YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Hallituksen kokouksen kuulumisia

SKTY:n hallitus vaihtui osittain vuodenvaihteessa kun uudet jäsenet Pasi Heikkilä ja Pekka Henttonen tulivat vaihtovuoroisten Päivi Ahlroosin ja Jere Klamin tilalle. Samalla yhdistyksen ohjat otti käsiinsä Heikki Lonka, joka seuraa tehtävissään pitkäaikaista puheenjohtajaamme Jorma Vaskelaista. Muut hallituksen jäsenet, Antti Korte, Timo Paavilainen, Eila Kesti, Eija Muttonen-Mattila, Juha Kantanen ja Henry Westlin jatkavat toimessaan. Uusi hallitus kokoontui ensi kertaa tammikuun lopussa Helsingissä.

Toimihenkilöt kokoontuivat uuden puheenjohtajan kanssa joulun alla Helsingissä pidettyyn muutaman tunnin aamuistuntoon. Palaverissa kerrattiin menneen vuoden tapahtumia ja valmistauduttiin tulevaan. Toimintavuosi 2014 oli kaikin puolin mielenkiintoinen ja monipuolinen. Toiminnanjohtajan palkkaaminen ja hänen istuttaminen yhdistykseen katsottiin onnistuneeksi, samoin Oulussa pidetyt Kuntatekniikan päivät.

Julkaisutoimintaakin saatiin hieman vilkastettua, mutta siihen tulee nyt lyödä paukkuja lisää, kun henkilöresursseja on paremmin käytettävissä. Sama koskee jäsenkannan laajentamista niin henkilö- kuin yhteisöjäsenyyksien osalta, nuoria kuntateknikoita unohtamatta.

Toimihenkilöt jatkavat kokoonpanossa Petri Koivula, Ville Alatyppö, Anna Keskinen ja Jyrki Vättö. Veteraanitoimihenkilö Dan Långström on jättäytynyt sivustalle, mutta avustaa toimihenkilöitä tarpeiden ja oman aikansa mukaan.

Kädessänne on ulkoasultaan uudistunut Kuntatekniikka–lehti. Päätoimittajana jatkaa entiseen tapaan lehteä kustantavan KL-Kustannus Oy:n palveluksessa Paavo Taipale. Sisältö pysyy vähintään yhtä ammattimaisena ja kiinnostavana kuin ennenkin. Merkittävä uusi palvelu on kustantajan yhdistyksen jäsenille lisämaksutta tarjoama responsiivinen Kuntatekniikan digilehti, jonka lukeminen onnistuu vaikka kännykällä. Jäsenet voivat rekisteröityä digilehden lukijaksi luomalla salasanan lehden osoitekentästä löytyvän tilausnumeron ja oman sähköpostiosoitteensa avulla verkkosivulla kuntatekniikka.fi.

Jäsenrekisteriä on puhdistettu viime vuoden aikana jäsenmaksunsa maksamatta jättäneiden jäsenten yms. kohdalta rajusti. Lehti postitetaan jäsenistölle jäsenetuna. Täten jäsenmaksujen suorittamisen ohella muistutan jäseniä myös mahdollisista osoitteenmuutoksista yms., jotta lehti löytäisi oikeaan osoitteeseen. Osoitteenmuutokset ja muut jäsenasiakysymykset voi toimittaa joko yhdistyksen toiminnanjohtajalle tai allekirjoittaneelle. Yhteystietojen muutokset voi tehdä myös yhdistyksen verkkosivulta kuntatekniikka.fi/skty löytyvällä jäsenhakemuslomakkeella. Välitämme tiedot automaattisesti myös lehden toimitukseen.

Yhdistys järjestää tänä vuonnakin perinteiset Kuntatekniikan päivät, tällä kertaa Turussa. Päivien yhteydessä pidetään Yhdyskuntatekniikan näyttely YT15. Parina edellisenä vuotena pidetyillä Syyspäivillä tuntuu olevan myös selvästi tilausta. Kävijämäärien odotetaan jatkossa kasvavan, sillä Syyspäivien keskustelevasta ilmapiiristä sekä ajankohtaisista aiheista on pidetty. Haasteellisinta Syyspäivien kohdalla on tainnut olla muu syksyn laaja seminaaritarjonta.

