Kuntatekniikka 7.9.2017 - 10:59

Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö: Julkinen paine vaikuttaa sisäilmamittausten kiireellisyyden arviointiin

Pudasjärvi kyllästyi sisäilmaongelmiin ja rakensi elinkaarimallilla maailman suurimman hirsisen koulurakennuksen.

Pudasjärvi kyllästyi sisäilmaongelmiin ja rakensi elinkaarimallilla maailman suurimman hirsisen koulurakennuksen.

Julkinen paine voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten kuntien rakennusten sisäilmatutkimusten kiireellisyyttä arvioidaan, sanoo Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.

– Tällöin saattaa käydä esimerkiksi niin, että kunnan rajalliset resurssit eivät kohdennu sinne missä niitä eniten tarvitaan vaan menevät kohteeseen johon on syntynyt syystä tai toisesta kova julkinen paine.

Niemi muistuttaa myös, että moni kunnista ilmoittaa käyttävänsä altistumisen arvioinnissa mikrobien sisäilmamittaustuloksia ja toksisuusmittaustuloksia, vaikka näihin mittauksiin liittyvän epävarmuuden pitäisi olla yleisesti tiedossa.

– Saattaa olla, että esim. yksittäiset sisäilman mikrobien mittaustulokset voivat saada suhteessa liian merkittävän roolin päätöksentekoprosessissa. Terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnin tulisi kuitenkin perustua kokonaisvaltaiseen altistumisen arviointiin. Ongelmia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja rakennus tulee tutkia kokonaisuutena, Niemi sanoo viitaten THL:n julkaisemaan tutkimuspaperiin, jossa annetaan useita suosituksia kuntien toimintaan sisäilma-asioissa.

Jos edellä mainitut tekijät yhdistyvät ja julkinen paine kasvaa yksittäisten mikrobien mittaustuloksen johdosta, yhtälö alkaa ohjata toimintaa, Niemi sanoo.

Ylipäänsä kuntien kiinteistönpidon suunnitelmallisuutta tulisi parantaa, Niemi sanoo.

– Kunnissa tulisi olla pitkän tähtäimen suunnitelmat investoinneista, kiinteistöjen peruskorjauksista, kunnossapidosta sekä toimivat kiinteistönhoidon prosessit ja sitä kautta ennaltaehkäisevä ote myös sisäilmaongelmiin.

– Suunnitelmallista toimintaa ohjaamaan tarvitaan selkeä näkemys kunnan palvelutuotannosta sekä palveluverkoista ja niiden tulevaisuudesta. Eli eräänlainen riski on, että esimerkiksi koulurakennusten sisäilmaongelmia sekä muita peruskorjaustarpeita ratkotaan rakennus rakennukselta ja isokuva palveluverkosta ja palveluverkon hallitusta kehittymisestä hämärtyy.

Juuri rakennuksen tutkimiseen kokonaisuutena kiinnittää huomiota myös THL:n tutkimusraportti.

Niemi muistuttaa myös oppilaitosrakennusten ongelmallisesta ikäjakaumasta. 43 prosenttia kuntien koulurakennuskannasta on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla. Ikärakenne selittää osaksi ongelmien suuren määrän.

– Lisäksi vanhassa rakennuskannassa (erityisesti 60- ja 70-luvuilla) käytettiin yleisesti rakenneratkaisuja, joita nykyisin pidetään riskirakenteina. Merkittävä osa koulurakennuskantaa on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä pään ja tähän kantaan liittyy uusiutumisen tarvetta (peruskorjaus/uudisrakentaminen).

VILLE MIETTINEN

 

Eräitä tutkimusraportin esittämiä suosituksia: