UUTISET

Havainnekuva Espoon Suomenojalle rakennettavasta kaukolämpöakusta.
Havainnekuva Espoon Suomenojalle rakennettavasta kaukolämpöakusta.

Suomen suurin kaukolämpöakku Espoon Suomenojalle

Fortum rakentaa kaukolämpöakun Espooseen Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokselle. Lämpöakku parantaa sekä voimalaitoksen energiatehokkuutta että kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille.

Lämpöakun ansiosta Suomenojalla voidaan tuottaa lämpöä entistä tasaisemmin, mikä parantaa energiantuotannon tehokkuutta. Lämpöä voidaan varastoida esimerkiksi yöllä, jolloin lämpimän käyttöveden tarve on asiakkailla pienempi. Akkuun varastoitua lämpöä voidaan puolestaan hyödyntää pakkasaamuina, kun kulutus on suurempi. Lämpöakku parantaa entisestään myös kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille, sillä akussa olevaa vettä voidaan hyödyntää mahdollisten putkistovuotojen yhteydessä.

Lämpöakkuna toimii noin 20 000 kuution vesisäiliö, johon voidaan varastoida noin 800 MWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä.

Lämpöakku rakennetaan Suomenojan voimalaitoksen alueelle luontevaksi osaksi nykyistä voimalaitosympäristöä. Lämpöakku koostuu noin 43 metriä korkeasta ja 26 metriä leveästä vesisäiliöstä ja matalasta pumppaamorakennuksesta. Rakennustyöt alkavat touko-kesäkuun vaihteessa, ja lämpöakku otetaan käyttöön joulukuussa 2015.

Tampere-talo voitti Kestävä julkinen hankkija -palkinnon

Tampere-talo on voittanut Motiva Oy:n myöntämän Kestävä julkinen hankkija -palkinnon. Tampereen kaupungin omistamassa Tampere-talo Osakeyhtiössä kestävien hankintojen periaatteet ovat läsnä päivittäisessä päätöksenteossa ja ne vaikuttavat talon työtapojen suunnitteluun ja myös investointeihin. Julkishallinnon ja elinkeinoelämän vaikuttajista koostuva palkintoraati piti ansiokkaana Tampere-talon hankintatoiminnan pitkäjänteisyyttä, vaikuttavuutta ja koko toimitusketjun huomioimista.

– Tampere-talo on hieno esimerkki siitä, miten julkinen toimija voi hankinnoilla vaikuttaa ja sitouttaa myös sopimuskumppanit ympäristöasioiden huomioimiseen, kiittelee tuomaristoon kuulunut Helsingin kaupungin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki.

Kilpailussa jaettiin lisäksi kunniamaininnat Vaasalle ja Espoolle hankinnoista, jotka edistävät kotimaisen puhtaan teknologian, cleantechin, käyttöönottoa. Vaasan kaupungin 12 biokaasubussin hankinta joukkoliikenteeseen edisti biokaasun jakeluverkon rakentamista alueella.

– Vaasa toimii hankinnallaan seudullisena esimerkin näyttäjänä, joka luo aktiivisesti markkinoita uudelle puhtaalle teknologialle, kommentoi neuvotteleva virkamies Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen esikaupallinen led-valaistusjärjestelmähankinta puolestaan yhdistää eri alojen yrityksiä ja tukee valaistusalan startup-yritysten tuotekehitystä. Tavoitteena on kehittää markkinoille uusi, innovatiivinen valaistusjärjestelmä, joka parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja julkisen valaistuksen ympäristöystävällisyyttä. Kilpailun tuomariston mukaan älyvalaistushankinta on innostava esimerkki siitä, miten julkinen toimija voi ottaa merkittävän roolin markkinan kehittymisessä ja jopa tuotekehityksessä. Kestävä julkinen hankkija -palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran.

Tampere-talo palkittiin kestävistä hankinnoistaan. Talo on tullut tutuksi muun muassa Kuntien ilmastokonferenssin pitopaikkana.