Talvisin terveisin,

kokousmestari

Infrahuomioita maailmalta

Kulkiessani vuodenvaihteessa hiihtolatujen perässä Saksan ja Itävallan Alpeilla huomasin, että muutamilla pienillä asioilla saa tehtyä isoja kokonaisuuksia. Münchenin metron muutamilla suurimmilla asemilla metrokiskot oli asetettu siten, että metrovaunun molemmilla puolilla oli laiturit. Ihmismassat poistuivat metrosta oikeanpuoleisista ovista ja tulivat sisään vasemmanpuolisista. Helsingistä, ja monista muistakin maailman metrokaupungeista tuttu ryntäys samasta ovesta ulos ja sisään puuttui kokonaan. Väkijoukot saatiin sujuvasti liikkumaan molempiin suuntiin ilman tönimisiä tai ruuhkautumisia. Ruuhka puolittui myös portaissa.

Pääkaupunkiseudulla tänä vuonna käyttöön otettavalla Kehäradalla toteutetaan, ainakin esittelyvideoiden mukaan myös uutta taktiikkaa. Junat kulkevat Kehärataa pitkin ”englantilaisittain” vasenta kaistaa, jolloin radan pääteasemilla (Tikkurila ja Vantaankoski) voidaan vaihtaa junaa samalta laiturilta pää- tai rantaradalla kulkevien junien kanssa. Syksyllä nähdään kuinka jouhevasti vaihdot onnistuvat.

Lumenluonti oli myös alppikylissä sangen tehokasta. Kun lunta satoi, niin katuja aurattiin aina niin kauan, kun lunta tuli, kunnes asfaltti saatiin näkyviin. Serpentiiniteillä kadut puolestaan suolattiin kesäkuntoon. Tämä sopi minulle, sillä pieni vuokra-autoni olisi varmasti jäänyt muuten liikenteen tukoksi vuoristoteille.

Kylien keskustoissa pieni linko ajoi edellä putsaten jalkakäytävien lumet kadulle ja isompi linko seurasi perässä puhaltaen kadulla olleet lumet suoraan kuorma-auton lavalle. Tämä puolestaan kippasi lumet kylän keskellä virtaavaan joen penkalle. ”Lumenvastaanottopaikkoja” oli logistisesti noin puolen kilometrin välein. Kaupunkirakennetta ei toki voi verrata suoraan suomalaiseen kaupunkiin, mutta tehokasta lumilogistiikkaa se oli joka tapauksessa.

Jyrki Vättö

SKTY haluaa tukea alan ammattilaisia kehittämään osaamistaan

Aloitin kunnallisen urani vuonna 1990 Varkauden kaupunginarkkitehtina. Minua kiinnosti kunnallisessa työssä sen laaja-alaisuus, mahdollisuus olla osa kokonaisen yhteiskunnan rakentamista osana moniammatillista tiimiä. Tein kaikkea suunnittelusta rakentamiseen, aina työmaan johtamiseen saakka. Helsinkiläisenä minulle oli uutta pienen kaupungin julkisuus, joka otti innokkaasti hampaisiinsa nuoren ja äänekkään arkkitehtikunnan edustajan.

Koukkuunhan siitä jäi. Olen ollut Varkauden jälkeen Vantaan rakennuttajapäällikkönä ja Vaasan teknisenä apulaiskaupunginjohtajana. Vuodesta 2008 olen tehnyt töitä konsulttina kunnille, työnantajani on nykyään Granlund Oy.

SKTY:n toiminta tuli tutuksi Vaasan aikoina, kun yhdistyksen hallitus vieraili Vaasassa ja siellä järjestettiin myös ikimuistoiset kuntatekniikan päivät. Olen toiminut yhdistyksen hallituksen toisena varapuheenjohtajana ja aloitan nyt puheenjohtajana.

Mielipiteeni siitä, mikä kuntatekniikassa on tärkeää, ei ole muuttunut. Meille kuntatekniikan ihmisille on tärkeää moniammatillisuus ja toimiminen vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Meidän on myös uskallettava mennä julkisuuteen tuomaan esille teemoja, jotka ovat tärkeitä ja joista vastaamme työssämme.

