JÄTEHUOLTO

- Yhdyskuntajätteen tie kuluttajalta kiertoon on kokenut huiman muutoksen viimeisten vuosikymmenien aikana, JLY:n toimitusjohtaja Markku Salo sanoo.
- Yhdyskuntajätteen tie kuluttajalta kiertoon on kokenut huiman muutoksen viimeisten vuosikymmenien aikana, JLY:n toimitusjohtaja Markku Salo sanoo.

JLY 20 vuotta vastuullista jätehuoltoa

JÄTE oli oman aikansa SOTE

Jätelaitosyhdistys JLY täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Kahdessa vuosikymmenessä Suomen jätehuoltomaisema on muuttunut täydellisesti. - Ylikunnalliset jätelaitokset ovat esimerkki siitä, kuinka yhteistyöllä voidaan rakentaa tehokkaasti toimivaa julkista palvelua, yksityisten toimijoiden parasta osaamista hyödyntäen. Onnistumisesta saisi mallia vaikka soteen, sanoo Jätelaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Markku Salo.

Teksti Markku Vento

Edellinen Jätelaki tuli voimaan vuonna 1993 ja jo siinä kuntia velvoitettiin yhteistyöhön jätehuollon osalta. Ympäristöministeriö oli ymmärtänyt, ettei yksittäinen kunta oikein pysty EU-normeja täyttämään. Maa oli täynnä pieniä kunnallisia kaatopaikkoja: vielä 80-luvulla maassa oli noin 1500 yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa.

Nyt niitä on alle 40.

Kunnallinen yhteistyö oli alusta alkaen koko toiminnan perusedellytys.

- Alueellinen jätehuoltoyhteistyöhän alkoi oikeastaan pääkaupunkiseudulta, kun YTV eli Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta sai lakisääteisesti tehtäväkseen järjestää alueellista jätehuoltoa 1980-luvun alkupuolella, Jätelaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Markku Salo sanoo.

- Vähän myöhemmin Vaasassa Stormossen aloitti toimintansa Vaasan ja sen ympärillä olevien pienten kuntien yhteistyöhankkeena. Aika pian muita seurasi perässä. Alussa oli 10 ylikunnallista jätelaitosta, ja nyt niitä on jo kolmisenkymmentä. Itse asiassa laitoksia on ollut enemmänkin, mutta pienemmät ovat yhdistyneet.

Aivan läpi valtakunnan ei kunnallinen yhteistyö ja jätehuollon lain tarkoittama järjestäminen ole yltänyt, sillä JLY:n kartassa on valkoisia läikkiä siellä täällä, ja vaikka Markku Salo kuittaa ne ensin hiihtomaastoiksi, hän ei peittele harmistumistaan asian johdosta:

- Monet niistä ovat alueita, joissa vieläkään ei ole tätä hommaa saatu lain mukaiseen järjestykseen.

Jäte oli sote

Kaksikymmentä vuotta sitten käyntiin polkaistu kuntien jätelaitosten yhdistys, JLY on erinomainen esimerkki yli kuntien rajojen yltävästä yhteistyöstä. Mieleen tulee hakemattakin tänä päivänä kovasti tapetilla oleva sote-uudistus, jossa ollaan luomassa ylikunnallista ja maakuntatasoista sosiaali- ja terveyspalveluiden verkostoa.

- Olemme sanoneet leikillämme, että kyllä me voimme hoitaa myös tuon terveyspuolen, Markku Salo sanoo ja hymyilee.

Mutta vinha perä siinä on ainakin se, että jätelaitosten verkosto toimii: julkisilla elimillä on järjestelyvastuu, ja yksityinen sektori hoitaa sitten kilpailutusten jälkeen ison osan käytännön työstä.