Maanpeiteaineisto osoittaa viherpinnan määrän

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tuottanut paikkatietoaineiston, joka kuvaa pääkaupunkiseudun jakautumista vettä läpäisemättömään ja kasvipeitteiseen pintaan. Maanpeiteaineiston mukaan noin 70 prosenttia pääkaupunkiseudusta on viherpintaa.

Maanpeiteaineistossa koko pääkaupunkiseutu on luokiteltu vettä läpäisemättömään pintaan, viherpintaan, avokallioon, paljaaseen maahan ja vesialueiksi. Aineisto tuotettiin analysoimalla ilmakuvia. Näin tarkasti pääkaupunkiseudun maanpeitettä ei ole aikaisemmin kartoitettu.

– Aineiston perusteella noin 70 prosenttia pääkaupunkiseudusta on viherpintaa eli kasvipeitteistä alaa. Kolmannes viherpinnasta on alle kaksi metriä korkeaa kasvustoa ja loput on puustoa ja metsää, sanoo seututietoasiantuntija Mikko Pusa HSY:stä.

Aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön suunnittelussa.

Maanpeiteaineiston avulla voidaan helposti ja tarkasti tutkia kasvipeitteisen maan osuutta erilaisilla rakennetuilla alueilla. Kasvipeitteisyydellä on merkitystä esimerkiksi pitkien hellekausien aikana kaupungin viilentämisessä. Kaupungit voivat myös käyttää maanpeiteaineistoa muun muassa hulevesien hallinnan suunnittelussa.

– Maanpeitetiedot auttavat valitsemaan suunnittelussa ja päätöksenteossa kestävämpiä ratkaisuja kaupunkirakenteen kehittämiseen ja pintarakenteiden suunnitteluun. Tavoitteena on jatkossa tuottaa aineisto kahden vuoden välein. Näin saamme seudulliseen käyttöön työkalun, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muutosten seurantaan, Mikko Pusa kertoo.

Maanpeiteaineisto on tuotettu analysoimalla ortoilmakuvia, joissa on mukana väri-infrapunakanava. Aineiston tuottamisessa on hyödynnetty myös muita paikkatietoaineistoja, kuten rakennuksiin, teihin, peltoihin ja vesistöihin liittyviä tietoja. Se on saatavilla avoimena datana HSY:ltä sekä pääkaupunkiseudun kunnista.

Kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) päätti huhtikuussa, että Kehärataa kulkeva juna pysähtyy jokaisella asemalla. Juna kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kahdesta suunnasta. Asemapäätöksen toisena vaihtoehtona oli, että lentoasemalle kulkeva juna olisi ohittanut Ilmalan, Käpylän ja Tapanilan asemat.

Kaikilla asemilla pysähtyminen on asiakkaille helposti muistettava reitti. Vaihtoehto ei myöskään pidennä merkittävästi matka-aikaa lentoasemalle. Helsingistä Tikkurilan kautta matka-aika on 27 minuuttia ja Myyrmäen kautta 32 minuuttia. Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle 1.7.2015.

Kehäradan asemat alkavat olla valmiina heinäkuussa alkavaan liikennöintiin.

Vihervuosi ensi vuonna viidettä kertaa

Ensi vuonna vietetään ympäristöministeriön nimeämää Vihervuosi – Gröna Året 2016 -teemavuotta. Aiemmin Vihervuosia on järjestetty vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008. Teemavuoden tavoitteena on herättää yksityiset ihmiset, yritykset, kunnat ja kaupungit sekä muut toimijat parantamaan omaa lähiympäristöään, käynnistää viherympäristöön liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä sekä kehittää viheralan ammatillista osaamista.

Yhtenä vahvana viheralan ammatillisena teemana on tarkoitus lisätä kestävän ympäristörakentamisen osaamista ja ohjeistusta. Siihen liittyy tärkeänä osana kaavoitus, jossa ratkaisevat päätökset kestävän ympäristön osalta tehdään. Lisäksi ympäristön parannuskohteissa on mahdollista kehittää resurssien järkevää käyttöä, kuten materiaalien hyötykäyttöä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Vihervuosi avataan 10.2.2016 Jyväskylän Paviljongissa pidettävässä avajaistapahtumassa. Päätapahtuma sijoittuu keskikesään Hämeenlinnaan, jossa tulee olemaan paljon erilaisia Vihervuoden tapahtumia. Päätöstapahtuma on pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtiliiton kanssa.

Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi ympäri Suomea tulee olemaan satoja pienempiä ja isompia tapahtumia edellisten Vihervuosien tapaan. Vihervuodelle tullaan loppuvuodesta 2015 avaamaan omat nettisivut, joissa teemavuodesta kerrotaan lisää.

Ympäristöministeriö on nimennyt Vihervuodelle laajapohjaisen johtoryhmän, jonka puheenjohtaja on ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen ja varapuheenjohtaja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Suomen Kuntaliittoa edustaa johtoryhmässä yhdyskuntatekniikan asiantuntija Maini Väisänen. Johtoryhmän sihteerinä toimii Seppo Närhi Viherympäristöliitosta.

Vihervuoden tapahtumien koordinoinnista, tiedotuksesta ja muusta organisoinnista vastaa Viherympäristöliitto ry.

Turku aikoo olla jätteetön ja päästötön 2040

Turku ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra solmivat huhtikuussa yhteistyösopimuksen, jonka pyrkimyksenä on edistää kestävää kehitystä. Sopimuksen mukaan Turku ja Sitra muun muassa aloittavat jo tämän vuoden aikana selvitys- ja kehitystyön, joka tähtää jätteiden hyötykäyttöä koskevaan kiertotalousratkaisuun Turussa. Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä.

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Samalla Turku liittyy Sitran kokoamaan resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien verkostoon, johon kuuluvat myös Forssa, Jyväskylä ja Lappeenranta.

– Tavoitteemme olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2040 on kunnianhimoinen ja hyvin perusteltu. Yhdistettynä kiertotalouden edistämiseen se antaa meille mahdollisuuden olla vihreän talouden edelläkävijä myös kansainvälisesti, linjaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Yhdessä Sitran kanssa Turku on jo aloittanut työn, jossa määritellään välitavoitteet vuoden 2040 tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt solmittava sopimus sisältää toimia, joilla tavoitteisiin pyritään.

– Turku voi toimillaan haastaa jopa Kööpenhaminan, Tukholman ja Vancouverin, joita pidetään esimerkillisinä kaupunkeina. Sitra tekee mielellään yhteistyötä kunnianhimoisten kaupunkien kanssa, sillä kaupungit ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, toteaa johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Kolmannes Turun alueen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä jo nyt ja yli puolet vuonna 2020. Nyt selvitetään, miten kehitystyötä vauhditetaan ja jatketaan kohti kokonaan uusiutuvilla toimivaa älykästä energiajärjestelmää ja miten tämä tulee hyödyttämään Turun alueen taloutta ja innovaatiotoimintaa.

Salon katuvalaisimista puolet vaihtuu led-valaisimiksi

Salon kaupunki vaihtaa noin 5 300 elohopeahöyryvalaisinta led-valaisimiin vuoden 2016 loppuun mennessä. Vaihtourakan voitti tarjouskilpailussa Turku Energia, joka samalla sitoutuu kymmenen vuoden palvelusopimukseen valaisinten kunnossapidossa. Valaisimet toimittaa salolainen Easy LED Oy.

Urakan arvo on noin 3,2 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan ESCO-projektina, jossa merkittävä osa hankkeen kustannuksista katetaan toteutuvilla energiansäästöillä. Uudistus on osa Salon kaupungin ja valtion välistä energiatehokkuussopimusta. Salon kaupungissa on katuvalaisimia yhteensä noin 11 000.

Turku Energialla on kattava kokemus vastaavanlaisten urakoiden toteuttamisesta. Se toteutti myös Turun kaupungin katuvalaisinuudistuksen kakkosvaiheen urakan vuonna 2013 sekä kolmosvaiheen urakan, joka päättyy kuluvan vuoden syksyyn mennessä.

