KOLUMNI

Muistojen bulevardit

Auton pitää olla niin kuin kalossit tai sateenvarjo - kätevästi käyttöön otettavissa silloin kun sitä tarvitaan.” Näin lausuin ensimmäisessä julkisessa esitelmässäni Insinööritalolla joskus 60-luvulla. Sanat sanottiin autopaikkanormien syntyhetkeltä. Siitä lähtien olen joutunut epäilemään omien sanomisieni ajankestoa. Vuonna 1989 kirjoitin Raimo Ilaskiven pääkaupunkiseudun rakentamismahdollisuuksia käsittelevään raporttiin esityksen Helsingin Kehä I:n sisäpuolisten moottoriväylien muuttamiseksi kaduiksi. Silloin emme käyttäneet sanaa bulevardi. Assosiaatio ei kolahtanut - kun vertailukohtana olisivat olleet Boulevard Saint-Germain tai vaikkapa Boulevard du Montparnasse.

Esityksemme sai rikinkatkuista kritiikkiä. Ystävämme Martti Tieaho sanoi, ettei kukaan voi olla niin tyhmä kuin liikenneinsinööri – tarkoitti minua. Meidän silloinen ehdotuksemme oli rauhallinen: nopeudet pudotetaan, puita istutetaan, kevyen liikenteen väylät toteutetaan, liittymät sivistetään ja taloja sitten rakennetaan katujen varteen sijainnin sallimissa rajoissa. Emme todellakaan ymmärtäneet ajatella Helsingin seudun asuntomaaongelman ratkaisua näillä tiekäytävillä. No, esitys pantiin hautomakoneeseen yhden sukupolven ajaksi.

***

Nyt eletään uutta aikaa. Helsingin tekeillä oleva yleiskaava on asettanut asukaslukutavoitteeksi 860000 henkeä. Jotkut intomieliset puhuvat miljoonasta. Kasautumisteoria on muotia. Poliitikoista etenkin vihertävät ystävämme ryhtyivät uuden kaupunkikulttuurin apostoleiksi. Hautomakoneesta löytyi mainio ajatus. Sitä ryhdyttiin kutsumaan bulevardisoimiseksi. Kaupunkitaloustieteen asiantuntijat ovat olleet aktiivisia korostaessaan kasautumisteorian etuja. Kaupunkien hyvinvointipalveluja ei voi tuottaa tehokkaasti harvassa yhdyskuntarakenteessa, puhumattakaan kilpailukyvystä – näin he tieteellisesti todistavat. Kasautumisen profeettoja ovat olleet Heikki Loikkanen ja Seppo Laakso. Olen kuullut heidän hyviä esitelmiään. He puhuvat vakaumuksen syvällä rintaäänellä. Se panee poistamaan varmistimen. Nyt on kaupunkimaantieteen ja kaupunkisuunnittelun oppituoleista kuulunut epäilyksen ääniä. Helsingin yliopiston Mari Vaattovaara yhdessä ystäväni Anssi Joutsiniemen kanssa ovat ryhtyneet epäileviksi Tuomaiksi. Kimmo Lapintie on hengessä mukana. Mari ja Anssi kirjoittavat Hesarissa: ”On kyseenalaista synnyttääkö Helsingin kantakaupungin välittömään läheisyyteen rakentaminen toivottuja kasautumisetuja?” He puhuvat tiiviin rakenteen ihanteista - jotka vievät harhateille!

***

Nyt ryhdyn innostumaan. Olen heidän kanssaan täsmälleen samaa mieltä. Olisin halunnut tuon hyvän teorian mukaiset suunnitelmat paremmin paikkoihin sovitettuna ja paremmin suunniteltuina. Ilman sellaista väittämää, että juuri bulevardit ratkaisevat Helsingin kasautumisen. Olisin halunnut keskityttävän bulevardien muuttamiseen katumaisiksi väyliksi – siis oikeasti muuttamaan niiden luonnetta liikenneväylinä – heti, ja sitten vähitellen kehittämään kunkin bulevardin ominaisia maankäyttöratkaisuja. Ei, nyt lähdettiin soitellen sotaan. Kirjoitin jossain blogissani saranapuolelta menosta. Vanhat hallintomaestrot entisen kansliapäällikön johdolla tyrmäävät ajatuksen. Tiemiehet ovat hiljaa kauhuissaan. Lausunnot Liikennevirastolta, ministeriöltä ja maakuntaliitosta pyörittävät kielen päällä kielteisyyttä. Pirkkolan urheilupuiston seutuvilla keskuspuiston puolustusrintamat kaivautuvat juoksuhautoihin. Minä myös!

