Kuntatekniikka 8.9.2017 - 11:57

Puu merkittävin energialähde pienissä lämpölaitoksissa

Puuperäinen polttoaine kattoi 2/3 osaa pienten lämpölaitosten tuottamasta energiasta. Kuvassa urakoitsija Keijo Kälkäjä energiapuusavotassa Kemin Hepolassa ja asiantuntija Pirkko Saastamoinen. (Kuva Vesa Ranta)

Puuperäinen polttoaine kattoi 2/3 osaa pienten lämpölaitosten tuottamasta energiasta. Kuvassa urakoitsija Keijo Kälkäjä energiapuusavotassa Kemin Hepolassa ja asiantuntija Pirkko Saastamoinen. (Kuva Vesa Ranta)

Kuntaliiton tekemä vuosittainen kysely suunnattiin 88 kaukolämpöä tuottavalle tai toimittavalle laitokselle, joista 39 vastasi vastausprosentin ollessa vajaa 41 %.  Kyselyn lämpölaitokset ovat pääasiassa pieniä ja ne käyttävät merkittävästi paikallisia kotimaisia polttoaineita. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.

Vastanneista laitoksista kokonaan kunnan omistamia oli 29 ja kuntaenemmistöisiä oli 5. Kuntien omien rakennusten osuus lämmitettävästä rakennustilavuudesta oli huomattava, noin 45 %.

 

Lämmöntuotantoon käytetyistä polttoaineista puun osuus oli 64 %, ja sitä käytti 33 laitosta ja puupellettiä käytti puolestaan neljä. Hake oli puupolttoaineista yleisin. Turpeen osuus oli 28 % ja sitä oli käytössä 12:lla vastanneella. Öljyä tarvitsi edelleen lähes jokainen kulutushuippujen polttoaineena, mutta sen käyttö oli vuositasolla vähäistä, 3,8 %. Maakaasun osuus oli 1,4 %. Ulkopuoliselta toimittajalta lämpöä osti 8 laitosta.  Pääpolttoaineena tällöin oli turve, hake tai puunkuori.

Polttoaineiden verottomat keskihinnat (suluissa energiahinta) olivat palaturve 20,85 €/i-m3 (14,9 €/MWh), jyrsinturve 12,12 €/i-m3 (13,5€/MWh) ja hake 18,56 €/i-m3 (23,2€/MWh) Puupelletin energiahinta oli 34,3 €/MWh.

Lämmön verollisen myyntihinnan keskiarvo oli 81,31 €/MWh. Keskimääräinen hinta on laskettu laitosten ilmoittamien lämmön myyntitulojen kokonaismäärän perusteella sisältäen perusmaksut ja kulutusmaksut.

Laitosten vuosittain tuottama energiamäärä vaihteli välillä 3000- 81000 MWh. Lämmön jakeluverkon pituus vaihteli myös huomattavasti 1,5 ja 47 km:n välillä. Vajaalla puolella vastaajista verkkoa laajennettiin ja korjattiin vuoden aikana. Verkoston korjaustarve näyttäisi olevan hieman kasvussa.

Raportti: Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2016