TEKNISET PALVELUT

- Toimihenkilöidemme on osattava kaikkea. Meillä ei tietenkään ole samoja resursseja kuin isommissa kaupungeissa, mutta jollain tavalla tieto täytyy saada ja työt hoidettua, Kai Söderlund sanoo.
- Toimihenkilöidemme on osattava kaikkea. Meillä ei tietenkään ole samoja resursseja kuin isommissa kaupungeissa, mutta jollain tavalla tieto täytyy saada ja työt hoidettua, Kai Söderlund sanoo.

Normit Ruotsista, liikennemerkeistä oma asetus

Ahvenanmaalla kaikki on toisin - melkein

Ahvenanmaan itsehallinto on luonut vuosikymmenten saatossa myös kuntateknilliselle puolelle paljon omia erikoispiirteitä, jotka eroavat Manner- Suomen käytännöistä. Esimerkiksi pysäköintimerkkien noudattamisessa on syytä olla tarkkana.

Teksti Markku Vento

Ahvenanmaan maakuntaa leimaa laaja itsehallinto. Historialliset yhteydet Ruotsiin ovat vahvat, ja vielä Suomen itsenäistymisen jälkeen niin Ruotsi kuin valtaosa ahvenanmaalaisistakin halusi Ahvenanmaan liittyvän Ruotsiin.

Mutta 1920-luvun alussa vahvistettiin Ahvenanmaan pysyminen osana Suomea. Samoihin aikoihin maakunnalle luotiin laaja itsehallintojärjestelmä ja sovittiin myös saarten demilitarisoinnista.

Ahvenanmaa koostuu 16 kunnasta ja sen maakuntakeskus on vuonna 1861 kaupunkioikeudet saanut Maarianhamina, joka onkin maakunnan ainoa kaupunki 11.500 asukkaallaan. Ahvenanmaalla on noin 29.000 asukasta ja maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi.

Paitsi yleisilmeeltään, Ahvenanmaa eroaa muusta Suomesta eli ”mantereesta” - kuten emämaata kutsutaan - myös hallinnoltaan ja säädöksiltään, joista osa on mantereelta, mutta osa Ruotsista.

Omia ratkaisuja

vähän kaikessa

Maarianhaminan kaupungin infrastruktuurijohtaja Kai Söderlund kertoo, että eroavavaisuuksia on melkoisesti.

- Onhan meillä oikeastaan kaikessa omia ratkaisuja. Meillähän on oma lainsäädäntöoikeus useimmissa asioissa (ei kuitenkaan verotuksessa ja puolustusasioissa, ja vain osin lainsäädännössäkin) ja olemme usein valinneet ”parhaimmat palat” sekä mantereelta että Ruotsin puolelta, Söderlund kertoo.

- Viittaamme paljon Ruotsin säännöksiin kieliyhteyksien ja parempien kontaktien takia. Moni meillä töissä oleva tulee Ruotsista eikä puhu suomea ollenkaan, joten tämäkin johtaa siihen, että meillä on paljon yhteyksiä myös Ruotsin puolelle.

Mutta ihan omaakin lainvalmistelua löytyy.

- Lainvalmistelijoita on tietenkin aina liian vähän. Toisaalta oikeuslaitosten osalta olemme osa Suomen oikeuslaitosta, joten jos joku asia, jossa meillä on lainsäädäntöoikeus, menee eteenpäin, niin korkeimmissa oikeusasteissa täytyy olla myös meidän lainsäädäntömme tuntemusta.

Oma

liikennemerkkiasetus

Oma erikoisuutensa Ahvenanmaalla on liikenne ja varsinkin liikennemerkit. Toki pääsääntöisesti saarilla ajetaan kuten mantereellakin, mutta esimerkiksi pysäköimisen kanssa oudon on syytä olla varovainen.

- Pysäköintikieltomerkissä voi olla vaikkapa kaksi lisäkilpeä: ”2h” ja ”9-17”. Periaatteessa kaikki on kuten mantereella: kello 9 ja 17 välillä saa pysäköidä 2 tunnin ajaksi. Mutta sitten alkavat eroavaisuudet: mantereella kieltomerkin alueella saa pysäköidä kello 17 ja 9 välillä vapaasti, mutta Ahvenanmaalla ei - kaikki muu pysäköinti kuin lisäkilpien lievennykset, on kielletty.

- Täytyy siinä myös meidän liikennesuunnittelupuolella olla tarkkoja, ettei aiheuteta turhia sakkoja vieraillemme, Söderlund huokaa.

Katumaksuista

jouduttiin luopumaan

Mantereen ja Ahvenanmaan säädökset saattavat olla hyvinkin harmonisia - mutta ei aivan. Väillä kaikki on hyvinkin pienestä kiinni.

- Kaupunki veloitti asukkaalta katumaksun, mutta asukas valitti ja asia meni lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Konkreettisesti asia koski sanaa ”ny gata”, uusi katu. Alue oli vanhaa Jomalan aluetta, joka oli liitetty Maarianhaminaan 60-luvulla ja siellä oli jo aikaisemmin olemassa tie.

