JÄTEHUOLTO

Asukkaiden energiajätettä syötetään murskauslaitoksen käsittelyyn Kujalan jätekeskuksessa Lahdessa. Käsitelty energiajäte on valmista polttoainetta voimalaitoksille.
Asukkaiden energiajätettä syötetään murskauslaitoksen käsittelyyn Kujalan jätekeskuksessa Lahdessa. Käsitelty energiajäte on valmista polttoainetta voimalaitoksille.

EU kehittää kiertotaloutta

Jätehuolto muuttuu yhä enemmän kierrätykseksi

EU ohjaa jäsenmaitaan kehittämään kiertotaloutta. Unioni toi julkisuuteen aihetta koskevan paketin vuoden 2015 loppupuolella. Kokonaisuus käsittää yleisluonteisen EU-tason toimintaohjelman sekä kuusi luonnosta nykyisten jätedirektiivien muuttamiseksi.

Teksti Matti Valli

EU:n kiertotalouden toimintaohjelma linjaa suuntaviivat toimille, joihin yhteisön jäsenmaiden on ryhdyttävä jätemateriaalin hyötykäytön lisäämiseksi ja kaatopaikkasijoittamisen vähentämiseksi. Kierrätyksen ja uusiokäytön sekä energiana hyödyntämisen ohella kantaa otetaan tuotteiden suunnitteluun, valmistukseen ja kulutukseen.

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen näkee kiertotalouden ja sille asetetut tavoitteet pelkkää jätehuoltoa laajakantoisempana asiana, komission linjan mukaisesti.

– Kierrättäminen ja se, että uudelleenkäyttö ylipäätään on mahdollista, alkaa tuotteiden suunnittelusta, käytettävistä materiaaleista ja valmistustekniikoista, Honkanen linjaa.

Kiertotalous on

jakamista, yhteiskäyttöä

Materiaalikierrätyksen lisääminen saattaa edellyttää jätelaitoksilta syntypaikkalajittelun lisäämistä ja jopa jätehuoltomääräysten kiristämisiä.

– Omakotitaloille voidaan tarjota uusia keräysmalleja, kuten esimerkiksi monilokeroastiakeräystä yhdistettynä laitosmaiseen käsittelyyn. Lokerokeräystä yhtenä vaihtoehtona mietitäänkin monella paikkakunnalla.

Kiertotalouteen kuuluu myös yhteiskunnallisia käytäntöjä kuten tuotteiden ja palveluiden jakamista ja yhteiskäyttöä.

– Jätelaitokset voivat kehittää uusia palveluita, jotta esimerkiksi käyttökelpoisesta tavarasta pääsisi eroon nykyistä helpommin. Esimerkiksi Kymenlaakson Jäte tekee esimerkillistä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa huonekalupurussa niin, että raaka-aineita saadaan talteen, Honkanen sanoo.

Uudessa laitoksessa lajitellaan

Honkanen näkee tärkeäksi jätteen esikäsittelytekniikkaan tehtävät panostukset. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle valmistuukin vuoden 2016 lopulla uusi mekaaninen lajittelulaitos Lahteen.

Kujalan jätekeskukseen rakenteilla oleva laitos on mitoitettu 66 000 tonnille jätettä, josta erilaisten ominaisuuksien, esimerkiksi muodon, massan, koon ja magneettisuuden perusteella erotellaan kierrätyskelpoiset materiaalit usean seulan ja erottimen avulla.

Laitosinvestoinnin suuruus on 11,2 miljoonaa euroa. Jätteestä erotellaan kierrätyskelpoisia raaka-aineita, kuten muovia, kartonkia, puuta ja metallia 15 000 tonnia vuodessa. Honkanen arvelee, että muidenkin jätehuoltoyhtiöiden on panostettava vastaavanlaiseen jätelajien erotustekniikkaan.

Hän kannustaa kuntia ottamaan itselleen nykyistä näkyvämmän roolin kierrätysraaka-aineiden käyttäjänä.

– Kunnan toiminnassa käyttökelpoisia kierrätysraaka-aineita ovat muun muassa kierrätysbitumista tehty asfaltti ja betonimurskeen käyttö maarakentamisessa. Maankaatopaikatkin voidaan kehittää maankierrätysasemiksi, Honkanen linjaa.

Hajanainen lainsäädäntö ongelmana

Filosofian tohtori Mari Pantsar johtaa Sitrassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta teema-aluetta. Tavoitteena on tukea Suomen muutosta kohti ekologisesti kestävää, kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Hän näkee tärkeänä jätteisiin liittyvän lainsäädännön yksinkertaistamisen ja kierrätettävän materiaalin kaatopaikkakiellon.

– Jätteisiin liittyvän lainsäädännön rakenne on sekava ja pirstaloitunut, määritelmät ovat monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Tavoitteena tulisi olla yksi lainsäädäntö, jossa sekä yleiset jätepoliittiset että jätevirtoja koskevat määräykset kootaan yhteen tavoitetasoista tinkimättä, Pantsar sanoo.

Yksinkertaistamisella saavutettaisiin merkittäviä säästöjä muun muassa yritysten hallinnollisissa kuluissa. Vaatimukset selkiintyisivät.

– Jätelainsäädännön jätemääritelmää on väljennettävä siten, että vaarattomilla kierrätysmateriaaleilla on sama asema markkinoilla kuin neitseellisillä materiaaleilla. Kierrätettävälle materiaalille on asetettava kaatopaikka- tai jätteenpolttokielto, ellei tämä ole taloudellisesti kohtuutonta.

Pantsar muistuttaa, että nykyinen EU:n jätelainsäädäntö on jo asettanut tiukkoja tavoitteita, jotka koskevat jätteiden keräystä ja kierrätystä sekä biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Tavoitteiden täysimääräinen toteuttaminen Suomessakin veisi kiertotaloutta merkittävästi eteenpäin.

Markkinoille on

saatava imua

EU:n kiertotalouspaketin kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio korostaa, että kierrätysmateriaaleille ja niistä valmistetuille tuotteille tarvitaan yritysten ja markkinoiden imua.

– Tässä kuviossa näemme itsemme elinkeinoelämän yhteistyökumppanina, joka tuottaa korkeatasoisia jätehuoltopalveluita sekä mahdollisuuksia cleantech-yrityksille. Meillä on resursseja, ja kuntien omistamana julkisena yhtiönä olemme luotettava yhteistyökumppani, Kallio sanoo.

Kalliota huolestuttaa valmisteilla oleva hankintalaki ja elinkeinoelämän ajama linja, joka tähtää kuntaomisteisten laitosten toimintamahdollisuuksien rajaamiseen markkinoilla. Se on hänestä ristiriidassa kiertotalouspaketin syvimpien tavoitteiden kanssa.

– Kierto- ja kierrätystaloudessa julkisilla laitoksilla on paljon annettavaa toiminnallisten alustojen rakentajana. Olemme samassa asemassa kuin vesilaitos. Samalle alueelle ei kannata rakentaa kahta infrastruktuuria, Kallio pohtii.

Jätteiden erittelyllä

oltava tarkoitus

Pirkanmaan Jätehuolto suunnittelee biokaasulaitosta Nokian Koukkujärvelle. Yhdessä Nokian Vesi Oy:n uuden jätevedenpuhdistamon kanssa ne ovat ankkuritoimintoja uudella ECO3 kiertotalouden toiminta-alueella.

Tarastenjärvellä sijaitsevan toisen jätteenkäsittelykeskuksen ympärille rakennetaan mahdollisuuksia muiden materiaalivirtojen kierrätykselle. Tarkoitus on houkutella alueelle kierrätystalouden yrityksiä. Asian mahdollistava kaavamuutos on tekeillä. Tarastenjärvellä sijaitsee uusi Tammervoiman hyötyvoimala sekä Essu-esikäsittelylaitos. Laitoksessa esikäsitellään osa polttoon menevistä jätekuormista.

– Meillä on hyvät mahdollisuudet panostaa jätteen syntypaikkalajitteluun, esikäsittelyyn ja keräykseen. Näin voimme tehdä kuitenkin vain siinä tapauksessa, että teollisuus pystyy ottamaan vastaan ja hyödyntämään sen materiaalin, jonka saamme talteen, Kallio rajaa.

– Arvoketju on hallinnassa, mutta jos markkinoiden imu puutuu, kierrätykseen tarkoitettujen jätteiden erillään kerääminen on puhdasta energian haaskausta. Tällaista pohdintaa tarvitaan ainakin muovin erilliskeräyksen osalta, etteivät sen ilmastovaikutukset muodostu negatiivisiksi, Kallio sanoo.

Kaivokset suuri jätteen lähde

Kuntien vastuulla on Suomen yhdyskuntajätteestä 45 prosenttia, mutta vain noin kolme prosenttia Suomen kaikista jätteistä on yhdyskuntajätettä. Kaikkiaan jätteitä syntyy noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Suurin osa niistä on kaivostoiminnan painavaa mineraalijätettä. Jätettä syntyy merkittäviä määriä myös teollisuudessa sekä rakentamisessa.

– Näiden lukujen valossa kunnat eivät voi yksin ratkaista jätehuoltokysymyksiä kiertotalouden näkökulmasta eikä pelkkään yhdyskuntajätehuoltoon puuttuminen riitä, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.

Hän on kuitenkin tyytyväinen. Kunnat ovat kiitettävästi panostaneet jätteen hyödyntämiseen energiana. Samalla ne ovat mahdollistaneet yhdessä yritysten kanssa uusien innovaatioiden syntymisen. Näin on edistetty biopolttoaineen tuotantoa sekä muun muassa kipsilevyjen ja kattohuopien kierrätystä.

– Kaatopaikkasijoittaminen on laskenut alle kymmenen prosentin. Kun kaatopaikalle ei mene jätettä, mätänemisestä syntyvät metaanipäästöt vähenevät ja ilmastonmuutosta voidaan hillitä, Innala sanoo.

Kierrätys junnaa paikoillaan

Materiaalien paikoillaan junnaava kierrätys on ongelmallista. Elinkeinotoiminnassa ja kotitalouksissa syntyvän lasin, paperin, muovin, metallin ja kartongin kierrätys ei ole edistynyt toivotulla tavalla.

Vuonna 2025 pakkausjätteistä on kierrätettävä tai uudelleenkäytettävä 65 prosenttia, vuonna 2030 jo 75 prosenttia. Tuottajilla on pakkausjätteen alueellinen keräysvastuu, mihin kuuluu velvollisuus pystyttää tietty määrä erilliskeräyspisteitä maan eri puolille.

Tuottajat saisivat kerätä myös kiinteistöistä, mutta näin ne eivät ole halunneet ainakaan vielä tehdä, koska kuljetuksesta ja keräyksestä ei saa periä maksua.

– Kunnille jätettiin jätelakiin mahdollisuus täydentää sekä alueellista että kiinteistökohtaista pakkausjätteiden keräystä, mikä näyttää olevan tarpeellinen keino tehostaa erilliskeräystä vähintäänkin kiinteistökohtaisen keräyksen osalta, Kuntaliiton Tuulia Innala pohtii.

– Kiinteistökohtainen keräys onkin pitkälti kuntien vastuulla, ja kunnat ovat viime aikoina kehittäneet toimintaansa niin, että muun muassa lasia ja metallia kerätään yhä pienemmiltä kiinteistöiltä.

Faktat

EU:n jätehierarkia

Jätettä ei synny lainkaan

Uudelleenkäyttö sellaisenaan (esimerkiksi puulavat)

Kierrätys materiaalina

Jätteen hyödyntäminen energiana, maantäytössä, polttoaineena

Kaatopaikkasijoitus

Lahdessa kierrätetään mallikkaasti

Lahden seudulla kierrätystä kehitetään kehitysyhtiön avulla. Tieto kulkee eri toimijoidenvälillä. Kiitosta annetaan EU:n kiertotalouspaketille.

Komission kiertotalouspaketissa kiinnitetään huomiota tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen niin, että niiden kierrätys tai uusiokäyttö olisi mahdollista. Tämänkaltainen kokonaisvaltainen lähestymistapa tekee esityksestä huomattavasti aikaisempaa paremman, sanoo Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo.

Tässä työssä Lahden ja kahden naapurikunnan alueellinen Lahden seudun kehitysyhtiö Ladec Oy on keskeisessä roolissa.

– Ladec voi hyvin toimia kaupunkisuunnittelun ja kierrätysyritysten välikätenä. Yritysten ja kaupunkisuunnittelijoiden on hyvä tietää, mitä toinen osapuoli puuhaa ja mitä uusia ratkaisuja on tarjolla. Usein mukaan tarvitaan myös ympäristölupaviranomaiset, Vauramo visioi.

