YHDYSKUNTA

Hennalan helmiä myynnissä, Kontioranta hakee kolmea tukijalkaa

Sotilaskäytöstä poistetut varuskunta-alueet uudistuvat vaihtelevasti

Puolustusvoimien käytössä olevien varuskuntien­ määrä on vähentynyt reippaasti. Parin viime vuoden aikana suljettiin puolustusvoimauudistuksen myötä kuusi joukko-osastoa ja varuskuntien kiinteistöt tyhjenivät. Alueita kehitetään nyt kuntien, Senaatti-kiinteistöjen ja yksityisten osapuolten voimin.

Hennalan 1910-luvulla rakennettu perinteikäs upseerikerho myytiin maaliskuussa rakennuksessa pitkään ravintolatoimintaa harjoittaneelle yhtiölle.
Hennalan 1910-luvulla rakennettu perinteikäs upseerikerho myytiin maaliskuussa rakennuksessa pitkään ravintolatoimintaa harjoittaneelle yhtiölle.

Teksti Paavo Taipale

Senaatti-kiinteistöt on johdonmukaisesti pyrkinyt luopumaan valtion käytöstä poistuneista kiinteistöistä. Varuskunta-alueita on pääsääntöisesti myyty kokonaisuuksina. Viime vuoden lopulla hiljentynyt Hennala aivan Lahden keskustan kupeessa on kuitenkin poikkeus. Senaatti myy sieltä rakennuksia yksittäin tarjouskilpailujen pohjalta.

Rakennusalaa on asuntoalueella noin 15 000 kerrosneliömetriä ja varsinaisella kasarmialueella 63 000 kerrosneliömetriä. Myytäviä rakennuksia on yhteensä 35. Loppuosa on rakentamatonta harjoitusaluetta, jonne on tulossa rakennusoikeutta enimmillään noin 200 000 kerrosneliömetriä. Hennalassa voisi tulevaisuudessa asua 6 000–8 000 ihmistä.

– Hennala poikkeaa kaikista muista sijaintinsa ja satavuotisen historiansa vuoksi. Pidän tätä helmenä Lahden alueella, eikä vastaavaa mielestäni oikeastaan löydy koko maasta. Se oli yksi syy, miksi emme lähteneet myymään Hennalaa kokonaisuutena, vaan kehitämme sitä yhdessä kaupungin kanssa, Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo sanoi Hennalan kehittämisseminaarissa maaliskuun lopulla.

Hennalan varuskunnan vanhimmat punatiilirakennukset ovat vuosilta 1911–1913. Uusimmat rakennukset valmistuivat 1970-luvun lopulla. Varuskunta-alueen kokonaisala on noin 80 hehtaaria.

– Varsinaisen varuskunta-alueen rakennusten myynti etenee varsin nopeasti, mutta muun alueen kysyntään yleinen talouskehitys vaikuttaa ratkaisevasti, Sarjo arvioi.

Ensimmäiset kaupat tehtiin maaliskuun lopussa, kun upseerikerho siirtyi rakennuksessa pitkään ravintolatoimintaa harjoittaneen yrityksen omistukseen runsaan 250 000 euron hinnalla. Pian tämän jälkeen muusikkotaustainen Apulanta Oy osti viereisen komentajantalon. Myös muita kauppoja on jo syntynyt.

Parhaillaan myynnissä on alueen suurimpia rakennuksia: kaksi kasarmirakennusta, sotilaskoti, sairaala ja esikuntarakennus.

Tärkeä tekijä Lahden kasvussa

– Hennala on todella merkittävä tekijä Lahdelle ja voi nopeuttaa kaupungin kasvua, sanoi Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Hennalan kehittämisseminaarissa.

Myllyvirran mukaan yleiset kasvun edellytykset ovat Lahdessa kunnossa. Kaupunkikuvaa on uudistettu, kaupunkikulttuuri on kehittynyt ja keskusta uudistuu. Matkakeskuskin on valmistumassa ensi syksynä.

Hennalassa palvelut ovat jo nyt alle kilometrin päässä. 1990-luvun alussa käytöstä poistetun Hennalan seisakkeen avaamista uudelleen selvitetään.

– Vetovoimatekijöissä onnistuminen vaatii nykyään jotakin erityistä. Hennalalla on vahva tunnettu brändi ja uskomaton ainutlaatuinen tarina. Nyt uusi kehitys pitää nivoa tähän tarinaan, Myllyvirta pohtii.

