RAKENTAMINEN

Koskisen Oy:n Taloteollisuuden saneerauskohteeseen Helsingin Munkkivuoressa rakennettiin lisäkerros puuelementeistä sääsuojan alla.
Koskisen Oy:n Taloteollisuuden saneerauskohteeseen Helsingin Munkkivuoressa rakennettiin lisäkerros puuelementeistä sääsuojan alla.

Tavoitteena helpottaa taloyhtiöiden haasteita

Lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen teollinen konsepti

Suomessa on kehitetty teollinen, yhden luukun korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Lisärakentaminen auttaa taloyhtiöitä peruskorjausten rahoittamisessa. Lisäksi sen avulla tiivistetään yhdyskuntarakennetta.

TEKSTI Puuinfon artikkelipalvelu

KUVAT Koskisen Oy

Tammikuun lopulla päättyneessä Tekesin rahoittamassa hankkeessa kehitettiin korjaus- ja täydennysrakentamisen esimerkkisuunnitelmia yrityksille yleiseen jakeluun ja käyttöön.

– Tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön teollisia, monistettavia ratkaisuja korjaus- ja täydennysrakentamiseen, ja siinä onnistuttiin, ohjelmapäällikkö Marko Kivimäki Tekesistä kertoo.

Tutkimushankkeen vetäjänä toiminut Oulun yliopiston professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo korjaushankkeiden olevan nykyisin rakennusten isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta kohtuuttoman työläitä ja hankalia.

– Pyrimme kehittämään käyttäjälähtöisiä korjausrakentamisen käytänteitä, jotta korjaushankkeiden suunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on mahdollista tilata yhdeltä toimijataholta. Meidän tehtävämme oli luoda hankkeella osaamista ja levittää sitä yrityksien liiketoimintaan.

Yhden luukun

siisti malli

Ratkaisuksi lähiöiden yhä kasvavaan korjausvelkaan ja energiatehokkuuden parantamiseen on kehitetty teollisia rakentamisen järjestelmiä, joita voidaan soveltaa sekä lisäkerroksien että julkisivujen uusimiseen.

Kerrostalojen peruskorjaukset ovat hitaita, kalliita, likaavia ja asumista häiritseviä, koska korjausrakennushankkeissa toimitaan uudisrakentamisen toimintamallien mukaan. Käytännön ongelmaksi korjausrakentamisessa on osoittautunut myös hankkeiden toteuttamisen yhteensovittaminen eri toimijoiden kesken.

Tämän ratkaisemiseksi tutkimushankkeessa kehitettiin korjausrakentamisen konsepti, joka pitää sisällään kaiken ”all inclusive” -periaatteella alkaen rakennusluvista ja päätyen loppusii­voukseen.

– Verkostoitumalla ja oikein valitulla korjausmenetelmällä voidaan rakennusten korjausaikaa merkittävästi lyhentää ja sen myötä vähentää asukkaille korjaustyöstä aiheutuvaa työmaan aikaista asumishäiriötä. Kun korjaushankkeiden edellyttämät työt tehdään paikan päällä, siitä häiriintyvät niin asukkaat kuin myös lähiympäristö, Koiso-Kanttila kuvailee.

Konseptin teknisissä ratkaisuissa on hyödynnetty uusien palomääräysten antamaa mahdollisuutta käyttää korjauksissa puurakenteita.

– 1960–1980 -lukujen lähiökerrostaloissa runko kestää helposti uusien palomääräysten mahdollistaman lisäkerroksen rakentamisen kevytrakenteisena puuelementtiratkaisuna. Asukkaille aiheutuvan häiriön minimoimiseksi lisäkerrokset ja julkisivujen uusiminen on järkevää rakentaa tilaelementeistä, Koiso-Kanttila arvioi.

Täydennysrakentamisella

rahoitusta peruskorjaukseen

Suomen lähiöiden kerrostaloissa on arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana olevan lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. Tähän mennessä suurimpana esteenä korjaushankkeisiin ryhtymisessä ja syynä korjausvelan kasvussa pidetään rahoitusta. Koiso-Kanttilan mukaan lisärakentaminen voi toimia nyt korjaustoimenpiteiden rahoittamisen keinona.