Yhdistys on ottanut aikamoisen loikan kehityksessään palkatessaan kokopäiväisen toiminnanjohtajan. Tärkein tehtäväni yhdistyksen puheenjohtajana onkin tukea toiminnanjohtajaa, pääsihteeriä sekä muita toimihenkilöitä heidän työssään. Tavoitteenamme on tarjota parempia palveluita jäsenille ja lisätä sitä kautta yhdistyksen houkuttelevuutta.

Jäsenten suuri määrä ei ole itseisarvo. Tarvitsemme jäseniä ja lisäresursseja, jotta voimme toteuttaa strategiamme. Päämäärämme on tukea kuntatekniikan ammattilaisia, kun he haluavat kehittää ammattitaitoaan ja hakea sille tunnustuksen. Aiomme kehittää seuraavan kolmen vuoden aikana alalle pätevyydentoteamisjärjestelmän.


Heikki Lonka, TkT

Pekka Henttonen ja Pasi Heikkilä hallitukseen

Aloitin Helsingin kaupungin rakennusvirastossa 1997 lakimiehenä ja olen sen jälkeen toiminut eri tehtävissä, vuodesta 2012 osastopäällikkönä noin 150 työntekijän palveluosastolla.

Palveluosaston päätehtäviä ovat yleisten alueiden asiakaspalvelu, kunnallinen pysäköinninvalvonta ja maksullisen pysäköinnin järjestäminen sekä alueiden käytön ohjaus ja valvonta. Palveluosasto huolehtii myös ajoneuvojen siirronvalvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä sekä yleisten alueiden käytöstä johtuvien vahingonkorvausvaatimusten käsittelystä ja korvausten maksamisesta sekä kiinteistöille kuuluvan kadun kunnossapitovelvoitteiden noudattamisen ja luvattoman maankäytön valvonnasta.

Liityin yhdistykseen pian virastoon tuloni jälkeen kaiketi yhtenä ensimmäisistä lakimiehistä tarkoituksena tutustua kuntatekniikkakenttään ja teknisen sektorin toimijoihin. SKTY on oman kokemukseni perusteella ollut tähän oiva väylä.

Yhdistyksen hallituksessa haluan osaltani myötävaikuttaa siihen, että palveluosaston tehtävät tunnistetaan osaksi kuntatekniikkaa ja tällä tavoin vahvistaa niitä koskevaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja kehittämistä.

Pekka Henttonen

Olen rakennustekniikan diplomi-insinööri Oulusta, mutta syntynyt Rovaniemellä noin 44 vuotta sitten. Tällä hetkellä toimin Oulussa kaupungininsinöörinä katu- ja viherpalveluiden yksikössä.

Vuonna 1985 menin ensimmäistä kertaa kesätöihin TVL:n Rovaniemen itäiseen tiemestaripiirin ja siitä alkoi noin 20 vuotta kestänyt kesätyö-, harjoittelu- ja työrupeama maantiealalla. Pohjoisin työmaa oli Lapissa Sevettijärvellä ja eteläisin Mäntsälässä. Pidempiaikaiset asuinpaikat ovat olleet Rovaniemi, Oulu ja Tampere.

Maanteiden jälkeen siirryin seitsemäksi vuodeksi rautateille lähinnä VR:n Rautatiesuunnittelun Pohjois-Suomen yksikön palvelukseen Ouluun. Vuoden 2012 lopussa tuli mahdollisuus siirtyä Oulun kaupungin palvelukseen kaupungininsinööriksi, ja siinä tehtävässä olen tällä hetkellä. Harrastuksena ovat laajasti liikunta ja musiikki. Lomat vietän perheen kanssa.

Kuntasektori ja SKTY ovat aikaisemmasta työhistoriasta johtuen vielä uusi ympäristö, mutta odotukset ovat korkealla ja ensimmäiset tapaamiset erittäin positiivisia. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kuntien välistä yhteistyötä edelleen lisätään. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme ja yhteiset kasvavat haasteet myös tulevaisuudessa.


Pasi Heikkilä

SKTY ja Turku kutsuvat jäseniä Kuntatekniikan päiville

Vuodenvaihde näytti melko mustalta, mutta onneksi nyt olemme saaneet jo vähän lunta ja pakkasta seuraksemme tänne Etelä-Suomeenkin. Päivien pidetessä on mukavampi kulkea lumesta heijastuvan valon kajossa kuin pelkässä kuunvalossa.

