Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.

Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella.

Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti, jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.

– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo väitöstutkija VTM Teemu Kemppainen.

Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.

Sosiaalisen sekoittamisen

politiikka tehoaa

Vaikuttamalla asuinalueen hallintasuhderakenteeseen voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.

– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.

Väitöstutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin.

Tutkimus hyödynsi kolmea laajaa kyselyaineistoa, joissa yhdisteltiin kyselytietoa asukkaiden kokemuksista ja rekisteritietoa asuinalueen sosio-demografisista tekijöistä. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.

(Lähde: Helsingin yliopisto)

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *