Kuntatekniikka 1.9.2017 - 09:24

Sisäilmaongelmia koskeva viestintäsuunnitelma puuttuu monista kunnista

Parakit ovat yleinen näky sisäilmaremontin kohteena olevien koulujen pihoilla ympäri Suomen. (Kuva: Ville Miettinen)

Parakit ovat yleinen näky sisäilmaremontin kohteena olevien koulujen pihoilla ympäri Suomen. (Kuva: Ville Miettinen)

Sisäilmaongelmia koskeva viestintäsuunnitelma löytyi vain 40 prosentilta kunnista, jotka vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön  kyselytutkimukseen.

Kyselyyn vastasi 156 kuntaa. Useiden kuntien oman arvion mukaan sisäilmaongelmien hoitaminen sujuu varsin hyvin ja on jopa parantunut, mutta esimerkiksi tilanteen seurannassa ja viestinnässä on haasteita.

Tutkimusraportin mukaan kaikilla kunnilla ei ole lainkaan yhtenäisiä prosesseja tai selkeitä toimintaohjeita sisäilmaongelmien hoitamiseen.

”Myös työnjaossa voi olla epäselvyyksiä. Sisäilmaongelmien selvittämisen perustana tulisi kuitenkin olla systemaattinen ja hyvin jäsennelty prosessi, jonka kaikissa vaiheissa työnjako ja vastuut on määritelty selkeästi eri toimijoiden kesken”, raportin johtopäätöksissä todetaan.

Kunnilla on myös haasteita arvioida sisäilmaongelmien ilmettyä jatkotoimenpiteiden kiireellisyyttä. Vain joka kolmannella tutkimukseen vastanneella kunnalla oli ohjeistus tai yhtenäiset periaatteet jatkotoimenpiteiden määrittelyä varten.

Ei kriteerejä terveydellisen merkityksen arviointiin

Oma haasteensa on terveydellisen merkityksen arviointi. Siihen ei ole selkeitä kriteerejä. Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi tunnistaa ongelman.

– On vaikea päättää, millä kriteereillä toimenpiteet laitetaan kiireellisyysjärjestykseen, millaisia mittareita käytetään, millaista arvojärjestystä käytetään. Tämä ei ole vain kuntien ongelma vaan myös valtakunnallinen ongelma, koska selkeää ohjeistusta ei ole, Niemi sanoo.

Yhtenä ratkaisukeinona tähän hän näkee asiantuntijuuden lisäämisen. Tätä suosittaa myös tutkimusraportti.

Yhteinen tiedonkeruu tarpeen

Yksi kohentamista kaipaava prosessia on tiedonkulku niin organisaation sisällä kuin ulospäin.

– Tietoja ei tallenneta yhteen sähköiseen järjestelmään, tai niitä tallennetaan eri paikkoihin, tai voi olla että ne ovat vain paperilla. Silloin tieto ei välttämättä tavoita prosessin läpi kaikkia asianosaisia, tai ei kulje eteenpäin lainkaan, sanoo tutkija Sari Ung-Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tutkimusraportin mukaan noin kolmannes kunnista arvioi tiedonkulun toimivan erittäin hyvin.

”Kuitenkaan yli 60 prosentissa kunnista tiedot eivät ole yhdessä järjestelmässä, vaan ne jaetaan asianosaisille esimerkiksi sähköpostitse. Reilussa 10 prosentissa kuntia kaikki tiedot eivät aina välity asianosaisille lainkaan”, raportissa todetaan.

Raportti suosittaakin, että kunnissa tulisi olla käytössä yhtenäinen sähköinen järjestelmä, johon kaikki päätöksentekoa varten tarvittavat tiedot dokumentoidaan ja jota kautta tiedot välittyvät kaikille vastuussa oleville toimijoille ja edelleen seuraaviin vaiheisiin.

Hyvä hallinto velvoittaa myös proaktiiviseen viestintään

Useilla kunnilla on runsaasti parannettavaa myös viestinnässä ulospäin sisäilmaongelmista, sanoo Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston varapuheenjohtaja Johanna Laisaari, sd., joka toimii myös vanhempien ääntä päätöksentekoon tuovissa Suomen Vanhempainliitossa ja Helsingin vanhempainyhdistysten kattojärjestössä Helvaryssa.

– Esimerkiksi sisäilmaa koskevia tutkimuspapereita tai sisäilmatyöryhmien pöytäkirjoja ei luovuteta kuntalaisille niin kuin asiakirjajulkisuuslaki velvoittaa. Avoimuus puuttuu usein täysin sisäilma-asioissa, Laisaari sanoo.

Julkisuuteen nousee tuon tuosta riitoja vanhempien edustajien ja kunnan edustajien välillä sisäilmaongelmiin liittyvien asiakirjojen ja toimintatapojen takia. Laisaaren mukaan kuntien viestintää ulospäin ja vuorovaikutusta auttaisi, jos vanhempien ääni pääsisi kuulumaan asiallisesti ja rakentavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Vanhempien keskuudesta löytyy monen alan osaamista, josta voi olla oikeasti apua virkamiehelle, Laisaari muistuttaa.

– Jos kunta laittaa kilpikonnapuolustuksen päälle eikä toimi hyvän hallinnon mukaisesti, se vain lisää vastakkainasettelua. Kyse on kuitenkin kunnan kannalta viranomaistoiminnasta, ja hyvä hallinto velvoittaa myös proaktiiviseen viestintään.

Vantaan kaupungilla lapsioikeusjuristina työskentelevällä Laisaarella on tiedon kulusta omaakin kokemusta: työnsä kautta hän tietää tarkoin, mitä asiakirjoja tulee luovuttaa kuntalaiselle ja mitkä ovat kuntalaisen oikeudet.

– Silti asuinkuntani kanssa toimiessa minulle on vastattu, että näitä asiakirjoja ei anneta.

”Tarvitaan jatkuvaa aktiivista toimeenpanoa”

Laisaari on mukana tänään Helsingissä järjestettävässä Sisäilmakapina-mielenilmauksessa terveen sisäilman ja lasten oikeuksien puolesta.

Tapahtuman järjestävän Vihaiset äidit -ryhmä korostaa terveen sisäilman perusoikeudellista luonnetta.

Laisaaren mukaan merkittävä sisäilmaongelmiin liittyvä kysymys on, miten lapsen oikeus opetukseen toteutuu, jos hän ei voi opiskella  koulurakennuksessa.

– Tilojen osalta asiaa ei ratkaista ihan hetkessä, mutta lapsen oikeus opetukseen ei voi odottaa, vaan siihen tarvitaan oikeuksien aktiivista ja jatkuvaa toimeenpanoa. Tämä on opetuksen järjestäjien ja kuntapäättäjien vastuulla. Julkisen vallan on varattava riittävästi voimavaroja näissä tilanteissa lapsen oikeuksien toteutumiseen järjestämällä voimavarat opetuksen järjestämiseen joustavasti ja räätälöidysti erityistilanteissa.

VILLE MIETTINEN

 

Tutkimusrarpotti THL:n verkkosivuilla: Kuntien toimintatavat koulujen sisäilmaongelman hallinnassa ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa

Lue myös:

Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö: Julkinen paine vaikuttaa sisäilmamittausten kiirelliisyyden arviointiin

Grahn Laasonen: Kuntien laitettava oppimisympäristöt kuntoon