SKTY:llä on tarjota jäsenilleen mielenkiintoinen vuosi. Kokoonnumme Turkuun toukokuussa perinteisille Kuntatekniikan päiville, jossa on todella mielenkiintoisia seminaariluentoja esimerkiksi kuntatekniikan suunnittelusta, kaupunkiympäristön vaalimisesta ja hankintojen tekemisestä – muutamia aiheita mainitakseni.

Päivillä julkaistaan myös kuntatekniikan saavutus 2015, joka tulee saamaan paljon huomiota ammattilaisten piirissä.

Kuntatekniikan päivät on YT-näyttelyn yhteydessä, ja yhdistyksen vuosikokous pidetään torstaina Turun messukeskuksessa, jossa myös jaetaan palkinnot. Seminaaripäiväksi eli perjantaiksi siirrytään Turun kauppatorin liepeille Finnkinon tiloihin. Seminaarin avaus ja keynote-esitys on yhteinen pääsalissa, ja se keskittyy ajankohtaiseen katsaukseen kuntatekniikan ammattilaisille.

Nyt on viimeistään aika varata kalenterista päivät 21.–23.5. osaamisen lisäämiseen, verkostoitumiseen ja mukavaan yhdessäoloon. Keskiviikkona 20.5. golfin harrastajat kokoontuvat Hannu Virtasalon johdolla viheriölle ratkomaan kuntatekniikan puttaajien paremmuusjärjestyksen. Keynote-puhe on torstaina kuten vuosikokous, samoin perinteinen ryhmäkuvaus ja tutustuminen YT-näyttelyyn. Ennakkotietojen mukaan YT-näyttelyssä on tänä vuonna erityisen paljon näytteilleasettajia. Torstai-ilta vietetään parhaiden yhteistyökumppaniemme kanssa Get together -tapaamisessa, jossa parhaat jutut kerrotaan kavereille heti ja toisille vasta seuraavana vuonna. Muista siis olla paikalla tuoreiden uutisten parissa.

Perjantaina seminaari alkaa heti aamusta hotellien läheisyydessä Finnkinossa. Seminaariesityksiksi on valittu parhaan kokonaisuuden muodostava esitelmäkirjo Suomen parhailta osaajilta. Tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä hyväkseen, vaikka olisi aamu-uninen. Finnkinon istuimet suorastaan kutsuvat kuuntelemaan ja rentoutumaan mukavissa juuri uusituissa penkkirivistöissä.

Perinteinen juhlaillallinen tulee ohjelmineen olemaan taas yksi muisteltava kokonaisuus monien vuosien ajan. Mikäli et kunnolla muista, niin katso Oulun illalliselta lyhyt video facebookista. Siinä korostuvat Kuntatekniikan päivien rento mutta juhlallinen tunnelma ja tekniikan osaajien huumorintaju sekä heittäytyminen tilanteen mukaan muita osaajia palvelemaan. Turun juhlaillallisen paikka ei ole vielä varmistunut, mutta tapahtuma tulee olemaan taas huikea kokemus niin ensikertalaisille kuin konkareille.

Lauantaina kestävimmät päivien osallistujat saavat vielä kokea Turun seudun antia muutaman tunnin retkellä. Retken kohde on useimmiten ollut bussimatkan päässä varsinaisesta päivien pitopaikasta ja viimeistään sieltä palatessa kaikkien akut ovat sitten täyteen varattuja.

Antoisia Kuntatekniikan päiviä odotellen ja hyvää vuotta toivotellen,

Petri Koivula

Pystypäin uuteen vuoteen

Joulun pitkät pyhät olivat erinomainen hetki pysähtyä miettimään mennyttä ja tulevaa vuotta myös yhdistyksen kannalta. Vuosi 2014 oli yhdistykselle historiallinen siinä mielessä, että yhdistys otti suuren kehitysloikan palkkaamalla täysipäiväisen toiminnanjohtajan. Kaksi vuotta sitten tehdyn strategiatyön perustat yhdistyksen kehittämiselle olivat konkreettisia, mutta tekemistä vaille valmiita, koska aiemmin osa-aikaisin voimin, omien virkatöiden ohella isoja kehitystöitä oli haasteellista toteuttaa.