- Kunnalliset yhteenliittymät kilpailuttavat EU-säännösten mukaan hankkeensa, kuten kuljetukset ja jätteen hyödyntämisen, jolloin hintataso kuntalaisille pysyy kohtuullisena. Kaikki yritysten käsittelyinnovaatiot ovat näin kuntien jätehuollolle tarjolla ja usein jätelaitokset ovat niitä myös yritysten kanssa kehittämässä ja ensimmäisinä ottamassa käyttöön.

- Loppujen lopuksi tässä ei ole ristiriitaa julkisen ja yksityisen välillä, sillä molempia tarvitaan.

Oikeastaan jätelaitosten julkinen rooli on hyvin samanlainen kuin vesilaitosten aikoinaan. Vesistöt olivat päästöjen vuoksi huonossa kunnossa. Sitten ryhdyttiin todenteolla rakentamaan puhdistuslaitoksia ja kehittämään toimintaa, jolloin vesistötkin puhdistuivat.

- Jätteiden käsittelyn saralla vastaavanlainen loikka tapahtui nyt viimeisen kuluneen kahden vuosikymmenen aikana. Ja onhan se selkeä menestystarina, sillä muutos on ollut iso. Kaatopaikkasijoitus on saatu lähes kokonaan loppumaan. Ympäristön ja ilmastomuutoksen kannalta isot asiat on kuntien jätelaitoksissa nyt tehty.

Suomi jätehuollon

kärkimaita

Suomi oli vastikään ilmestyneessä Eurostatin tilastoissa vuodelta 2014 kahdeksannella tilalla yhdyskuntajätteen käsittelyssä. Sijoitus määräytyy perinteisen kaatopaikkatoiminnan vähyyden perusteella ja Saksa, Belgia, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat olivat kaikki yhden prosentin kaatopaikkakäyttäjiä, kun Suomi kahdeksantena vei vuoden 2014 tilastossa kaatopaikalle vielä 17 %. Tällä hetkellä ollaan jo alle 10 %:n.

Kierrätyksessä Suomi on Eurostatin tilaston keskitasoa, mutta jätteiden energiahyödyntämisessä Euroopan kärkeä.

- Tulevaisuuden haasteena on lisätä kierrätystä. Tosin aivan aluksi tilastoinnissa pitäisi huolehtia siitä, että maiden raportoimat tilastot ovat yhteismitalliset: nyt on neljä laskentamenettelyä ja Suomessa noudetaan tietenkin sitä tiukinta laskentaa. En oikein usko, että meidän tuloksemme ovat vertailukelpoisia vaikkapa myöhemmin EU:hun liittyneiden maiden kanssa, eikä ihan kärkimaiden tilastokirjaustenkaan kanssa.

Eurostatin tilasto ei muutenkaan ole aukoton: siinä on kyse seurannan piirissä olevasta yhdyskuntajätteestä, mutta ns. yleisen elämänkokemuksen mukaan vaikkapa Välimerenmaiden jätehuolto ei ole tehokkuudessaan ja kattavuudessaan suomalaisella tasolla. Laittomiin kaatopaikkoihin voi törmätä hyvinkin lähellä asutusalueita keskellä Välimeren rannikon luontoa.

Kierrätykseen lisäpotkua

tuottajavastuusta

Mutta kyllä Suomellakin on vielä parannettavaa kierrätyksessä.

- Aikoinaan Suomessa kierrätettiin oikeastaan vain paperia ja pulloja palautusjärjestelmän puitteissa. Sitten kunnissa ryhdyttiin keräämään lasia ja muitakin pakkauksia ja luotiin aluekeräysverkostot, johon muutkin saivat keräysastiansa muun muassa tekstiileille.

- Viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut iso hyppäys, kun tämän vuoden alusta astui voimaan kielto viedä kaatopaikalle orgaanista jätettä. Tämä on tiedetty pitkään ja kuntavastuullinen jätehuolto on siihen valmistautunut, mm. rakentamalla biologisia käsittelylaitoksia, jätevoimaloita jätteidenpolttolaitoksia ja tehostamalla materiaalien erilliskeräystä.