Vaikka puolustusvoimat poistui Hennalasta, valtio vaikuttaa alueella jatkossakin. Hämeen pääpoliisiasema siirtyy entisen varuskuntaravintolan tiloihin vuonna 2017.

– Toivomme, että valtio-omistajan puolelta löytyy poliisilaitoksen lisäksi muitakin avauksia alueen kehittämiseksi ja toimintojen sijoittumiseksi alueelle.

Väylät ja verkostot saneerataan

Varuskunta-alueen nykyiset liikenneväylät eivät ole kaavassa katuja, vaan tontin sisäisiä väyliä. Ne joudutaankin saneeraamaan kaduiksi, osin entisille paikoilleen. Myös alueen vesihuoltoverkosto joudutaan suurelta osin rakentamaan uudelleen. Senaatti korvaa kaupungille muun muassa puistojen ja eräiden muiden rakenteiden kustannuksia, joita ei voida kattaa tontinmyyntituloilla.

Rakennetulle varuskunta-alueelle jää kaksi merkittävää viheraluetta: entinen suuri lippukenttä sekä sotilaskodin mäki. Näille alueille ei uutta rakentamista kaavoiteta.

– Kaupunki haluaa Hennalasta uuden, vehreän ja lapsiystävällisen kaupunginosan, jossa on erikokoisia yrityksiä. Ja poliisihan alueelle on jo vahvistanut tulevansa, joten turvallisuuskin on taattu, Hennalan kehittämishankkeen projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen Lahden kaupungilta sanoo.

Vanha rakennettu varuskunta-alue kaavoitetaan kolmessa vaiheessa.

– Jokaiselle vanhalle rakennukselle pyritään osoittamaan oma tontti. Nykyiset pysäköintialueet on tarkoitus säilyttää. Pysäköinti järjestetään maanpäällisenä, sillä pohjaolosuhteiden vuoksi maanalainen pysäköinti ei ole järkevää eikä pysäköintitaloratkaisu sovi vanhalle alueelle, Hennalan kaavoituksesta Lahden kaupungilla vastaava kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen kertoo.

Hänen mielestään olisi tärkeää saada vanhat rakennukset ensin kehitettäväksi ja käyttöön. Sen jälkeen on uudisrakentamisen vuoro. Suurta osaa rakennuksista koskee suojelumääräys, joten muutostöistä vaaditaan Museoviraston lausunto.

Koko alueen toteutuminen vienee parikymmentä vuotta. Ensimmäinen asemakaava entiselle puolustusvoimien henkilöstön asuinalueelle Helsingintien varressa on luonnosvaiheessa. Sinne ei tule merkittävää uutta rakentamista. Seuraavassa vaiheessa kaavoitetaan nykyinen rakennettu alue.

Tuusulan Rykmentinpuiston kehittämiseen uutta vauhtia

Rykmentinpuisto sijaitsee Hyrylän vanhalla varuskunta-alueella Tuusulassa. Se on kunnan kaikkien aikojen suurin hanke ja yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä uusista asuinalueista, joka rakentuu seuraavan 30 vuoden aikana.

Alueen historia ulottuu peräti vuoteen 1855, jolloin paikalle perustettiin tilapäinen sotilasleiri. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin viime vuosisadan alusta. 1957 alueelle asettui Helsingin ilmatorjuntarykmentti. Hyrylän varuskunta lakkautettiin vuonna 2007. Alueella toiminut Puolustusvoimien Kansainvälinen keskus siirtyi Santahaminaan tämän vuoden alkupuolella.

Tuusulan kunta ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat rakennettua varuskunta-aluetta ja harjoitusaluetta koskevan yhteistyösopimuksen 2007 sekä tekivät harjoitusaluetta koskevan noin 145 hehtaarin maakaupan vuonna 2008.

Huhtikuun lopulla osapuolet solmivat varsinaista kasarmialuetta ja harjoitusalueen loppuosaa koskevan aiesopimuksen. Kasarmialueelle on suunniteltu uutta rakennusoikeutta lähes 260 000 kerrosneliömetriä. Alueella sijaitseva Ilmatorjuntamuseo rakennuksineen siirtyy kunnalle 420 000 euron kauppahinnalla.