Itsellenikin uuden työkuvion muuttaminen oli haasteellista ja alkuvuosi kuluikin Petri Koivulaa perehdyttäessä. Vaikka moni voisi kuvitella, että yhdistyksen toiminta on pienimuotoista ja suoraviivaista, on nykyisen yhdistyksen toiminta laajaa ja erittäin monisäikeistä.

Vuoden 2014 osalta odotimme, että yhdistyksen taloudellista joustoa olisi käytetty, mutta näyttääkin siltä, että Petri on saanut jo heti ensimmäisenä vuonna toimintaa kehitetyksi siten, ettei yhdistyksen rahoituspuskuriin ole tarvinnut koskea. Vuosikokouksessa Turussa julkistetaan tilinpäätös ja tulevan vuoden budjetti.

Kuluva vuosi 2015 on kuitenkin edelleen haasteellinen yhdistyksen toiminnalle. Yhdistyksen jäsenilleen tarjoamia palveluita ja verkostoitumistapahtumia pyritään kehittämään, mutta edetään niissäkin pienin askelin, jotta suurilta taloudellisilta riskeiltä vältytään.

Yhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt ovat lähteneet toteuttamaan strategisia toimenpiteitä. Vuonna 2015 kehitettäviä asioita ovat muun muassa yhdistyksen viestintä, teemakohtaiset tapahtumat, ja pätevyyksien todentamisen alustan rakentaminen. Edelleen keihäänkärkenä on tuottaa parempia palveluita asiantuntijoidemme käyttöön.

SKTY:ltä malleja omaisuudenhallintaan ja tuottavuustyöhön

Juuri julkistettu valtion vuoden 2015 budjetti on lohdutonta katseltavaa. Velkaa otetaan lisää ja itse asiassa kuntatekniikkaan liittyvistä toiminnoista verotuloja pyritään keräämään lisää. Menopuolella LVM:n rahoitusosuus pienenee 5,8 prosenttia ja valtion velan korot kasvavat 1,7 prosenttia. Veikkaan, että aika monessa kunnassa on samansuuntaista kehitystä.

SKTY:n näkökulmasta jäin pohtimaan sitä, miten yhdistys voisi auttaa kuntien teknistä sektoria etenkin olemassa olevan omaisuuden arvon järkevässä hoidossa. Kulunutta mantraa toistaen; liikenneverkot ja infra ovat yhteiskunnan ydinpalveluita, joiden pitää toimia kustannustehokkaasti kiristyvän talouden tulevaisuudessa. Jos infra ei toimi, mikään muukaan palvelu ei pelaa.

Vuonna 2013 järjestimme yhdistyksen ensimmäiset Syyspäivät teemalla omaisuudenhallinta. Asiaa on nyt kypsytelty tovi ja olemme ottamassa ensimmäistä isoa askelta siinä, että tulevaisuudessa SKTY:stä tulisi ohjeita, malleja ja jopa koulutusta teknisen sektorin käyttöön siinä, miten tekniseen sektoriin kohdistettua rahallista arvoa saataisiin pidettyä järkevimmin yllä. Tämän kehityksen perusajatuksena on se, että nyt paljon alallamme esillä oleva termi korjausvelka on toimivassa järjestelyssä pelkkä ”kiva tietää”-sivutuote, johon itse asiassa ei pitäisi liikaa keskittyä.

Arvon säilymiseen liittyy päätöksentekoa, jossa itse asiassa tärkeää on se, miten me virkamiehet ja asiantuntijat osaamme tuoda järkevät omaisuuden arvon säilyttävät vaihtoehdot poliitikkojen pöytään. Tämä edistäisi avoimuutta ja sitä, että kansalaisten huulille tulee myös se, mitä itse asiassa kunnan teknisen sektorin kannattaisi tehdä ja tehdäänkö nyt työt järkevällä tavalla. Kerron tästä kuviosta lisää seuraavissa numeroissamme.