– Kokemukset Turun kaupungin kanssa toteutetuista urakoista ovat erittäin hyvät. Myös ESCO-toimintamalli on ollut hyvin toimiva sekä tilaajien että toimittajien näkökulmasta. Tulemme hyödyntämään näitä toimintamalleja Salon kaupungin urakassa esimerkiksi logistisien ratkaisujen osalta, yksikönjohtaja Tomi Toivonen Turku Energiasta kertoo.

Salon kaupungin tavoitteena on parantaa energiatehokkuuttaan yhdeksän prosenttia vuonna 2007 laaditun energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Katuvalaisinuudistus tukee tätä tavoitetta, sillä led-valaisimet säästävät energiaa noin 70 prosenttia perinteisiin elohopeahöyryvalaisimiin verrattuna

– Odotan led-tekniikalta luonnollisesti säästöjä energiankulutuksessa ja valaisinten huoltokustannuksissa. Hyvin kiinnostavaa on kuitenkin nähdä ja kokeilla, mihin kaikkeen muuhun led-tekniikka antaa mahdollisuuksia. Valaisimia voidaan tarvittaessa ohjata vaikka yksitellen etänä tai liiketunnistimien avulla. Salossa on pitkät perinteet uusimman mahdollisen teknologian hyödyntämisessä, ja led-valaisimien käyttöönotto on luonnollista jatkumoa sille, kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi Salon kaupungilta sanoo.

Liikenneviraston organisaatio uudistuu

Liikenneviraston organisaatio muuttui 1.5.2015. Muutoksen tavoitteena on edelleen tehostaa strategisten tavoitteiden toteutumista. Merkittävin muutos on, että suunnittelusta ja investointihankkeiden toteutuksesta muodostetaan uusi toimiala. Myös johtoryhmän jäsenten vastuualueissa tapahtuu muutoksia.

– Vastaamme tällä muutoksella niihin tarpeisiin, joita on tullut esille sekä omissa että sidosryhmiemme kanssa käydyissä keskusteluissa. Suunnittelun ja hankkeiden uusi organisointi on luonteva tapa varmistaa asioiden valmistelu ja toteutus, pääjohtaja Antti Vehviläinen kertoo.

Toiminnan ohjaus vastaa talouden ja tulosohjauksen, oikeuden ja hankinnan sekä henkilöstöhallinnon kokonaisuuksista. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Raimo Tapio.

Suunnittelu ja hankkeet -toimialalle on keskitetty suunnittelu ja projektien toteuttaminen. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Rami Metsäpelto. Hankkeet-toimialan nykyinen ylijohtaja Kari Ruohonen jää eläkkeelle kesällä 2015.

Väylänpito vastaa muun muassa väylien kunnossapidosta ja viranomaistehtävistä sekä ely-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueiden ohjauksesta. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Mirja Noukka.

Liikenne ja tieto vastaa viraston tietopalveluista, -varannoista ja -hallinnosta, liikenteen palveluista sekä operatiivisesta liikenteenhallinnasta. Toimialan ylijohtajana jatkaa Tiina Tuurnala.

Lisäksi strategia- ja viestintätoimintojen tehtävät laajenevat. Strategiatoiminnon yhteyteen tulee asiakkuustoiminta, t&k ja kansainväliset asiat. Kehitysjohtajana jatkaa Sinikka Hartonen. Viestinnän yhteyteen perustetaan uutena kokonaisuutena yhteiskuntavastuu. Toiminnasta vastaavana johtajana jatkaa Helena Marjaranta.

Seitsemän kuntaa korottaa pysäköintivirhemaksuja

Hyvinkää, Kauniainen, Kemi, Oulu, Tornio, Tuusula ja Varkaus korottavat pysäköintivirhemaksuja toukokuun puolivälissä. Reippaimmin maksuja korotetaan Kauniaisissa, jossa maksu yli kaksinkertaistetaan 25 eurosta 60 euroon. 60 euroa joutuu pulittamaan virheellisestä pysäköinnistä myös Oulun kaupungin 1. maksuvyöhykkeellä.

