niiden avulla on mahdollista toteuttaa townhouse-tyyppisesti myös pieniä ja esimerkiksi yksitasoisia asuntoja.

Ryhmätalot

Ryhmätalot-kategoriaan kuuluvat ratkaisumallit ovat useasta asunnosta koostuvia erimuotoisia asuntoryhmiä, jotka ovat ulkoisesti identifioitavissa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Niissä asunnoilla on pientaloille tyypilliseen ta- paan omat sisäänkäynnit ulkotilasta. Ryhmätaloissa rakennuksen kulmiin ja päätyihin sijoittuvat asunnot tarjoavat esimerkiksi townhouse-muunnelmiin verrattuna monipuolisempia tilajaon ja pohjaratkaisun mahdollisuuksia.

Ryhmätaloissa asuntojen sekä horisontaalinen että vertikaalinen limittäminen luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia pienimittakaavaiseen vaihteluun. Samalla tiiviiseen rakentamistapaan luontevasti kuuluvan paikan ominaisuuksiin sovittautuminen helpottuu.

Yhdistelmät

Yhdistelmissä pientaloja on liitetty osaksi muita asuintalotyyppejä tai ne on sijoitettu muuta kuin asumista sisältävien rakennusten yhteyteen. Tyypillisesti nämä ratkaisumallit muodostavat esimerkiksi pien- ja kerrostalojen sekakortteleita.

Olevan asuntokannan lisärakentaminen korottamalla rakennuksia pientalomaisella lisäkerroksella on yksi tapa. Pientaloasuntoja voidaan sijoittaa myös asumisesta poikkeaviin käyttötarkoituksiin varattujen tilakokonaisuuksien päälle ja kaikkein urbaaneimmissa tilanteissa kookkaitten rakennuskompleksien väli- ja keskiosiin. Tällaisia ratkaisuja voisi enenevässä määrin olla esimerkiksi kaupallisten tai palvelurakennusten yhteydessä.

Tiivistäjät

Tiivistäjät on tarkoitettu olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentämiseen. Kaupungeista löytyy varsin yleisesti pientalomaiseen rakentamiseen soveltuvia vajaakäyttöisiä korttelinosia. Nämä paikat ovat usein jääneet hyödyntämättä sen takia että totunnaiset talotyypit eivät niille sovellu.

Paikat voivat olla esimerkiksi pieniä ja epätavallisen muotoisia rakennusten välitiloja tai olemassa olevien pientalo- tai kerrostalokortteleihin sijoittuvia hankalasti hyödynnettäviä keskiosia. Tämän kategorian ratkaisumallit edellyttävät innovatiivisia ratkaisuja, jotta edellä mainitut ongelmat voidaan ratkaista.

Kuriositeetit

Kuriositeetti-kategoriassa esitetyt ratkaisumallit ovat poikkeuksellisia rakennuksia tai asumisjärjestelyjä. Ne haastavat näkemyksiämme rakentamisesta ja asumisesta.

Faktat

Sievissä asumisen muutos on huomattu

Pientalorakentaja Sievitalo Oy Kokkolassa on yksi niistä talorakentajista, joissa suomalaisen asumisen iso muutos on huomattu. Vaikka itse pientalorakentaminen on Suomessa vähentynyt voimakkaasti, edelleen valtaosa väestöstä haluaa pientalossa asua.

Samalla kaupungistumisen uusi aalto muuttaa yhdyskuntarakennetta. Nuoret ensiasunnon ostajat haluavat kyllä asua yksilöllisesti, mutta eivät halua perinteisiä omakotitalon huolia ja velvoitteita: räystäiden maalaaminen ei pahemmin enää kiinnosta.

Suomi on muuttumassa muutenkin: yksinasuvia on jo nyt yli 1 miljoona ja suuret ikäluokat haluavat mieluummin asua kaupungissa kuin maalla.

Mutta yksi on mikä ei tunnu muuttuvan: kaavoitus.

-Kyllä se ihan maakunta- ja yleiskaavaan asti menee: sieltä muutoksen pitäisi lähteä. Ei ole mitään järkeä siinä, että kaavoittaja määrittelee talon paikan, tyylin ja rakenteen ja sitten se piirretään keskelle kunnan metsiä kauaksi palveluista, puhisee Sievitalon toimitusjohtaja Jaakko Tokola.

Sievitalo on lanseerannut täyden palvelun talokonseptin, jossa ajatuksena on luoda vaikkapa kokonaiselle pientalojen korttelille oma asuntoyhtiö, jolla olisi sitten niin talojen rakenteellinen kuin hoidollinenkin vastuu. Ja myös haluttu palvelutaso.

Trendi pieniin päin

-Esimerkiksi Kokkolassa olemme pystyneet kaavoittajan kanssa ja A-kaavan puitteissa suunnittelemaan kokonaisen korttelin, jossa muuttunut asumiskulttuuri näkyy, Tokola sanoo.

Samalla talorakentamisessa korostuu etukäteissuunnittelu niin seinien sisällä kuin ulkopuolellakin: yhä enemmän on kysyntää avaimet käteen rakentamiselle.

-Takana ovat ne päivät, jolloin elämäntehtävänä suomalaisella oli rakentaa oma talo. Ja pienperheitä varten pitää olla pienempiä, toimivia ratkaisuja. Suuret ikäluokat eivät halua hoitaa suuria nurmikoita ja maalata kivijalkaa joka toinen vuosi. Täyden palvelun konseptissa kaikki tämä on taloyhtiön hommia, sanoo Tokola.

Pientalobuumissa Sievitalon lisäksi Ikean BoKlok on jo vanha tekijä, mutta esimerkiksi YIT on lanseerannut Smartti-konttiasunnon, jossa mennään jo miniasunnon suuntaan. Mutta kaikkien yhteisenä nimittäjänä on urbaanin pienasunnon tarjoaminen pienperheille - keskellä asutuskeskuksia palveluiden lähellä.