***

Oliko välttämätöntä ajaa tämä hyvä asia näin karikkoisille vesille? Kuuntelen ja uskon kaiken kun ystäväni Matti Visanti pitää hienon esitelmän bulevardien puolesta. Kollegojen raportit siunaavat bulevardi-ideologialle moninaisia etuja: Elinkeinoelämä hyötyy, kaupungin talous hyötyy, Kehä III ympäristö hyötyy, bulevardien myötä Pohjois-Pasila kehittyy. He löytävät vain yhden haitan: Matka-aika henkilöautolla ulkokunnista kantakaupunkiin kasvaa 1-3 minuuttia, Minä katson koneellani kahta ennustetta: toinen bulevardeilla, toinen ilman. Hieman virrat värähtävät. Ei paljoa.

Lopuksi kysyn itseltäni, onko tässä mitään järkeä? Ja vastaan: Bulevardien toteuttaminen on ilman muuta järkevää. Keskustassa emme tarvitse suuren nopeuden moottoriväyliä. Bulevardit eivät kuitenkaan ole kaikilta osin rakennuskelpoista tonttimaata, arviot ovat ehkä noin kaksinkertaisia todellisuuteen verrattuna. Tämä tarkoittaa että asukaslukutavoitetta olisi laskettava. Alueen viherkäytävien syöminen on estettävä, ne ovat tämän kaupungin voimavara ja kilpailukyvyn salaisuus. Lopuksi toivon että yleiskaavoittajat lisäävät repertoaariinsa sosiaalisen muutoksen tarkastelun – nyt yleiskaava puhuu vain ikääntymisestä, asenteista, ilmastosta ja liikennekäyttäytymisestä. En muuten löytänyt koko laajasta yleiskaava-aineistosta kuin yhden kerran sanan maahanmuutto. Sanaa monikulttuurisuus en löytänyt lainkaan? En hyvässä enkä pahassa!

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Pentti Murole

Pentti Murolelle Helsinki on tuttu: opiskelua Hietaniemen torin laidalla 1953, rautatiehallituksessa 1955 ja sitten kaupungin liikennesuunnittelussa 1956. Diplomityön hän teki Töölönlahden Vapaudenkadusta. Silloin juuri Alvar Aalto kehitteli suurta keskustasuunnitelmaansa. 1962 Pentti siirtyi Oy Kunnallistekniikka Ab:n palvelukseen. Sieltä alkanut suunnittelijan ura konsulttina jatkui lähes 50 vuotta. Tasavallan presidentti myönsi Pentille professorin arvon vuonna 1999. Eläkemiehenä Pentti osallistuu maailman menoon kirjoittamalla blogeja. Ne löytyvät esimerkiksi Kuntatekniikan kotisivuilta.

Pentti Murole

Pentti Murolelle Helsinki on tuttu: opiskelua Hietaniemen torin laidalla 1953, rautatiehallituksessa 1955 ja sitten kaupungin liikennesuunnittelussa 1956. Diplomityön hän teki Töölönlahden Vapaudenkadusta. Silloin juuri Alvar Aalto kehitteli suurta keskustasuunnitelmaansa. 1962 Pentti siirtyi Oy Kunnallistekniikka Ab:n palvelukseen. Sieltä alkanut suunnittelijan ura konsulttina jatkui lähes 50 vuotta. Tasavallan presidentti myönsi Pentille professorin arvon vuonna 1999. Eläkemiehenä Pentti osallistuu maailman menoon kirjoittamalla blogeja. Ne löytyvät esimerkiksi Kuntatekniikan kotisivuilta.