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaan pysäköintivirhemaksu on 20 euroa, mutta kunta voi esittää maksun korottamista. Sisäministeriön asetuksella pysäköintivirhemaksua voidaan korottaa, jos liikennetiheys, paikoitustilojen niukkuus, pysäköintivirheiden määrä, liikenteen sujuvuus tai muut liikenteelliset syyt sitä vaativat.

Kotitalouksien jätemaksut ennallaan

Jätelaitosyhdistys JLY on julkistanut vuoden 2014 jätemaksutiedot. Tiedot kerätään vuosittain jätelaitoksilta kesäkuun ensimmäisen päivän tilanteen mukaisina. Kyselyllä kerätään asuinkiinteistön jätemaksutietojen lisäksi merkittävä määrä tietoa kotitalouksissa muodostuvien jätelajien erilliskeräyksestä, kuljetuksista ja käsittelystä.

Tulosten perusteella kotitalouksien jätehuollon kokonaiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosina. Asukasta kohden laskettuna jätehuolto on edelleen edullisinta kerrostalokiinteistössä. Kalleinta jätehuolto asukasta kohden on omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Keskimääräinen 600/660 litran sekajätteen jäteastian tyhjennysmaksu oli 2014 kesäkuussa 12,16 € ja 240-litraisen 7,05 €.

Raportti Tietoa kuntien jätehuollosta on ladattavissa verkkosivulla http://www.jly.fi/jatemaksut2014.pdf.

Vihervuosi ensi vuonna viidettä kertaa

Ensi vuonna vietetään ympäristöministeriön nimeämää Vihervuosi – Gröna Året 2016 -teemavuotta. Aiemmin Vihervuosia on järjestetty vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008. Teemavuoden tavoitteena on herättää yksityiset ihmiset, yritykset, kunnat ja kaupungit sekä muut toimijat parantamaan omaa lähiympäristöään, käynnistää viherympäristöön liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä sekä kehittää viheralan ammatillista osaamista.

Yhtenä vahvana viheralan ammatillisena teemana on tarkoitus lisätä kestävän ympäristörakentamisen osaamista ja ohjeistusta. Siihen liittyy tärkeänä osana kaavoitus, jossa ratkaisevat päätökset kestävän ympäristön osalta tehdään. Lisäksi ympäristön parannuskohteissa on mahdollista kehittää resurssien järkevää käyttöä, kuten materiaalien hyötykäyttöä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Vihervuosi avataan 10.2.2016 Jyväskylän Paviljongissa pidettävässä avajaistapahtumassa. Päätapahtuma sijoittuu keskikesään Hämeenlinnaan, jossa tulee olemaan paljon erilaisia Vihervuoden tapahtumia. Päätöstapahtuma on pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtiliiton kanssa.

Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi ympäri Suomea tulee olemaan satoja pienempiä ja isompia tapahtumia edellisten Vihervuosien tapaan. Vihervuodelle tullaan loppuvuodesta 2015 avaamaan omat nettisivut, joissa teemavuodesta kerrotaan lisää.

Ympäristöministeriö on nimennyt Vihervuodelle laajapohjaisen johtoryhmän, jonka puheenjohtaja on ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen ja varapuheenjohtaja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Suomen Kuntaliittoa edustaa johtoryhmässä yhdyskuntatekniikan asiantuntija Maini Väisänen. Johtoryhmän sihteerinä toimii Seppo Närhi Viherympäristöliitosta.

Vihervuoden tapahtumien koordinoinnista, tiedotuksesta ja muusta organisoinnista vastaa Viherympäristöliitto ry.

Turku aikoo olla jätteetön ja päästötön 2040

Turku ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra solmivat huhtikuussa yhteistyösopimuksen, jonka pyrkimyksenä on edistää kestävää kehitystä. Sopimuksen mukaan Turku ja Sitra muun muassa aloittavat jo tämän vuoden aikana selvitys- ja kehitystyön, joka tähtää jätteiden hyötykäyttöä koskevaan kiertotalousratkaisuun Turussa. Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä.