– Rykmentinpuiston kehittämisessä on nyt tie auki, kun saimme solmittua sopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Alue tulee kokonaisuutena olemaan erittäin merkittävä kehitystekijä Tuusulalle, ja aiomme panostaa voimakkaasti sen eteenpäin viemiseen, Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu sanoo.

– Aiesopimus käsitellään kunnan luottamuselimissä toukokuun aikana. Siinä muun muassa täsmennetään rakennusoikeuden jakoa, Rykmentinpuiston projektipäällikkö Kalervo Lankinen Tuusulan kunnasta kertoo.

Osayleiskaava kävi KHO:ssa saakka

Noin 480 hehtaarin osayleiskaavan valituskäsittelyyn kului hallinto-oikeudessa noin vuosi ja KHO:ssa lisäksi reilu vuosi. Tämä hidasti merkittävästi asemakaavoituksen käynnistämistä. Alue on laaja, sillä sen rakentaminen lähes kaksinkertaistaa Hyrylän asukasmäärän ja kokonaiskerrosala on noin miljoona kerrosneliömetriä.

Viimeksi kulunut puolitoista vuotta on ollut tiivistä kaavoittamisen ja sopimusneuvottelujen aikaa. Rakennettua varuskunta-aluetta koskeva asemakaavaluonnos oli nähtävillä vuosi sitten keväällä. Kaava-alueen laajuus on noin 150 hehtaaria.

Pääosa varuskunta-alueen rakennuksista on toistaiseksi Senaatti-kiinteistöjen ja Kruunuasunnot Oy:n omistuksessa. Suojeltuja tai säilytettäviä rakennuksia alueelle jää parisenkymmentä.

Kaksi entistä kasarmirakennusta on kunnostettu hoivakäyttöön parisen vuotta sitten – toinen palveluasunnoiksi ja toinen kuntoutuskäyttöön. Entisessä upseerikerhossa toimii nyt suosittu ravintola. Alueella on myös muun muassa kuntosali, toimistoja sekä eräitä kunnan toimintoja. Työpaikkoja on yhteensä useita kymmeniä.

– Rykmentinpuistossa tapahtuu paljon. Vireillä on liikekeskus- ja hyvinvointipalvelukeskushankkeet. Energiaratkaisua valmistellaan yhdessä Keravan Energian kanssa. Lisäksi kunta on päättänyt hakea vuoden 2020 asuntomessuja Rykmentinpuiston Puustellinmetsän alueelle, Lankinen kertoo.

2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisistä valtakunnallisista asuntomessuista, jotka järjestettiin Tuusulassa 1970. Toisen kerran messut järjestettiin kunnassa vuonna 2000.

– Rykmentinpuisto tarjoaa modernin uuden asuinympäristön, jossa keskusta-asuminen ja luonnon helmassa asuminen ovat samassa paketissa. Virkistys- ja liikuntaelementti on todella tärkeä. Myös alueelle suunniteltu paikallinen uusiutuvan energian hyödyntäminen tukee tätä ekologista tavoitetta, Kalervo Lankinen tiivistää.

Kontioranta kehittyy kolmella kärjellä

Puolustusvoimat luopui Kontiorannan varuskunta-alueen käytöstä vuoden 2013 lopussa, kun Pohjois-Karjalan Prikaati lakkautettiin.

– Kontiolahden kunta osti 158 hehtaarin alueen 1,1 miljoonalla eurolla etuosto-oikeuden kautta huhtikuussa 2014, sillä alue on kunnalle erittäin tärkeä. Kehittäminen on sen jälkeen sujunut hyvässä yhteistyössä, Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä kertoo.

Kontiorannasta on matkaa Kontiolahden kirkonkylälle reilut viisi kilometriä ja Joensuuhun parikymmentä. Varuskunnan alueella Höytiäisen rannalla ovat edustettuna useimmat sotilasrakentamisen vaiheet 1940-luvun lopulta 1990-luvulle. 50 rakennuksen yhteenlaskettu bruttoala on 52 000 neliömetriä.

Alueen osayleiskaavaluonnos on valmistunut. Tällä hetkellä alueella ei ole suojeltuja rakennuksia, mutta kaavoituksen yhteydessä Museovirasto ehdottanee joidenkin rakennusten suojelua.

Varuskunnan varikkoalueen seitsemästä rakennuskokonaisuudesta kuusi on Penttilän mukaan jo myyty tai vuokrattu.

