TEKNISET PALVELUT

Korjausvelka iskee myös kaupunkipuutarhoihin

Tampereella puutarha suljetaan, mutta puut kasvatetaan yhä itse

Kaupunkiympäristössä viheralueilla ja kasvilli-suudella on valtava merkitys asukkaiden viihty- vyydelle, mutta myös siinä, että kasvillisuus on oivallinen työkalu rankkasade- ja hulevesi-ongelmien torjumiseen. Mutta nyt esimerkiksi Tampereella joudutaan kukkien omatuotanto lopettamaan.

Teksti MATTI VALLI

KUVA MERJA OJALA

Hulevesialueilla kasvillisuutta käytetään sitomaan epäpuhtauksia, maa-aineksia ja estämään eroosiota. Etenkin Tampereen vuoden 2012 asuntomessualueella Vuoreksen kau­pun­- ginosassa on tehty mittavia kasvillisuutta hyödyntäviä hulevesialueita.

-Uusi markkinoille tulessa oleva ratkaisu on vettä läpäisevät pintarakenteet, mutta niistä ei Tampereella vielä ole kokemusta, kertoo Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski.

Kaupungin organisaatiokaaviossa Kosken työpaikka on sijoitettu Kaupunkiympäristön kehittäminen -nimiseen laatikkoon ja hän luonnehtii itseään asioiden mahdollistajaksi.

Toimenkuva ulottuu asiakaspalautteen vastaanottamisesta investointikohteiden ohjaukseen ja uusien alueiden kaavoittamiseen. Vastuualueeseen kuuluvat kaupungin puistot, viheralueet, puistoissa olevat liikunta- ja leikkikentät sekä katuympäristöt. Peukalon alla on myös viheralueiden tekniikka ja sitä myötä kaupungin kalleimmat neliöt, sillä ruostumattomasta teräksestä valmistetun puisto-WC:n neliöhinta on 12.000 -14.000 euroa.

- Pömpelit on suunniteltu kohtaamaan myös ilkivaltaa, joten esimerkiksi vauvan hoitopöytä on rakennettu kestämään 300-kiloisen mötikän paino. Kaupunki omistaa kolme tällaista laitosta.

Viherkattoja

vain muutama

Viherkattojen rakentaminen on pinnalla oleva aihe niin Suomessa kuin Euroopassakin. Niiden rakentaminen on yhteydessä paitsi vedenpidätykseen myös ulkonäköön ja rakennuksen lämpötalouteen, sillä paksu katto sekä viilentää että sitoo lämpöä heijastamatta sitä takaisin taivaalle.

Esimerkiksi Pariisissa uusien kaavamääräysten mukaan uusien tuotantotilojen katoille on rakennettava joko viherkatto tai aurinkopaneelit. Tampereella viherkattoja on vain muutama, mutta joissakin kaupungeissa - kuten Vantaalla – niitä on rakennettu tarkoituksellisesti hidastamaan sadevesien valumista katoilta sadevesijärjestelmään.

- Kaupungin suurin viherkatto sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n yhteyteen rakennetun Kampusareenan katolla, tätä pienempi on toteutettu Koukkuniemen vanhainkodin katolle. Loput toteutuskohteet ovat lähinnä autotalleja. Yksityisellä puolella niiden rakentamiseen motivoivat paitsi imagokysymykset myös mahdollisuus käyttää kattotilaa virkistäytymistarkoituksiin, Koski toteaa.

Puutarhan ovi

laitetaan säppiin

Tampereen kaupungilla on ollut oma puutarha, jossa viheralueiden ryhmäkasvit on kasvatettu. Oman tuotannon osuus esimerkiksi kesäkukista on ollut 70 prosenttia. Hatanpään puutarhan tilojen kunnostaminen vaatisi kuitenkin niin isot investoinnit, joten toiminta pannaan säppiin. Kesäkukat tilataan jatkossa ulkoa.

Suuret kasvit – kaupunkipuut – kasvatetaan kuitenkin jatkossakin itse. Taimistoja on noin 20 hehtaaria, lähes parikymmentä eniten käytettyä puulajia ja noin 10.000 puuta.

- Omalla taimistolla varaudumme tulevaisuuden tarpeisiin. Vastaavanlaiseen sopimukseen yksityisiä tahoja olisi ehkä vaikea saada, kun ei tiedetä millaisia puita parinkymmenen vuoden kuluttua tarvitaan. Noin 60 prosenttia isoista kaupunkipuista tuotetaan omassa taimistossa, Koski alustaa.

Leikkipaikatkin

rispaantuvat

Tiukka talous tuntuu muuallakin. Uusia kalusteita ja leikkivälineitä hankitaan aikaisempaa vähemmän ja korjausvelkakin kasvaa viheralueilla, kuten myös lasten leikkipaikoilla, joita kaupungissa on 250. Välineet pitäisi uusia 10 -15 vuoden välein, eli runsaat 20 paikkaa vuodessa, mutta nyt uusimisvauhti on kymmenen leikkipaikkaa.

- Leikkipaikoilla tehdään vuositarkastukset ja asiat dokumentoidaan, työtä tekevät myös yksityiset tahot. Tarkastuksissa ja jo suunnitteluvaiheessa kartoitetaan laitteisiin liittyvät riskit - putoamiset, sormien juuttumiset ja hirttäytymismahdollisuudet, Koski kuvaa.