Ville Alatyppö

SKTY ja Turku kutsuvat jäseniä Kuntatekniikan päiville

Vuodenvaihde näytti melko mustalta, mutta onneksi nyt olemme saaneet jo vähän lunta ja pakkasta seuraksemme tänne Etelä-Suomeenkin. Päivien pidetessä on mukavampi kulkea lumesta heijastuvan valon kajossa kuin pelkässä kuunvalossa.

SKTY:llä on tarjota jäsenilleen mielenkiintoinen vuosi. Kokoonnumme Turkuun toukokuussa perinteisille Kuntatekniikan päiville, jossa on todella mielenkiintoisia seminaariluentoja esimerkiksi kuntatekniikan suunnittelusta, kaupunkiympäristön vaalimisesta ja hankintojen tekemisestä – muutamia aiheita mainitakseni.

Päivillä julkaistaan myös kuntatekniikan saavutus 2015, joka tulee saamaan paljon huomiota ammattilaisten piirissä.

Kuntatekniikan päivät on YT-näyttelyn yhteydessä, ja yhdistyksen vuosikokous pidetään torstaina Turun messukeskuksessa, jossa myös jaetaan palkinnot. Seminaaripäiväksi eli perjantaiksi siirrytään Turun kauppatorin liepeille Finnkinon tiloihin. Seminaarin avaus ja keynote-esitys on yhteinen pääsalissa, ja se keskittyy ajankohtaiseen katsaukseen kuntatekniikan ammattilaisille.

Nyt on viimeistään aika varata kalenterista päivät 21.–23.5. osaamisen lisäämiseen, verkostoitumiseen ja mukavaan yhdessäoloon. Keskiviikkona 20.5. golfin harrastajat kokoontuvat Hannu Virtasalon johdolla viheriölle ratkomaan kuntatekniikan puttaajien paremmuusjärjestyksen. Keynote-puhe on torstaina kuten vuosikokous, samoin perinteinen ryhmäkuvaus ja tutustuminen YT-näyttelyyn. Ennakkotietojen mukaan YT-näyttelyssä on tänä vuonna erityisen paljon näytteilleasettajia. Torstai-ilta vietetään parhaiden yhteistyökumppaniemme kanssa Get together -tapaamisessa, jossa parhaat jutut kerrotaan kavereille heti ja toisille vasta seuraavana vuonna. Muista siis olla paikalla tuoreiden uutisten parissa.

Perjantaina seminaari alkaa heti aamusta hotellien läheisyydessä Finnkinossa. Seminaariesityksiksi on valittu parhaan kokonaisuuden muodostava esitelmäkirjo Suomen parhailta osaajilta. Tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä hyväkseen, vaikka olisi aamu-uninen. Finnkinon istuimet suorastaan kutsuvat kuuntelemaan ja rentoutumaan mukavissa juuri uusituissa penkkirivistöissä.

Perinteinen juhlaillallinen tulee ohjelmineen olemaan taas yksi muisteltava kokonaisuus monien vuosien ajan. Mikäli et kunnolla muista, niin katso Oulun illalliselta lyhyt video facebookista. Siinä korostuvat Kuntatekniikan päivien rento mutta juhlallinen tunnelma ja tekniikan osaajien huumorintaju sekä heittäytyminen tilanteen mukaan muita osaajia palvelemaan. Turun juhlaillallisen paikka ei ole vielä varmistunut, mutta tapahtuma tulee olemaan taas huikea kokemus niin ensikertalaisille kuin konkareille.

Lauantaina kestävimmät päivien osallistujat saavat vielä kokea Turun seudun antia muutaman tunnin retkellä. Retken kohde on useimmiten ollut bussimatkan päässä varsinaisesta päivien pitopaikasta ja viimeistään sieltä palatessa kaikkien akut ovat sitten täyteen varattuja.

Antoisia Kuntatekniikan päiviä odotellen ja hyvää vuotta toivotellen,

Petri Koivula

Pystypäin uuteen vuoteen

Joulun pitkät pyhät olivat erinomainen hetki pysähtyä miettimään mennyttä ja tulevaa vuotta myös yhdistyksen kannalta. Vuosi 2014 oli yhdistykselle historiallinen siinä mielessä, että yhdistys otti suuren kehitysloikan palkkaamalla täysipäiväisen toiminnanjohtajan. Kaksi vuotta sitten tehdyn strategiatyön perustat yhdistyksen kehittämiselle olivat konkreettisia, mutta tekemistä vaille valmiita, koska aiemmin osa-aikaisin voimin, omien virkatöiden ohella isoja kehitystöitä oli haasteellista toteuttaa.