- Laadimme katupiirustuksen ja rakensimme kadun ”kunnolla”. Asukkaiden mielestä meillä ei ollut oikeutta periä katumaksua, koska laissa sanottiin ”ny gata”. Heidän mielestään velotusoikeus olisi mantereella mantereen lain mukaan, mutta Ahvenanmaan oman lain mukaan vain, jos rakennetaan uusi katu. No, eihän sinne koskaan katua aikaisemminkaan ollut rakennettu vaan ainoastaan tie.

- KHO oli viimeinen oikeusinstanssi, joka totesi, ettei siellä aikaisemmin ollut katua ja voimme veloittaa maksun. ”Paikallisdemokratia” toimi kuitenkin niin, että tämän sopan jälkeen kaupunki päätti, ettei enää sen jälkeen veloiteta katumaksua ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Lopulta omat

rakennusmääräykset

Rakentamispuolella maakunnassa on nykyään omat lait. Kieliongelmien takia RT-kortisto ei ole Ahvenanmaalla käytössä vaan saarilla on seurattu Boverketin säännöstöä. Ruotsin Boverket on yhteiskuntasuunnittelun, rakentamisen ja asumisen keskuslaitos.

- Mutta sitten Boverket muutti omia säännöstöjään, emmekä ehtineet seurata mukana. Halusimme myös luoda oman rakennusmääräyskokoelmamme. Niinpä käyttämiemme konsulttien on tunnettava meidän säännöksemme ja toisaalta meidän on itse ylläpidettävä niitä.

- Urakkasopimusten osalta käytettiin aikaisemmin RT-kortiston malleja, mutta joskus on myös käytetty ruotsalaisia malleja. Olemme palanneet käyttämään mantereen puolen sopimusasiakirjoja, koska silloin on olemassa ennakkopäätöksiä, miten sopimuksia pitäisi noudattaa ja lainsäädännön osalta löytyy myös ennakkotapauksia.

- Ja meidän mielestämme mantereen sopimusmallit ovat selkeämpiä, Kai Söderlund kertoo.

Ruotsin normit

käytössä

Vesi- ja viemäripuolella Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntö. Lisäksi maakunnan oma Ålands Miljö- och hälsoskyddsmyndighet päättää lupa-asioissa.

- Joskus asioiden käsittely kestää, sillä hakemukset pitää käydä läpi tarkkaan ja monta kertaa sitten päätöksissä vedotaan esimerkiksi pilaantuneiden maiden osalta Ruotsin normeihin.

- Toisaalta, joskus me voimme päättää asioista paljon nopeammin ja voimme löytää juuri meille sopivat ratkaisut. Tämähän on oikeata demokratiaa, kun kansalaiset voivat helposti olla yhteydessä parlamenttimme jäseniin eli lainsäätäjiin. Sama koskee kunnallista päätöksentekoa, kansalaiset pääsevät helposti vaikuttamaan päätöksentekoon, Kai Söderlund kehuu pienen hallinnon etuja.

Kotiseutuoikeus ja

tontin ostaminen

Ahvenanmaahan on usein liitetty se, että jos ei ole maakunnan vakituinen asiakas, tontin ostaminen on erittäin vaikeaa.

- Osittain tämä päteekin, mutta kun kaupunki kaavoittaa alueet, me infrapuolella vuokraamme tai myymme tontin. Jollei ostajalla ole kotiseutuoiketta, voi kuitenkin anoa erityislupaa maakuntahallitukselta. Kotiseutuoikeuden saamiseksi täytyy asua täällä viisi vuotta, osata ruotsia ja olla Suomen kansalainen.

- Käytännössä lupa ostaa tontti kaavoitetulta alueelta kyllä heltiää erityisluvalla, mutta kaavoittamattomalta alueelta rantatontin hankinta jää haaveeksi ilman kotiseutuoikeutta.

Henkilöstön oltava

moniosaajia

- Toimihenkilöidemme on osattava kaikkea. Meillä ei tietenkään ole samoja resursseja kuin isommissa kaupungeissa, mutta jollain tavalla tieto täytyy saada ja työt hoidettua. Samalla ahvenanmaalaiset matkustavat paljon ja kaikilla on kovat odotukset, että uusimmat muualla käytössä olevat systeemit saadaan myös meillä toimimaan, vaikka henkilö- ja taloudelliset resurssit eivät siihen käytännössä riitä.

- Joskus teemme erityisratkaisuja ja joskus joudumme käytännössä ostamaan omat ratkaisumme korkeammalla hinnalla kuin muualla. Manner-Suomen muuttuminen yhä enemmän suomenkieliseksi pakottaa meidät usein Ruotsin suuntaan tai sitten joudumme löytämään omat, joko kalliimmat tai yksinkertaisemmat, ratkaisut.

- Kaikesta huolimatta uskallan sanoa, että meidän inframme hoituu ja yhteiskunta toimii tosi hyvin, infrastruktuurijohtaja Kai Söderlund sanoo.