Alueiden kunnossa- ja ylläpito on jaettu kuuteen kaupungin omaan ja kolmeen yksityiseen urakka-alueeseen. Uusinvestoinneissa noin puolet on kaupungin omaa työtä, mutta selkeästi rajattavat urakat tilataan ulkopuolelta. Timo Kosken mukaan oman tuotannon ja yksityisen tuotannon hinnat ovat hyvin lähellä toisiaan. Vuosittain investoidaan noin kahteenkymmeneen korjattavaan ja uuteen kohteeseen.

Kuntakohtainen

viherstrategia ohjaa

Timo Koski on myös Kaupun­kipuutarhurien Seura ry:n pu- heenjohtaja, meneillään on seitsemäs toimivuosi. Seura edistää maamme maisema- ja puutarhakulttuuria, viheralueiden suunnittelua ja rakentamista sekä lisää alan arvostusta. Viheralueista vastaavat organisaatiorakenteet ovat varsin erilaisia eri kunnissa. Isoissa kaupungeissa on yleensä itsenäiset puisto-osastot, pienemmissä kunnissa puistoasiat on tavallisesti yhdistetty muun kuntatekniikan kanssa samaan yksikköön.

Seura on mm. luonut yhtenäisen viheralueiden käyttö- ja hoitoluokituksen viherhoidon palvelutason suunnittelua varten. Luokitus toimii myös perustana tilastoinnille, jolla voidaan verrata eri kaupunkien viheralueiden hoitoa sekä seurata ja ohjata kustannuskehitystä. Tilastointia on tehty aina seuran perustamisesta lähtien.

Kuntien viheralueita koskevan työskentelyn välineeksi on hahmoteltu kuntakohtaista viherstrategiaa. Siinä otettaisiin kantaa mm. maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden ympäristökokonaisuuksien säilymiseen, kaupunkiekologiaan sekä kestävän kehityksen mahdollistaviin toimenpiteisiin.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki on laatinut tällaisen viherkaavan ohjaamaan alueensa viheralueverkoston strategista suunnittelua ja kehittämistä. Tampereella viheralueohjelma on uudistusvaiheessa. Useissa kaupungeissa on oma viheralueohjelma tai -politiikka.

Kaupunkipuulla

oma hintansa

Jokin aika sitten vuonna 1935 perustettu kaupunkipuutarhurien seura kehitti laskentamenetelmän kaupunkipuun hinnan määrittelyä varten. Se on tarpeen, sillä kaupunkien omistuksessa olevia puita kaadetaan sekä tarkoituksella että vahingossa, etenkin liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Vakuutusyhtiöt suostuvat vaihtelevasti korvaamaan tuhoutuneen puun arvona sitä summaa mitä ohjelma näyttää.

- Pelkistetysti sanoen kaupunkipuun arvo muodostuu sen kasvattamiseen sitoutuneen työn määrästä, siirto- ja istutuskustannuksista, maisemallisista arvoista sekä iästä, miinustettuna elinikäennusteella. Puun arvo nousee sen kasvaessa, kunnes saavuttaa tietyn tason ja jää tälle tasolle pitkäksi aikaa, Koski kertoo.

- Kaupunkipuun perustamiskustannukset puun siirtoineen, suoja- ja kastelurakenteineen on hyvinkin noin 3000 euroa. Isot puut kuljetetaan kasvupaikoilleen lavetilla tavallisesti yksi kerrallaan, joten kyllä työlle hintaa tulee. Piilossa kasvualustaa kunkin puun alla on 20 - 30 kuutiota, sillä voi risteillä myös ilmastointi- ja kasteluputkia, Koski laskee.

- Kaupunkipuutarhurien seurassa on mukana myös paljon insinöörikunnan edustajia, sillä monissa kaupungeissa viheralueiden ylläpidosta vastaavat tekniikan miehet. Ja muutenkin viheralueiden hoidot ja niiden käyttö menevät ristikkäin niin katu- kuin muidenkin teknisten asioiden kuten valaistuksen kanssa. Asiat on nähtävä kokonaisuuksina, eikä niin että puistot ovat puistoja ja kadut katuja, Timo Koski kuvaa.

-Tampereelle kaupunginpuutarhurin virka perustettiin samoihin aikoihin Turun ja Porin kanssa yli 140 vuotta sitten. Yhtä vanhoja tai vanhempia nimekkeitä ovat kaupungin fysikus eli apteekkari ja kaupungin geodeetti. Nykyään kaupunginpuutarhureita on noin 60 kunnassa, mutta tehtäväkenttä voi olla toisen laajemman tehtävänimikkeen alla, nimikkeenä voi olla esimerkiksi viherpäällikkö tai viher- ylläpitopäällikkö, Koski kertoo.

- Viheralueiden kunnossapidossa kaupungin oman ja yksityisen tuotannon hinnat ovat hyvin lähellä toisiaan. Vuosittain Tampereen kaupunki investoi pariinkymmeneen korjattavaan ja uuteen kohteeseen puistokohteeseen, Timo Koski sanoo.
- Viheralueiden kunnossapidossa kaupungin oman ja yksityisen tuotannon hinnat ovat hyvin lähellä toisiaan. Vuosittain Tampereen kaupunki investoi pariinkymmeneen korjattavaan ja uuteen kohteeseen puistokohteeseen, Timo Koski sanoo.