Kaupungin jätehuolto on pitkään perustunut syntypaikkalajitteluun. Mahdollisuudet siihen on tarjottu kaikille yli kahdeksan asunnon asuntokunnille vuodesta 1998 lähtien. Pientalojen jätehuollossa on edelleen kehittämisen mahdollisuuksia, esimerkiksi biojätteen erilliskeräyksessä. Pohdittavaksi ja kokeiltavaksi voi tulla myös omakotitaloalueille ja haja-asutusaluille tarjottava monilokerokeräys. Jakamista ja yhteiskäyttöä

Kiertotalouteen kuuluu myös yhteiskunnallisia käytäntöjä, kuten tuotteiden ja palveluiden jakamista ja yhteiskäyttöä. Vauramon mukaan kunnat voivat hyvinkin edistää jakamistaloutta. Lahdessa on alustavasti selvitetty keskitettynä palveluna tarjottavaa autojen yhteiskäyttöä.

– Kunnan rooli autojen yhteiskäytössä on pohtia sen vaikutusta esimerkiksi maankäyttöön, kaavoitukseen ja pysäköintipaikkojen suunnitteluun. Koulu- ja liikuntarakennusten yhteiskäyttö on jo valtavirtaa. Kaikki uusi rakentaminen toteutetaan monitoimikäyttöä varten, Vauramo pohtii.

Jätelaitoksetkin voivat kehittää uusia palveluita esimerkiksi siihen, että vanhasta käyttökelpoisesta tavarasta pääsisi vaivattomasti eroon. Lahden seudulla on pohdittu keskitettyä ratkaisua kaikenlaisen käytetyn tavaran vastaanottoon. Jo nykyisellään Lahden kierrätyskeskuksena toimiva Patina kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseen.

– Patinaan tuodut tavarat kuvataan ja tiedot viedään verkkoon, josta kiinnostuneet voivat seurata tarjontaa. Kierrätystavaran hinta laskee viikoittain, jotta tavarat saadaan tehokkaasti kiertämään uuteen kotiin, Vauramo kuvaa.

Ladec aktivoi kiertotaloutta

Kuntien omistama elinkeinoyhtiö Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy keskittyy muun muassa kiertotalouden liiketoimintojen aktivoimiseen ja kehittämiseen.

– Toimimme olemassa olevien yritysten kanssa, mutta usein asiakkainamme on myös keksijöitä, jotka esittelevät meille ratkaisujaan ja kysyvät, olisiko niille käyttöä, sanoo Ladec Oy:n asiakkuuspäällikkö Esa Ekholm.

Julkiset toimijat voivat Ekholmin mukaan luoda uusia kiertotalouden mahdollisuuksia muun muassa hyödyntämällä kierrätystuotteita ja tarjoamalla toimintapaikkoja sekä demonstrointimahdollisuuksia alan yrityksille.

– Lahden seudulla on luotu merkittävästi työpaikkoja jätteen ja sivuvirtojen hyötykäytön ympärille materiaaleja käsitteleviin, laitevalmistaja- sekä oheispalveluja tarjoaviin yrityksiin.

Lahdessa yhdyskuntajätteestä on jo viiden vuoden ajan kyetty hyödyntämään 90−95 prosenttia. Kerätty ja jalostettu polttoaine toimitetaan hyödynnettäväksi Lahti Energian Kymijärvi II voimalan kaasuturbiiniin. Yhtiön polttoaineen päätoimittaja on kuitenkin Kuusakoski Oy, jonka tuotantolaitos sijaitsee samalla tontilla ja joka käyttää raaka-aineenaan rakennus- ja teollisuusjätettä.

Kiertotaloutta kattohuovilla

Uusin tulokas Lahden kiertotalouteen on kattohuopien valtakunnallinen keräys- ja hyötykäyttöbisnes. Tanskalais-suomalainen Tarpaper Recycling Finland Oy kerää kaikki Suomen kattohuovat, ja niiden bitumista jalostetaan asfaltin raaka-ainetta Kujalan jätekeskuksessa.

– Tuotetulla kattohuoparouheella voidaan korvata osa asfaltin tekemisessä tarvittavasta arvokkaasta öljypohjaisesta bitumista, mikä on samalla ympäristöystävällinen ratkaisu, Ekholm toteaa.