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Samalla Turku liittyy Sitran kokoamaan resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien verkostoon, johon kuuluvat myös Forssa, Jyväskylä ja Lappeenranta.

– Tavoitteemme olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2040 on kunnianhimoinen ja hyvin perusteltu. Yhdistettynä kiertotalouden edistämiseen se antaa meille mahdollisuuden olla vihreän talouden edelläkävijä myös kansainvälisesti, linjaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Yhdessä Sitran kanssa Turku on jo aloittanut työn, jossa määritellään välitavoitteet vuoden 2040 tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt solmittava sopimus sisältää toimia, joilla tavoitteisiin pyritään.

– Turku voi toimillaan haastaa jopa Kööpenhaminan, Tukholman ja Vancouverin, joita pidetään esimerkillisinä kaupunkeina. Sitra tekee mielellään yhteistyötä kunnianhimoisten kaupunkien kanssa, sillä kaupungit ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, toteaa johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Kolmannes Turun alueen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä jo nyt ja yli puolet vuonna 2020. Nyt selvitetään, miten kehitystyötä vauhditetaan ja jatketaan kohti kokonaan uusiutuvilla toimivaa älykästä energiajärjestelmää ja miten tämä tulee hyödyttämään Turun alueen taloutta ja innovaatiotoimintaa.

Salon katuvalaisimista puolet vaihtuu led-valaisimiksi

Salon kaupunki vaihtaa noin 5 300 elohopeahöyryvalaisinta led-valaisimiin vuoden 2016 loppuun mennessä. Vaihtourakan voitti tarjouskilpailussa Turku Energia, joka samalla sitoutuu kymmenen vuoden palvelusopimukseen valaisinten kunnossapidossa. Valaisimet toimittaa salolainen Easy LED Oy.

Urakan arvo on noin 3,2 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan ESCO-projektina, jossa merkittävä osa hankkeen kustannuksista katetaan toteutuvilla energiansäästöillä. Uudistus on osa Salon kaupungin ja valtion välistä energiatehokkuussopimusta. Salon kaupungissa on katuvalaisimia yhteensä noin 11 000.

Turku Energialla on kattava kokemus vastaavanlaisten urakoiden toteuttamisesta. Se toteutti myös Turun kaupungin katuvalaisinuudistuksen kakkosvaiheen urakan vuonna 2013 sekä kolmosvaiheen urakan, joka päättyy kuluvan vuoden syksyyn mennessä.

– Kokemukset Turun kaupungin kanssa toteutetuista urakoista ovat erittäin hyvät. Myös ESCO-toimintamalli on ollut hyvin toimiva sekä tilaajien että toimittajien näkökulmasta. Tulemme hyödyntämään näitä toimintamalleja Salon kaupungin urakassa esimerkiksi logistisien ratkaisujen osalta, yksikönjohtaja Tomi Toivonen Turku Energiasta kertoo.

Salon kaupungin tavoitteena on parantaa energiatehokkuuttaan yhdeksän prosenttia vuonna 2007 laaditun energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Katuvalaisinuudistus tukee tätä tavoitetta, sillä led-valaisimet säästävät energiaa noin 70 prosenttia perinteisiin elohopeahöyryvalaisimiin verrattuna

– Odotan led-tekniikalta luonnollisesti säästöjä energiankulutuksessa ja valaisinten huoltokustannuksissa. Hyvin kiinnostavaa on kuitenkin nähdä ja kokeilla, mihin kaikkeen muuhun led-tekniikka antaa mahdollisuuksia. Valaisimia voidaan tarvittaessa ohjata vaikka yksitellen etänä tai liiketunnistimien avulla. Salossa on pitkät perinteet uusimman mahdollisen teknologian hyödyntämisessä, ja led-valaisimien käyttöönotto on luonnollista jatkumoa sille, kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi Salon kaupungilta sanoo.