– Yhteensä alueella toimii tällä hetkellä 12 yritystä, ja työpaikkoja on nelisenkymmentä. Alueen kehittäminen on lähtenyt käyntiin jopa paremmin kuin odotimme. Toimijat ovat pääosin paikallisia, joista monet ovat alueelle siirtyessään samalla laajentaneet toimintaansa.

Näkyvimmin alueella toimii Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän logistiikan ja maanrakennusalan koulutusohjelma, joka tuo alueelle joka päivä opettajat ja 50–60 oppilasta.

Yksityisomistuksessa olevalle entiselle kantahenkilökunnan asuinalueelle on maankäyttösopimuksen pohjalta kaavoitettu 70 omakotitonttia sekä muutama rivi- ja kerrostalotontti. Tavoite on päästä rakentamaan syksyllä 2016.

– Lähes kaikilta tonteilta on järvinäkymä Höytiäiselle, Penttilä kehuu.

Vahva matkailun veturi haussa

Teollisuuden ja asumisen lisäksi kolmantena tukijalkana alueen kehittämisessä on matkailu. Erityisesti alueella jo oleva ampumahiihtokeskus, tuhannen hehtaarin ulkoilumaastot, Höytiäinen ja golfkenttä luovat hyvän pohjan jatkokehittämiselle.

– Pohjois-Karjalasta puuttuu vapaa-ajankohde, jota voisi kehittää. Luonnonsuojelualue estää osittain Kolin laajentamista. Kontioranta on erinomainen paikka monipuoliselle vapaa-ajan keskukselle.

Kontiorannan entisen varuskunta-alueen kehittämiseksi on perustettu Kontionloikka Oy, jossa kunta on mukana 24,9 prosentin omistusosuudella. Yhtiön tavoitteena on tämän vuoden aikana hankkia rahoitus ja toimija kehittämään Kontiorantaan Pohjois-Karjalan johtava vapaa-ajankeskus, joka kokoaa yhteen maakunnan matkailun parhaat elementit.

Yhden kasarmin on yrittäjä jo muuttanut 4–6 hengen majoitustiloiksi esimerkiksi urheiluseuroille sekä harjoitus- ja valmennusryhmille. Vuodepaikkoja on yhteensä 130.

Alueella toimii myös pienimuotoisia luontoympäristöön tukeutuvia liikuntapalveluyrityksiä. Tarkoitus on, että vapaa-ajankeskuksen myötä alueelle rakentuu uusiakin liikuntapaikkoja.

Kunnalla ei toistaiseksi ole toiminnassa juuri riskejä. Alueen kiinteistömassan ylläpito toki maksaa, vaikka osassa rakennuksia lämpötila pidetään tavanomaista alempana.

– Vaikka varuskunnan lakkautus oli aikanaan suuri pettymys, nyt näyttää siltä, että kehittäminen on lähtenyt odotettua paremmin liikkeelle ja alue tarjoaa paljon mahdollisuuksia, Jere Penttilä sanoo.

Lisätietoja:

www.hennala.fi

www.kontioranta.fi

www.rykmentinpuisto.fi

Faktat

Varuskunta-alueet kävivät kaupaksi

Viime vuoden lopussa lakkautetulta Keuruun pioneerirykmentiltä vapautunut varuskunta-alue, 38 hehtaaria maata ja noin 40 rakennusta, myytiin huhtikuussa 2014 jyväskyläläiselle kiinteistöyhtiö Sarakallio Kiinteistöt Oy:lle. Yhtiö osti viime kuussa lisäksi alueelta Kruunuasuntojen omistamat kolme kerros- ja kaksi rivitaloa, joissa on yhteensä noin sata asuntoa. Kauppaan kuului myös rantasauna sekä 4,5 hehtaaria maata.

Merivoimilta vapautuneet Rankin ja Kirkonmaan linnakkeet Kotkan edustalla ovat saaneet uuden isännän, kun Kotkan Saaret Oy osti alueet tämän vuoden alussa tarkoituksenaan kehittää matkailupalveluja. Saarilla on yhteensä yli sata rakennusta. Kirkonmaan linnake suljettiin vuoden 2013 lopussa, Rankki hiljeni jo aiemmin.