Purku- ja saneerauskohteista kertyvä kattohuopajäte sekä kattohuovan valmistuksessa syntyvä hukkamateriaali ovat aiemmin päätyneet polttoon tai kaatopaikalle. Nyt kattohuopajäte saadaan hyödynnettyä lähes kokonaan uusioraaka-aineeksi.

– Pari vuotta sitten KIHU-projektissa (Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen) syntyi myös kierrätyssysteemi purkamisessa syntyvälle kipsilevyjätteelle, jota ottaa nykyään vastaan Gyprocin tehdas, Ekholm kertoo.

– Kierrättäminen ja se, että uudelleenkäyttö ylipäätään on mahdollista, alkaa tuotteiden suunnittelusta, käytettävistä materiaaleista ja valmistustekniikoista, sanoo Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen.
– Kierrättäminen ja se, että uudelleenkäyttö ylipäätään on mahdollista, alkaa tuotteiden suunnittelusta, käytettävistä materiaaleista ja valmistustekniikoista, sanoo Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen.
Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Etualalla on uusi Tammervoiman hyötyvoimalaitos. Uudet kiertotaloutta palvelevat alueet on kaavoitettu läjitysalueen takana näkyvälle metsäalueelle.
Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Etualalla on uusi Tammervoiman hyötyvoimalaitos. Uudet kiertotaloutta palvelevat alueet on kaavoitettu läjitysalueen takana näkyvälle metsäalueelle.
– Kierto- ja kierrätystaloudessa julkisilla laitoksilla on paljon annettavaa toiminnallisten alustojen rakentajana, Harri Kallio sanoo.
– Kierto- ja kierrätystaloudessa julkisilla laitoksilla on paljon annettavaa toiminnallisten alustojen rakentajana, Harri Kallio sanoo.
- Kunnat eivät voi yksin ratkaista jätehuoltokysymyksiä kiertotalouden näkökulmasta, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
- Kunnat eivät voi yksin ratkaista jätehuoltokysymyksiä kiertotalouden näkökulmasta, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
– Kierrätystavaran hinta laskee viikottain, jotta tavarat saadaan tehokkaasti kiertoon, Saara Vauramo sanoo.
– Kierrätystavaran hinta laskee viikottain, jotta tavarat saadaan tehokkaasti kiertoon, Saara Vauramo sanoo.

Faktat

EU:n jätehierarkia

Jätettä ei synny lainkaan

Uudelleenkäyttö sellaisenaan (esimerkiksi puulavat)

Kierrätys materiaalina

Jätteen hyödyntäminen energiana, maantäytössä, polttoaineena

Kaatopaikkasijoitus

Lahdessa kierrätetään mallikkaasti

Lahden seudulla kierrätystä kehitetään kehitysyhtiön avulla. Tieto kulkee eri toimijoidenvälillä. Kiitosta annetaan EU:n kiertotalouspaketille.

Komission kiertotalouspaketissa kiinnitetään huomiota tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen niin, että niiden kierrätys tai uusiokäyttö olisi mahdollista. Tämänkaltainen kokonaisvaltainen lähestymistapa tekee esityksestä huomattavasti aikaisempaa paremman, sanoo Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo.

Tässä työssä Lahden ja kahden naapurikunnan alueellinen Lahden seudun kehitysyhtiö Ladec Oy on keskeisessä roolissa.

– Ladec voi hyvin toimia kaupunkisuunnittelun ja kierrätysyritysten välikätenä. Yritysten ja kaupunkisuunnittelijoiden on hyvä tietää, mitä toinen osapuoli puuhaa ja mitä uusia ratkaisuja on tarjolla. Usein mukaan tarvitaan myös ympäristölupaviranomaiset, Vauramo visioi.

Kaupungin jätehuolto on pitkään perustunut syntypaikkalajitteluun. Mahdollisuudet siihen on tarjottu kaikille yli kahdeksan asunnon asuntokunnille vuodesta 1998 lähtien. Pientalojen jätehuollossa on edelleen kehittämisen mahdollisuuksia, esimerkiksi biojätteen erilliskeräyksessä. Pohdittavaksi ja kokeiltavaksi voi tulla myös omakotitaloalueille ja haja-asutusaluille tarjottava monilokerokeräys. Jakamista ja yhteiskäyttöä

Kiertotalouteen kuuluu myös yhteiskunnallisia käytäntöjä, kuten tuotteiden ja palveluiden jakamista ja yhteiskäyttöä. Vauramon mukaan kunnat voivat hyvinkin edistää jakamistaloutta. Lahdessa on alustavasti selvitetty keskitettynä palveluna tarjottavaa autojen yhteiskäyttöä.

