LIIKENNE JA VÄYLÄT

Bitumin hinta on laskenut

Enemmän uutta päällystettä samalla rahalla

Päällystystöiden hintakehitys suosii nyt katuverkkojen korjausvelan pienentämistä. Harvassa kunnassa kuitenkaan on taloudessa liikkumavaraa irrottaa lisää rahaa päällystystöihin. Korjausvelka edellyttää sitä paitsi usein myös muutakin työtä kuin päällystystä. Leuto talvikaan ei tuonut säästöjä, joita nyt voitaisiin käyttää katuverkkojen kunnostukseen.

Teksti Matti Valli

Öljyn, bitumin ja tiepäällystetöiden hintakehitys on kulkenut alamäkeä pitkin vuotta, asfalttia saa nyt samalla hinnalla aikaisempaa enemmän. Mikäli katuverkon kunto vaatii kunnostamista, nyt olisi oikea ajankohta päällystää katuja, jos vain rahaa olisi.

– Bitumin keskihinta on varovaisesti arvioiden kuluvana vuonna noin 20 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014. Samalla hinnalla voimme päällystää 7–10 prosenttia aikaisempaa enemmän. Noin 600 tonnia bitumia tarkoittaa, että seitsemän metriä leveää katua voidaan päällystää noin yksi kilometri aikaisempaa enemmän, sanoo Tampereen Infran Rakentamispalveluiden vastaava työnjohtaja Juha Junno.

Tampereella jää vuosittain päällystysohjelmasta reserviin kohteita seuraavalle vuodelle. Tilaajan halutessa ja rahavarojen salliessa näitä voidaan aikaistaa.

– Kunnossapitopäällystämiseen budjetoidut määrärahat ovat tänä vuonna noin1,3 miljoonaa euroa, samaa luokkaa kuin edellisinäkin vuosina. Leuto talvi ei ole tuonut säästöjä talviajan kunnossapitokustannuksiin. Asia on pikemminkin päinvastoin, sillä vaihteleva sää lisää tarvetta liukkauden torjuntaan, sanoo Tampereen Infran Kunnossapitopalveluiden päällikkö Sanna-Leena Puntola.

Pelkästään tammi-helmikuussa sattui useita juuri ja juuri lähtörajat ylittäviä lumisateita, mikä aiheutti suuren määrän aurauslähtöjä normaalien työaikojen ulkopuolisina aikoina.

Päällystäminen ei aina riitä

Helsingissä asfaltin hinnan halpeneminen on huomattu. Katujen kunnosta vastaava ylläpitoinsinööri Tomi Laine kuitenkin jarruttelee, että ennen päällystämistä mahdolliset pintakerroksen alla olevat vauriot on selvitettävä ja korjattava. Toki monesti pelkkä päällystäminen auttaa, mutta ei suinkaan aina, ja töiden suunnittelu ottaa oman aikansa.

– Tällä hetkellä tiedossamme ei ole lisärahaa päällystystöitä varten. Käytössä olevat varat käytetään alkukesästä. Mahdolliset lisäkohteet menevät elokuulle. Se että yhtenä tai kahtena kesänä on käytössä hiukan lisärahaa, ei kokonaistilannetta paljoakaan paranna, Laine sanoo.

Savonlinnan kaupungin kunnossapitopäällikkö Tapani Hannonen kertoo, että kroonisen rahapulan takia asfaltoinninkin määrärahat ovat niukanlaiset eivätkä ensi kesän hankkeita koskevat suunnitelmat ole vielä valmistuneet. Bitumin alentunut hinta otetaan kyllä huomioon suunnitelmia tehtäessä.

– Vuona 2014 budjetti painui alle edellisten vuosien keskiarvon, ja sama jatkuu tänäkin vuonna. Määrärahat käytetään vanhempien vaurioiden korjaamiseen, uudemmat vauriot saavat odottaa, Hannonen linjaa.

Leuto talvi ei säästä rahaa

Leuto talvi ei Jyväskylässäkään ole tuonut säästöjä kaupungille esimerkiksi aurauksessa. Alueurakoissa alueiden hoito on järjestetty kokonaishintaisena urakkana, joten urakoitsija saa maksupostien mukaiset suoritukset aurauskertojen määrästä riippumatta.

– Liukkauden torjunta kuuluu samaan alueurakkaan. Lumen ajo hoidetaan yksikköhintaisena työnä, mutta senkään osalta ei suurempia säästöjä suhteessa talousarviovaraukseen ole syntynyt. Mikäli talvihoidosta rahaa säästyy, se kohdennetaan kuntotietojen perusteella kaikkiin kunnossapitotöihin, sanoo Jyväskylän katupäällikkö Tuula Smolander.

Jyväskylässä katuverkon korjausvelka on suuri, eikä ole korjattavissa pelkillä uudelleen päällystämisillä. Uudelleenpäällystysohjelma täsmentyy vasta keväällä katujen puhdistuksen jälkeen, kun pintojen kunto on näkyvissä. Ohjelmointi tehdään lopullisesti muun muassa kunnon, katuluokituksen, liikennemäärien ja alueella toteutettavien hankkeiden perusteella.

Investointihankkeissa Jyväskylässä edetään hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti: säästyvä rahoitus ohjautuu muihin investointihankkeisiin. Sitä ei siis suoranaisesti kohdenneta lisä- päällystyksiin.

– Uudelleenpäällystysten osalta rahoitustaso säilyy viime vuotta vastaavana, eli lisäneliöitä saadaan tehtyä bitumin hinnan laskettua. Rahaa ei siis käytetä enempää, mutta samalla rahalla saadaan enemmän tulosta. Neliömääriä en lähde arvioimaan, koska silloin pitäisi osata ennustaa bitumi-indeksin kehittyminen koko päällystyskauden ajalta, Smolander pohtii.