Ilmavoimien käytöstä viime vuoden lopussa vapautunut Kauhavan Lentosotakoulun alue ja Kokkolan asevarikko saivat jo viime vuoden huhtikuussa tehdyllä kaupalla omistajakseen pohjanmaalaisten yrittäjien omistaman LSK Business Park Oy:n. Yhtiö omistaa yhteensä 500 hehtaarin maa-alueet ja rakennuksia noin 45 000 kerrosneliömetriä.

Oulun Hiukkavaarasta varusmiehet katosivat jo viime vuosituhannen puolella, mutta vuoden vaihteessa myös siellä sijainnut Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta lakkautettiin. Hiukkavaara on Oulun kaupungin keskeisiä kehittämiskohteita ja sinne on suunniteltu laajaa uudisrakentamista pohjoisen talvikaupungin teemalla. Alueen kehittämisessä on käytetty uusia suunnittelutyökaluja ja toteutettu useita hankkeita. Hiukkavaaran kehittämistä esiteltiin laajasti Kuntatekniikka-lehden numerossa 4/2014.

Kauhavan Lentosotakoulun kiinteistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kuvassa oppilasasuntola.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Faktat

Varuskunta-alueet kävivät kaupaksi

Viime vuoden lopussa lakkautetulta Keuruun pioneerirykmentiltä vapautunut varuskunta-alue, 38 hehtaaria maata ja noin 40 rakennusta, myytiin huhtikuussa 2014 jyväskyläläiselle kiinteistöyhtiö Sarakallio Kiinteistöt Oy:lle. Yhtiö osti viime kuussa lisäksi alueelta Kruunuasuntojen omistamat kolme kerros- ja kaksi rivitaloa, joissa on yhteensä noin sata asuntoa. Kauppaan kuului myös rantasauna sekä 4,5 hehtaaria maata.

Merivoimilta vapautuneet Rankin ja Kirkonmaan linnakkeet Kotkan edustalla ovat saaneet uuden isännän, kun Kotkan Saaret Oy osti alueet tämän vuoden alussa tarkoituksenaan kehittää matkailupalveluja. Saarilla on yhteensä yli sata rakennusta. Kirkonmaan linnake suljettiin vuoden 2013 lopussa, Rankki hiljeni jo aiemmin.

Ilmavoimien käytöstä viime vuoden lopussa vapautunut Kauhavan Lentosotakoulun alue ja Kokkolan asevarikko saivat jo viime vuoden huhtikuussa tehdyllä kaupalla omistajakseen pohjanmaalaisten yrittäjien omistaman LSK Business Park Oy:n. Yhtiö omistaa yhteensä 500 hehtaarin maa-alueet ja rakennuksia noin 45 000 kerrosneliömetriä.

Oulun Hiukkavaarasta varusmiehet katosivat jo viime vuosituhannen puolella, mutta vuoden vaihteessa myös siellä sijainnut Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta lakkautettiin. Hiukkavaara on Oulun kaupungin keskeisiä kehittämiskohteita ja sinne on suunniteltu laajaa uudisrakentamista pohjoisen talvikaupungin teemalla. Alueen kehittämisessä on käytetty uusia suunnittelutyökaluja ja toteutettu useita hankkeita. Hiukkavaaran kehittämistä esiteltiin laajasti Kuntatekniikka-lehden numerossa 4/2014.

Kauhavan Lentosotakoulun kiinteistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kuvassa oppilasasuntola.

Hennalan varuskuntasairaalan (ent. KSS2) laajennusosa on rakennettu 1964.
Hennalan varuskuntasairaalan (ent. KSS2) laajennusosa on rakennettu 1964.
Mainio Vire Oy tarjoaa nykyisin Hyrylässä hoivapalveluja kahdessa 1960-luvun puolivälissä valmistuneessa kasarmirakennuksessa.
Mainio Vire Oy tarjoaa nykyisin Hyrylässä hoivapalveluja kahdessa 1960-luvun puolivälissä valmistuneessa kasarmirakennuksessa.
Kontiorannan varuskuntasairaala valmistui 1954.
Kontiorannan varuskuntasairaala valmistui 1954.
Kontiorannan varuskunta-alueen rakennuskanta edustaa sotilasrakentamisen arkkitehtuuria 1940-1990 -luvuilta. Kuvassa kasarmirakennus vuodelta 1953.
Kontiorannan varuskunta-alueen rakennuskanta edustaa sotilasrakentamisen arkkitehtuuria 1940-1990 -luvuilta. Kuvassa kasarmirakennus vuodelta 1953.