YHDYSKUNTA

Tiiviissä organisaatiossa kaikki tahot mahtuvat samaan pöytään

Maarianhamina haluaa olla ”maailman pienin metropoli”

Maailman pienin metropoli! Ei mikään vaatimaton tavoite, mutta tosiasia on, että Maarianhamina on pääkaupunki ja monessa suhteessa kuten Helsinki pienoiskoossa.

Teksti Sirkka Wegelius

Kaupunki sai ensimmäisen asemakaavansa 1800-luvun puolivälissä tsaarin ajan mahtipontiseen tyyliin. Kaupunkia halkovat suurenmoiset lehmusesplanadit, jotka mittasuhteiltaan eivät jää jälkeen Helsingin puistoakseleista.

Maarianhaminan sijainti kapealla kannaksella meren ympäröimänä edellytti tiivistä ruutukaavaa, jota kehysti rantapuistojen vapaamuotoinen viherreunus.

Tsaarilta saatu maa-alue riitti tasan sadaksi vuodeksi, sen jälkeen kaupunkiin yhdistettiin kasvumaata alueliitoksin naapurikunnista. 2000-luvulta lähtien naapurikunnat ovat ottaneet osansa väestönkasvusta houkuttamalla lapsiperheitä suurille omakotitonteille kaupungin tuntumaan ja rakentamalla kauppakeskuksen vain parin kilometrin päähän rajasta. Kaupungin vuosikymmeniä harjoittama kestävä, tiivistävä maapolitiikka ei ole ollut naapurikuntien ohjenuorana.

Koska maata ei riitä Maarianhaminassa tuhlattavaksi, täällä on jo kauan sitten omaksuttu vähittäisen tiivistämisen politiikka: kaupunki lienee Suomen viidenneksi tiivein mitattuna pinta- alana asukasta kohden. Tähän on tsaarin ajan kaava antanut loistavat edellytykset ollen alun perin aivan liian iso Maarianhaminan mittoihin. Tuloksena on kaupunki, jossa kaikki on kävely- tai pyöräilyetäisyydellä.

Kaupunki panostaa

keskustan kehittämiseen

Uudet asuinalueet suunnitellaan kaupunkimaisen tiiviiksi. Se tarkoittaa, että kaiken pitää sopia saumattomasti yhteen siitä huolimatta, että omakoti- tontit rakennetaan yksitellen hartiapankkiperiaatteella.

Poikkeuksena on yksi kaupunkimainen pientaloalue, jossa on kokeiltu ryhmärakentamista paritalo- ja omakotitalotyypein.

Pienen kaupungin etuna on, että heti ensi luonnoksista asti teemme tiivistä yhteistyötä kaupunkisuunnittelun ja infrastruktuurisektorin kanssa, joka toteuttaa ja viime vaiheessa luovuttaa tontit.

Pienen organisaation etu on myös, että kaupunkisuunnittelu, katu- ja kuntatekniikan suunnittelu ja toteutus sekä rakennus- valvonta mahtuvat saman pöydän ääreen. Alkuperäiset suunnittelutavoitteet pysyvät mukana aina lopputarkastuksiin asti ja hyödyllistä palautetta saadaan seuraavaa projektia varten.

Kun tontit ovat pieniä (350-800 m2) ja omakotirakentajat kertarakentajia, ei kaupunkimaisuutta synny ilman vahvaa kaavallista ohjausta. Tontin luovutuksen yhteydessä annetaan rakentajalle kaavan ”käyttöohje”, kaupunkisuunnittelijan visio alueesta korttelisuunnitelman muodossa.

Tämä on selvästi edistänyt osapuolten sitoutumista suunnitteluperiaatteisiin. Sopiva talotyyppi löydetään heti ja sen jälkeen kaikki sujuu omalla painollaan. Tämä onkin kaikkein hauskinta työssäni.

Town house on tiivistä kaupunkia

Jokaiselle uudelle alueelle halutaan antaa oma ilmeensä, joka muodostuu maisemasta ja käytetystä talotyypistä ja kuten Storgärdanin alueella, myös talojen värityksestä. Tällä alueella on toteutettu ”town house” –mallia, jossa omakotitalot ovat toisissaan kiinni autotallien välityksellä. Samaan aikaan naapurikunnan kauppakeskushankkeen kanssa on kaupungin keskustassa tapahtumassa sukupolvenvaihdos niin kiinteistönomistajien kuin liikkeenharjoittajienkin kohdalla.

Ajankohta on otollinen ryhtyä kehittämään keskustan kaavaa. Ensimmäisenä pikatoimenpiteenä haluttiin nostaa kävelykadun profiilia uusilla kadunkalusteilla, jotka suunniteltiin ja valmistettiin paikallisesti.

Ennen sekavaksi koettua kadunpätkää on nyt ryhdistetty kirsikkapuuistutuksin, penkein ja kasvialtain. ”Kaupunkimööbelissä” käytetty ruosteinen cortén-teräs sopii yhteen Ahvenanmaan punagraniitin kanssa ja korostaa kaupungin merellisyyttä.

Seuraavana vuorossa on keskustan osayleiskaava, jonka valmistelu on paraikaa käynnissä. Nettikyselyn kautta kartoitetaan asukkaiden odotukset ja koululaisille suunnataan työpajoja, joissa keskustan ulkotilat saavat olla vapaasti mielikuvituksen temmellyskenttänä.

Kuten tiedetään keskustoihin kohdistuu hyvin erilaisia toivomuksia ja intohimoja, joiden onnistunut yhteensovittaminen on kaavatyön päätavoitteena. Innoituksina ovat toimineet Ruotsin kaupunki- keskustayhdistyksen seminaarit ”för Städer med ambition” (”kaupungit joilla on kunnianhimoa”), joissa vuosittain palkitaan maan paras kaupunkikeskusta ja tavataan asialle vihkiytyneitä toimijoita eri puolilta Ruotsia.

Theodor, Lars ja Hilda

Maarianhamina ei olisi Maarianhamina ilman ensimmäisen asemakaavan ja lehmusesplanadin isää Georg Theodor Polychron Chiewitziä eikä arkkitehti Lars Sonckia, joka antoi sille julkiset kasvot suunnittelemalla kaupungintalon, kirkon ja merenkulkuoppilaitoksen. Ei myöskään ilman Hilda Hongellia, Suomen ensimmäistä naisrakennusmestaria, joka piirsi nuoren kaupungin ensimmäiset satakunta tonttia kauniiseen nikkarityyliin. Niistä vieläkin nelisenkymmentä koristaa kaupunkikuvaa vierailijoiden ihastukseksi. Voit lukea lisää alla olevasta linkistä.

http://www.mariehamn.ax/kultur-bibliotek/kultur/arkitektur/

Kirjoittaja on Maarianhaminan kaupunginarkkitehti.