Lisärahaa vaikea löytää

Ylivieska on 15 000 asukkaan kaupunki, jossa määrärahat on tiukasti korvamerkitty. Viime talvena aurausten määrä oli aikaisempaa vähäisempi, mutta liukkauden torjuntaan meni rutkasti enemmän rahaa kuin mitä oli ajateltu. Katujen hiekoitukseen varattu murskattu sepelikin pääsi tilapäisesti loppumaan. Bitumin hinnan aleneminen on pantu merkille.

– Kaupungissa mietitään nyt, voitaisiinko edullista hintatilannetta hyödyntää siirtämällä päällystötöihin varoja joistakin muista hankkeista. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä kasvavassa kaupungissa on paljon muitakin kiireellisiä hankkeita, sanoo Ylivieskan kuntatekniikkapäällikkö Mauri Haikola.

Oulussakaan talven auraukseen varatuista määrärahoista ei jäänyt euroakaan muuhun käyttöön.

– Oulussa päällysteiden uudelleenpintauksiin on budjetoitu ja käytetään tänä vuonna arviolta 800 000 euroa, mikä on noin 250 000 euroa enemmän kuin vuonna 2014, toteaa katuverkoston kunnosta vastaava Kai Mäenpää kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Urakat voidaan sitoa raaka-aineindeksiin

Tilastokeskus ylläpitää bitumin hinnan kehitystä seuraavaa bitumi-indeksiä. Päällystystyöt-osaindeksissä bitumin osuus asfaltin hinnasta on yksi kolmasosa. Asfaltointitöitä koskevat tarjoukset tehdään yleensä puoli vuotta etukäteen. Osa kuntien päällysteurakoista on sidottu bitumi-indeksiin.

Bitumi-indeksin lähtöluku 100 kuvaa vuoden 2010 tilannetta. Vuosi sitten indeksin arvo oli kohonnut 130,4 pisteeseen. Tätä on seurannut 31,3 prosentin lasku: maaliskuussa 2015 indeksin arvo oli 89,6.

– Indeksi-sidonnaisuuden takia sen enempää tilaajan kuin urakoitsijankaan ei kuitenkaan tarvitse spekuloida raaka-aineen hinnan muutoksilla. Jos bitumin hinta laskee, urakoitsija hyvittää alentumisesta saadun hyödyn tilaajalle. Päinvastaisessa tapauksessa tilaaja maksaa lisää. Mikäli öljyn hinnassa ei tapahdu yllättäviä muutoksia, nykyisessä tilanteessa tilaajan ei tarvitse pelätä lisäkuluja, toteaa Päällystealan neuvottelukunnan (PANK ry) hallituksen puheenjohtaja Heikki Jämsä INFRA ry:stä.

PANK ry on uusimassa päällystystöitä koskevia kuntien urakka-asiakirjoja. Tavoitteena on erityisesti selkeyttää asiakirjoja siten, että pienemmätkin kunnat osaisivat tilata päällystettä oikealla tavalla.

– Päällystetöitä koskevien urakka-asiakirjojen kanssa samoihin kansiin pannaan myös päivitetyt tiemerkintöjä koskevat asiakirjat. Näillä näkymin uusitut asiakirjat ovat käytössä vuoden 2016 tarjouskerroksella, Heikki Jämsä sanoo.

Kesäiset päällystetyöt eivät kaikkia liikkujia miellytä, koska ruuhkia syntyy aina jonkin verran.
Kesäiset päällystetyöt eivät kaikkia liikkujia miellytä, koska ruuhkia syntyy aina jonkin verran.
Helsingin Lönnrotinkatua päällystettiin kesällä 2014.
Helsingin Lönnrotinkatua päällystettiin kesällä 2014.

Urakat voidaan sitoa raaka-aineindeksiin

Tilastokeskus ylläpitää bitumin hinnan kehitystä seuraavaa bitumi-indeksiä. Päällystystyöt-osaindeksissä bitumin osuus asfaltin hinnasta on yksi kolmasosa. Asfaltointitöitä koskevat tarjoukset tehdään yleensä puoli vuotta etukäteen. Osa kuntien päällysteurakoista on sidottu bitumi-indeksiin.

Bitumi-indeksin lähtöluku 100 kuvaa vuoden 2010 tilannetta. Vuosi sitten indeksin arvo oli kohonnut 130,4 pisteeseen. Tätä on seurannut 31,3 prosentin lasku: maaliskuussa 2015 indeksin arvo oli 89,6.

– Indeksi-sidonnaisuuden takia sen enempää tilaajan kuin urakoitsijankaan ei kuitenkaan tarvitse spekuloida raaka-aineen hinnan muutoksilla. Jos bitumin hinta laskee, urakoitsija hyvittää alentumisesta saadun hyödyn tilaajalle. Päinvastaisessa tapauksessa tilaaja maksaa lisää. Mikäli öljyn hinnassa ei tapahdu yllättäviä muutoksia, nykyisessä tilanteessa tilaajan ei tarvitse pelätä lisäkuluja, toteaa Päällystealan neuvottelukunnan (PANK ry) hallituksen puheenjohtaja Heikki Jämsä INFRA ry:stä.

PANK ry on uusimassa päällystystöitä koskevia kuntien urakka-asiakirjoja. Tavoitteena on erityisesti selkeyttää asiakirjoja siten, että pienemmätkin kunnat osaisivat tilata päällystettä oikealla tavalla.

– Päällystetöitä koskevien urakka-asiakirjojen kanssa samoihin kansiin pannaan myös päivitetyt tiemerkintöjä koskevat asiakirjat. Näillä näkymin uusitut asiakirjat ovat käytössä vuoden 2016 tarjouskerroksella, Heikki Jämsä sanoo.