Kuntatekniikka 22.8.2017 - 08:12

Kiinteistöliitto: Asumiskustannukset uhkaavat työllisyyttä ja kilpailukykyä

Asuminen haukkaa suuren osan tuloista erityisesti pääkaupunkiseudulla. (Kuva: Ville Miettinen)

Asuminen haukkaa suuren osan tuloista erityisesti pääkaupunkiseudulla. (Kuva: Ville Miettinen)

Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, jonka vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin.

Asumismenojen ennakoidaan lähivuosina kasvavan tuntuvasti. Valmistelussa on monia uudistuksia, joilla on isot vaikutukset sekä omistus- että vuokra-asujien menoihin. Ansiotulot sen sijaan kasvavat lähiaikoina kilpailukykytavoitteiden takia vain hyvin maltillisesti, Kiinteistöliitto muistuttaa.

Pellervon Taloustutkimus PTT julkisti viime viikolla Asumismenot 2017 -selvityksen, jonka mukaan asumismenot kasvavat vuosina 2017-2019 keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista

PTT:n mukaan asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.

Kiinteistöliiton mukaan isot asumiskustannukset voivat muodostua esteeksi esimerkiksi työpaikan perässä muuttamiselle. Samalla asumiskustannukset aiheuttavat painetta palkkoihin ja kilpailukyvyn säilyttämiselle.

– Kiinteistöverojen ja kunnallisten tariffien korotukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ovat näin pois muusta kulutuksesta, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

PTT:n mukaan korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pääkapunkiseudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.

Tämän vuoden selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

– Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainotilan muutosta sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus voisi aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain, PTT:n ekonomisti Antti Kekäläinen sanoo.

Kekäläinen muistuttaa, että sote-uudistuksen valmistelu on yhä kesken, joten oletukset saattavat vielä muuttua. Selvityksen skenaario perustuu tämänhetkisiin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin sotesta.

Kiinteistöverotuksen kipuraja tulossa vastaan

Kiinteistöveron tuotto on kasvanut runsaat 60 prosenttia 2010-luvulla. Kiinteistöliitto muistuttaa, että nykyisen hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroa piti korottaa 100 miljoonaa euroa, mutta nyt korotuksessa ollaan päätymässä jo 175 miljoonan euron tasolle. Lisäksi valtionhallinnon sisäinen kehityshanke on myllertämässä kiinteistöveron vuodesta 2020 alkaen. Muutokset kiinteistöstä toiseen voivat olla hyvinkin suuria. Myös sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa kasvupainetta kiinteistöveroon monissa kunnissa.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, Jukka Kero sanoo.

 

VILLE MIETTINEN