Itsellenikin uuden työkuvion muuttaminen oli haasteellista ja alkuvuosi kuluikin Petri Koivulaa perehdyttäessä. Vaikka moni voisi kuvitella, että yhdistyksen toiminta on pienimuotoista ja suoraviivaista, on nykyisen yhdistyksen toiminta laajaa ja erittäin monisäikeistä.

Vuoden 2014 osalta odotimme, että yhdistyksen taloudellista joustoa olisi käytetty, mutta näyttääkin siltä, että Petri on saanut jo heti ensimmäisenä vuonna toimintaa kehitetyksi siten, ettei yhdistyksen rahoituspuskuriin ole tarvinnut koskea. Vuosikokouksessa Turussa julkistetaan tilinpäätös ja tulevan vuoden budjetti.

Kuluva vuosi 2015 on kuitenkin edelleen haasteellinen yhdistyksen toiminnalle. Yhdistyksen jäsenilleen tarjoamia palveluita ja verkostoitumistapahtumia pyritään kehittämään, mutta edetään niissäkin pienin askelin, jotta suurilta taloudellisilta riskeiltä vältytään.

Yhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt ovat lähteneet toteuttamaan strategisia toimenpiteitä. Vuonna 2015 kehitettäviä asioita ovat muun muassa yhdistyksen viestintä, teemakohtaiset tapahtumat, ja pätevyyksien todentamisen alustan rakentaminen. Edelleen keihäänkärkenä on tuottaa parempia palveluita asiantuntijoidemme käyttöön.

SKTY:ltä malleja omaisuudenhallintaan ja tuottavuustyöhön

Juuri julkistettu valtion vuoden 2015 budjetti on lohdutonta katseltavaa. Velkaa otetaan lisää ja itse asiassa kuntatekniikkaan liittyvistä toiminnoista verotuloja pyritään keräämään lisää. Menopuolella LVM:n rahoitusosuus pienenee 5,8 prosenttia ja valtion velan korot kasvavat 1,7 prosenttia. Veikkaan, että aika monessa kunnassa on samansuuntaista kehitystä.

SKTY:n näkökulmasta jäin pohtimaan sitä, miten yhdistys voisi auttaa kuntien teknistä sektoria etenkin olemassa olevan omaisuuden arvon järkevässä hoidossa. Kulunutta mantraa toistaen; liikenneverkot ja infra ovat yhteiskunnan ydinpalveluita, joiden pitää toimia kustannustehokkaasti kiristyvän talouden tulevaisuudessa. Jos infra ei toimi, mikään muukaan palvelu ei pelaa.

Vuonna 2013 järjestimme yhdistyksen ensimmäiset Syyspäivät teemalla omaisuudenhallinta. Asiaa on nyt kypsytelty tovi ja olemme ottamassa ensimmäistä isoa askelta siinä, että tulevaisuudessa SKTY:stä tulisi ohjeita, malleja ja jopa koulutusta teknisen sektorin käyttöön siinä, miten tekniseen sektoriin kohdistettua rahallista arvoa saataisiin pidettyä järkevimmin yllä. Tämän kehityksen perusajatuksena on se, että nyt paljon alallamme esillä oleva termi korjausvelka on toimivassa järjestelyssä pelkkä ”kiva tietää”-sivutuote, johon itse asiassa ei pitäisi liikaa keskittyä.

Arvon säilymiseen liittyy päätöksentekoa, jossa itse asiassa tärkeää on se, miten me virkamiehet ja asiantuntijat osaamme tuoda järkevät omaisuuden arvon säilyttävät vaihtoehdot poliitikkojen pöytään. Tämä edistäisi avoimuutta ja sitä, että kansalaisten huulille tulee myös se, mitä itse asiassa kunnan teknisen sektorin kannattaisi tehdä ja tehdäänkö nyt työt järkevällä tavalla. Kerron tästä kuviosta lisää seuraavissa numeroissamme.

Ville Alatyppö