- Mielestäni ongelmana on se, että yksityiset jätehuoltoyritykset keräävät kierrätyskelpoisia jätteitä, lähinnä pakkausjätteitä, energiajätteenä ”kierrätyspolttoaineen” valmistukseen ja polttoon. Energiajätteen keräyksen lopettamisella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi välittömästi 10 prosenttiyksikköä ja muiden kärkimaiden tasolle.

- ”Kierrätyspolttoaineen” poltto ja rinnakkaispoltto riitele­- vät eniten kierrätyksen tehokkuuden kanssa. Meidän arinapolttomme soveltuu kaikkeen kierrätyskelvottomaan jätteeseen, vaipoista lähtien.

Palveluita

kehitettävä jatkuvasti

- Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tekemättä. Tämän hetkinen hallitus on korostanut yksityisen puolen osuutta ja kuntalaisen valinnanvapautta, mutta kyllä kyseessä on aivan keskeinen julkinen palvelu, jonka täytyy olla julkisessa ohjauksessa ja kaikille saatavilla. Missään muussakaan länsimaassa ei ole yhdyskuntajätehuollon tavoitteita pystytty markkinaehtoisesti, ilman julkista vastuuta toteuttamaan.

- Kuntavastuullisessa jätehuollossa palveluita kehitetään jatkuvasti: esimerkiksi pääkaupunkiseudun HSY ja Sortti-asemat, kuten eräät muutkin, ovat jo hyvällä alulla sähköisen asioinnin kehittämisessä. Myös tiedonkulkua kehitetään.

- Kuntien jätehuollon roolia tuottajavastuussa tulisi saada myös Suomessa kuluttajakeräyksessä Ruotsin, Hollannin ja Belgian mallin mukainen, jossa tuottajat maksavat kunnille tuottajavastuu jätteiden keräyspalvelusta. Kuntien pakkausjätteen keräysjärjestelmät ovat nyt toiminnassa ja tämän jatkoa esitimme lainsäädäntöön, mutta se ei päättäjille kelvannut, vaan operatiivinen tehtävä haluttiin siirtää tuottajille. Kunnat ovat nyt jo osin purkaneet toimivan järjestelmänsä, osin siirtäneet keräyspaikkoja tuottajille, samalla kun tuottajat ovat yrittäneet saada omaa keräystänsä toimimaan.

Kiertotalous on kovasti tapetilla

- Jos maailma halutaan pelastaa kiertotaloudella, tulisi kierrätys kohdistua kokonaisuutena koko materiaalitalouteen. Nyt sääntelyä määrätään vain yhdyskuntajätteeseen, jota on Suomen jätteistäkin vain 3 %!

- Kiertotaloudessa on paljon odotuksia myös parempilaatuisista tuotteista. Oikeastaan paras ekoteko olisi Rolex ranteessa: tuotteiden pitäisi olla nykyistä kestävämpiä, mutta ei taida kehitys siihen suuntaan mennä niin kauan kuin halpaa ja huonolaatuista tavaraa saa kaupata vapaasti.

Kiertotaloudessa ei kustannusvastaavuus ole läsnä.

- Arvokkaita materiaaleja tuhlataan. Vain alumiinipurkin ja pet-muovisten juomapullojen kohdalla on niin, että niillä on jotain rahallista arvoa myös kierrätysmateriaalina. Kaikkien muiden kierrätysmateriaalien perään pitää laittaa mukaan rahaa, jotta se menee takaisin tuotteisiin. Osittain tämä johtuu siitä, että neitseellisten raaka-aineiden hinnat ovat tällä hetkellä alamaissa.

Jätelaitosyhdistys Ry:n toimitusjohtajan haku on parhaillaan käynnissä. Haasteita ja tekemistä tulee riittämään myös tulevaisuudessa.

Jätelaitosyhdistys
Jätelaitosyhdistys
Eurostat
Eurostat