– Kun korjauksen yhteydessä rakennetaan lisää myytäviä tai vuokrattavia kerrosneliömetrejä, voidaan korjaustoimenpiteiden kuluja kattaa lisärakentamisesta saatavilla tuloilla. Lisärakentaminen voi muodostua lähiöissä avaintekijäksi sille, että taloyhtiö uskaltaa ryhtyä mittaviinkin korjaustoimenpiteisiin ilman pelkoa liiallisesta velkaantumisesta, Koiso-Kanttila arvioi.

Konsepti toimii

jo käytännössä

Tekesin Marko Kivimäki harmittelee kaavoituskäytäntöjen hitautta, joka käytännössä esti pilottihankkeiden toteuttamisen osana tutkimushanketta. Kaupungit kuitenkin suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.

Koskisen Oy:n Taloteollisuus on jo toteuttanut lisäkerroksen rakentamisen Helsingissä kahdessa kohteessa, Munkkivuoressa Rakuunantie 1:ssä ja Ruskeasuolla Sauvontie 5:ssä. Näissä kohteissa ei ollut säädösten suhteen ongelmia, vaan taloyhtiöt saivat rakennusluvan helposti. Vanhojen kerrostalojen kantavuudet riittävät helposti kevyisiin puisiin tilaelementteihin perustuvan lisäkerrosten rakentamiseen.

– Rakentaminen kannattaa yhdistää samaan ajankohtaan, kun taloyhtiössä on edessä joku muu iso remonttihanke kuten hissien rakentaminen, linjasaneeraus tai vesikaton uusiminen, sanoo Koskisen Oy:n Taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen.

Ullakon sijaan kannattaa tehdä kunnollinen lisäkerros, jonka rakennusoikeudella ja rakentamisella voidaan rahoittaa taloyhtiön muut korjaushankkeet.

Koskisen Oy:n ohella Stora Enson rakentamisen ratkaisut -yksikkö on ollut kehittämässä täydennysrakentamisen käytänteitä ja toiminut yhteistyössä tutkimushankkeen toteuttajien kanssa.

Lähiökerrostalojen

lisäkerrokset tilaelementeillä

Lähiökerrostalot soveltuvat useimmiten hyvin lisäkerrosrakentamiseen, koska niissä ei yleensä ole ullakkokerrosta. 1960–1980 -luvuilla rakennetut lähiökerrostalot ovat usein myös tasakattoisia, mikä helpottaa lisäkerrosten rakentamista niin rakennuksen ulkonäön kuin teknisen toteutuksen kannalta.

– Lisäkerrokset on järkevää toteuttaa kevytrakenteisina eli teräs- tai puurunkoisina. Vuonna 2011 voimaantulleiden palomääräysten mukaan lisäkerros on mahdollista toteuttaa puurakenteisena enintään seitsemänkerroksiseen taloon, sanoo Koiso-Kanttila.

Kehityshankkeessa päädyttiin esittämään rakennuksen palotekniseksi ratkaisuksi sitä, että olemassa oleva rakennus ja uudet kaksi lisäkerrosta erotetaan toisistaan palomuurilla.

– Tässä ratkaisussa uudet lisäkerrokset varustettaisiin automaattisella sammutuslaitteistolla ja samoin olemassa olevan rakennuksen ylin kerros, jotta siellä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei pääsisi leviämään ikkunoiden kautta ylempiin kerroksiin, tulkitsee Koiso-Kanttila.

Lisäkerrokset on tutkimushankkeen mukaan kustannustehokkainta rakentaa tilaelementeistä. Tilaelementit ovat rakennuselementtejä, joissa on mukana seinä-, lattia- ja kattorakenteet. Elementti muodostaa itsessään tai yhdessä muiden kanssa tila- tai toiminnallisen kokonaisuuden.

Koiso-Kanttilan mukaan rakennuksen korottamista tai laajentamista tilaelementein puoltavat rakentamisen nopeus ja asukkaille aiheutuvan häiriön minimoiminen.

– Koska tilaelementtien esivalmistusaste on korkea ja ne rakennetaan säältä suojassa tehdasolosuhteissa, ovat ne mittatarkkoja ja työmaa-aika lyhenee merkittävästi.

Helsingin Ruskeasuolla Sauvontie 5:n lisäkerroksen rakennushankkeen lupa-asiat sujuivat jouhevasti, kuten Munkkivuoren hankkeessakin.
Helsingin Ruskeasuolla Sauvontie 5:n lisäkerroksen rakennushankkeen lupa-asiat sujuivat jouhevasti, kuten Munkkivuoren hankkeessakin.