Liikenneviraston organisaatio uudistuu

Liikenneviraston organisaatio muuttui 1.5.2015. Muutoksen tavoitteena on edelleen tehostaa strategisten tavoitteiden toteutumista. Merkittävin muutos on, että suunnittelusta ja investointihankkeiden toteutuksesta muodostetaan uusi toimiala. Myös johtoryhmän jäsenten vastuualueissa tapahtuu muutoksia.

– Vastaamme tällä muutoksella niihin tarpeisiin, joita on tullut esille sekä omissa että sidosryhmiemme kanssa käydyissä keskusteluissa. Suunnittelun ja hankkeiden uusi organisointi on luonteva tapa varmistaa asioiden valmistelu ja toteutus, pääjohtaja Antti Vehviläinen kertoo.

Toiminnan ohjaus vastaa talouden ja tulosohjauksen, oikeuden ja hankinnan sekä henkilöstöhallinnon kokonaisuuksista. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Raimo Tapio.

Suunnittelu ja hankkeet -toimialalle on keskitetty suunnittelu ja projektien toteuttaminen. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Rami Metsäpelto. Hankkeet-toimialan nykyinen ylijohtaja Kari Ruohonen jää eläkkeelle kesällä 2015.

Väylänpito vastaa muun muassa väylien kunnossapidosta ja viranomaistehtävistä sekä ely-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueiden ohjauksesta. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Mirja Noukka.

Liikenne ja tieto vastaa viraston tietopalveluista, -varannoista ja -hallinnosta, liikenteen palveluista sekä operatiivisesta liikenteenhallinnasta. Toimialan ylijohtajana jatkaa Tiina Tuurnala.

Lisäksi strategia- ja viestintätoimintojen tehtävät laajenevat. Strategiatoiminnon yhteyteen tulee asiakkuustoiminta, t&k ja kansainväliset asiat. Kehitysjohtajana jatkaa Sinikka Hartonen. Viestinnän yhteyteen perustetaan uutena kokonaisuutena yhteiskuntavastuu. Toiminnasta vastaavana johtajana jatkaa Helena Marjaranta.

Seitsemän kuntaa korottaa pysäköintivirhemaksuja

Hyvinkää, Kauniainen, Kemi, Oulu, Tornio, Tuusula ja Varkaus korottavat pysäköintivirhemaksuja toukokuun puolivälissä. Reippaimmin maksuja korotetaan Kauniaisissa, jossa maksu yli kaksinkertaistetaan 25 eurosta 60 euroon. 60 euroa joutuu pulittamaan virheellisestä pysäköinnistä myös Oulun kaupungin 1. maksuvyöhykkeellä.

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaan pysäköintivirhemaksu on 20 euroa, mutta kunta voi esittää maksun korottamista. Sisäministeriön asetuksella pysäköintivirhemaksua voidaan korottaa, jos liikennetiheys, paikoitustilojen niukkuus, pysäköintivirheiden määrä, liikenteen sujuvuus tai muut liikenteelliset syyt sitä vaativat.

Kotitalouksien jätemaksut ennallaan

Jätelaitosyhdistys JLY on julkistanut vuoden 2014 jätemaksutiedot. Tiedot kerätään vuosittain jätelaitoksilta kesäkuun ensimmäisen päivän tilanteen mukaisina. Kyselyllä kerätään asuinkiinteistön jätemaksutietojen lisäksi merkittävä määrä tietoa kotitalouksissa muodostuvien jätelajien erilliskeräyksestä, kuljetuksista ja käsittelystä.

Tulosten perusteella kotitalouksien jätehuollon kokonaiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosina. Asukasta kohden laskettuna jätehuolto on edelleen edullisinta kerrostalokiinteistössä. Kalleinta jätehuolto asukasta kohden on omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Keskimääräinen 600/660 litran sekajätteen jäteastian tyhjennysmaksu oli 2014 kesäkuussa 12,16 € ja 240-litraisen 7,05 €.

Raportti Tietoa kuntien jätehuollosta on ladattavissa verkkosivulla http://www.jly.fi/jatemaksut2014.pdf.