Markku Vento

Faktat

Tutkimuksen

perustiedot

TALOPALETTI on Pientaloteollisuus PTT ry:n koordinoima projekti, jonka päätoteuttaja on ollut Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Asuntosuunnittelun tutkimusryhmä ASUTUT johtajanaan professori Markku Hedman.

Tutkimuksen ovat hänen lisäkseen toteuttaneet arkkitehti Juuso Heino, tekniikan tohtori Jyrki Tarpio sekä projektitutkija Tommi Teronen. Projektia ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sekä useat Pientaloteollisuus PTT ry:n jäsenyritykset.

Tukimuksen pdf-muotoinen julkaisu on vapaasti ladattavissa Tampereen teknillisen yliopiston kirjaston internet-sivuilta.

ISBN 978-952-15-3697-7 (PDF)

Markku Hedman
Markku Hedman
Yhteisöllisyys on urbaanin pientaloasumisen keskeisiä arvoja. ”Pocket neighbourhood”, harjoitustyö, asuntosuunnittelun ammattikurssi 2015 TTY, Petra Moravcova.
Yhteisöllisyys on urbaanin pientaloasumisen keskeisiä arvoja. ”Pocket neighbourhood”, harjoitustyö, asuntosuunnittelun ammattikurssi 2015 TTY, Petra Moravcova.
Townhouse-kaupunkitalojen vieressä sijaitsee rakennus, jossa on kotileipomo ja pesula. ”4 is more”, harjoitustyö, asuntosuunnittelun peruskurssi 2015 TTY, Teemu Paasiaho.
Townhouse-kaupunkitalojen vieressä sijaitsee rakennus, jossa on kotileipomo ja pesula. ”4 is more”, harjoitustyö, asuntosuunnittelun peruskurssi 2015 TTY, Teemu Paasiaho.

Faktat

Sievissä asumisen muutos on huomattu

Pientalorakentaja Sievitalo Oy Kokkolassa on yksi niistä talorakentajista, joissa suomalaisen asumisen iso muutos on huomattu. Vaikka itse pientalorakentaminen on Suomessa vähentynyt voimakkaasti, edelleen valtaosa väestöstä haluaa pientalossa asua.

Samalla kaupungistumisen uusi aalto muuttaa yhdyskuntarakennetta. Nuoret ensiasunnon ostajat haluavat kyllä asua yksilöllisesti, mutta eivät halua perinteisiä omakotitalon huolia ja velvoitteita: räystäiden maalaaminen ei pahemmin enää kiinnosta.

Suomi on muuttumassa muutenkin: yksinasuvia on jo nyt yli 1 miljoona ja suuret ikäluokat haluavat mieluummin asua kaupungissa kuin maalla.

Mutta yksi on mikä ei tunnu muuttuvan: kaavoitus.

-Kyllä se ihan maakunta- ja yleiskaavaan asti menee: sieltä muutoksen pitäisi lähteä. Ei ole mitään järkeä siinä, että kaavoittaja määrittelee talon paikan, tyylin ja rakenteen ja sitten se piirretään keskelle kunnan metsiä kauaksi palveluista, puhisee Sievitalon toimitusjohtaja Jaakko Tokola.

Sievitalo on lanseerannut täyden palvelun talokonseptin, jossa ajatuksena on luoda vaikkapa kokonaiselle pientalojen korttelille oma asuntoyhtiö, jolla olisi sitten niin talojen rakenteellinen kuin hoidollinenkin vastuu. Ja myös haluttu palvelutaso.

Trendi pieniin päin

-Esimerkiksi Kokkolassa olemme pystyneet kaavoittajan kanssa ja A-kaavan puitteissa suunnittelemaan kokonaisen korttelin, jossa muuttunut asumiskulttuuri näkyy, Tokola sanoo.

Samalla talorakentamisessa korostuu etukäteissuunnittelu niin seinien sisällä kuin ulkopuolellakin: yhä enemmän on kysyntää avaimet käteen rakentamiselle.

-Takana ovat ne päivät, jolloin elämäntehtävänä suomalaisella oli rakentaa oma talo. Ja pienperheitä varten pitää olla pienempiä, toimivia ratkaisuja. Suuret ikäluokat eivät halua hoitaa suuria nurmikoita ja maalata kivijalkaa joka toinen vuosi. Täyden palvelun konseptissa kaikki tämä on taloyhtiön hommia, sanoo Tokola.

Pientalobuumissa Sievitalon lisäksi Ikean BoKlok on jo vanha tekijä, mutta esimerkiksi YIT on lanseerannut Smartti-konttiasunnon, jossa mennään jo miniasunnon suuntaan. Mutta kaikkien yhteisenä nimittäjänä on urbaanin pienasunnon tarjoaminen pienperheille - keskellä asutuskeskuksia palveluiden lähellä.

Markku Vento

Faktat

Tutkimuksen

perustiedot

TALOPALETTI on Pientaloteollisuus PTT ry:n koordinoima projekti, jonka päätoteuttaja on ollut Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Asuntosuunnittelun tutkimusryhmä ASUTUT johtajanaan professori Markku Hedman.

Tutkimuksen ovat hänen lisäkseen toteuttaneet arkkitehti Juuso Heino, tekniikan tohtori Jyrki Tarpio sekä projektitutkija Tommi Teronen. Projektia ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sekä useat Pientaloteollisuus PTT ry:n jäsenyritykset.

Tukimuksen pdf-muotoinen julkaisu on vapaasti ladattavissa Tampereen teknillisen yliopiston kirjaston internet-sivuilta.

ISBN 978-952-15-3697-7 (PDF)