– Kunnan rooli autojen yhteiskäytössä on pohtia sen vaikutusta esimerkiksi maankäyttöön, kaavoitukseen ja pysäköintipaikkojen suunnitteluun. Koulu- ja liikuntarakennusten yhteiskäyttö on jo valtavirtaa. Kaikki uusi rakentaminen toteutetaan monitoimikäyttöä varten, Vauramo pohtii.

Jätelaitoksetkin voivat kehittää uusia palveluita esimerkiksi siihen, että vanhasta käyttökelpoisesta tavarasta pääsisi vaivattomasti eroon. Lahden seudulla on pohdittu keskitettyä ratkaisua kaikenlaisen käytetyn tavaran vastaanottoon. Jo nykyisellään Lahden kierrätyskeskuksena toimiva Patina kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseen.

– Patinaan tuodut tavarat kuvataan ja tiedot viedään verkkoon, josta kiinnostuneet voivat seurata tarjontaa. Kierrätystavaran hinta laskee viikoittain, jotta tavarat saadaan tehokkaasti kiertämään uuteen kotiin, Vauramo kuvaa.

Ladec aktivoi kiertotaloutta

Kuntien omistama elinkeinoyhtiö Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy keskittyy muun muassa kiertotalouden liiketoimintojen aktivoimiseen ja kehittämiseen.

– Toimimme olemassa olevien yritysten kanssa, mutta usein asiakkainamme on myös keksijöitä, jotka esittelevät meille ratkaisujaan ja kysyvät, olisiko niille käyttöä, sanoo Ladec Oy:n asiakkuuspäällikkö Esa Ekholm.

Julkiset toimijat voivat Ekholmin mukaan luoda uusia kiertotalouden mahdollisuuksia muun muassa hyödyntämällä kierrätystuotteita ja tarjoamalla toimintapaikkoja sekä demonstrointimahdollisuuksia alan yrityksille.

– Lahden seudulla on luotu merkittävästi työpaikkoja jätteen ja sivuvirtojen hyötykäytön ympärille materiaaleja käsitteleviin, laitevalmistaja- sekä oheispalveluja tarjoaviin yrityksiin.

Lahdessa yhdyskuntajätteestä on jo viiden vuoden ajan kyetty hyödyntämään 90−95 prosenttia. Kerätty ja jalostettu polttoaine toimitetaan hyödynnettäväksi Lahti Energian Kymijärvi II voimalan kaasuturbiiniin. Yhtiön polttoaineen päätoimittaja on kuitenkin Kuusakoski Oy, jonka tuotantolaitos sijaitsee samalla tontilla ja joka käyttää raaka-aineenaan rakennus- ja teollisuusjätettä.

Kiertotaloutta kattohuovilla

Uusin tulokas Lahden kiertotalouteen on kattohuopien valtakunnallinen keräys- ja hyötykäyttöbisnes. Tanskalais-suomalainen Tarpaper Recycling Finland Oy kerää kaikki Suomen kattohuovat, ja niiden bitumista jalostetaan asfaltin raaka-ainetta Kujalan jätekeskuksessa.

– Tuotetulla kattohuoparouheella voidaan korvata osa asfaltin tekemisessä tarvittavasta arvokkaasta öljypohjaisesta bitumista, mikä on samalla ympäristöystävällinen ratkaisu, Ekholm toteaa.

Purku- ja saneerauskohteista kertyvä kattohuopajäte sekä kattohuovan valmistuksessa syntyvä hukkamateriaali ovat aiemmin päätyneet polttoon tai kaatopaikalle. Nyt kattohuopajäte saadaan hyödynnettyä lähes kokonaan uusioraaka-aineeksi.

– Pari vuotta sitten KIHU-projektissa (Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen) syntyi myös kierrätyssysteemi purkamisessa syntyvälle kipsilevyjätteelle, jota ottaa nykyään vastaan Gyprocin tehdas, Ekholm kertoo.