Helsinki haluaa ruuhkamaksun mahdollistavan lain
Helsingin ympäristötoimen mukaan liikenteessä on suurin päästövähennyspotentiaali EU:n asettamiin tavoitteisiin pyrittäessä. (Kuva: Ville Miettinen)
Helsingin ympäristötoimen mukaan liikenteessä on suurin päästövähennyspotentiaali EU:n asettamiin tavoitteisiin pyrittäessä. (Kuva: Ville Miettinen)
Helsingin ympäristölautakunta käsittelee ensi viikolla valtiolle tehtävää aloitetta lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi alueelliset ruuhkamaksut.
Aloitteen mukaan lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että tulevaisuudessa olisi mahdollista asettaa alueellisia ruuhkamaksuja ja käyttää niiden tuotto kyseisen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Viime vuoden lopulla Helsingin kaupungin uusi ilmansuojeluohjelma listasi toimenpiteitä, joilla voisi päästä tulevien kahdeksan vuoden aikana typpidioksidin EU-raja-arvojen alle. Nykyään raja-arvot ylittyvät vilkasliikenteisissä katukuiluissa.
Helsingin ympäristökeskuksen mukaan merkittävimpinä syitä sille, että pitoisuudet ovat yhä suuria, ovat autoliikenteen määrän pysyminen ennallaan pääkaupungin keskustassa ja dieselhenkilöautojen osuuden kasvu. Dieselhenkilöautojen typenoksidipäästöt ovat todellisessa ajossa huomattavasti suuremmat kuin laboratoriomittauksissa, ympäristökeskus muistuttaa.
Tehokkain keino raja-arvon alentamiseen olisi ruuhkamaksut tai vastaava ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kertoo Helsingin ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta Kuntalehdelle.
– Nykyään ei ole sellaista mahdollistavaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi alueellisten ruuhkamaksujen asettamisen ja siitä saatavan tuoton ohjaamisen kyseisen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen, Haaparanta sanoo.
Hän korostaa, että juuri ruuhkamaksun tai vastaavan rahan ohjaaminen takaisin alueen liikenneolosuhteiden ja kestävän kehityksen edistämiseen on kokonaisuudessa tärkeää. Tämä on koko maksujärjestelmän valmistelun lähtökohtana.
EU ohjaa päästöjen hillintään
Suomeenkin ovat tulossa merkittävät EU:n asettamat hiilidioksidipäästötavoitteet. Suomen osalta tavoitteena tulee olemaan vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Liikenteen osalta päästöt tulee pienentää puoleen. Kaupungeilla on suuri rooli päästöjen vähentämisessä. Helsinki on jo aiemmin sitoutunut vähentämään ilmastopäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Kaupunki valmistelee parhaillaan uusia tavoitteita vuodelle 2030 sekä hiilineutraalisuuden aikataulun päivittämistä.
– Liikenteellä tulee olemaan iso rooli näissä tavoitteissa, ja maksu on siinä todettu kustannustehokkaimmaksi toimeksi, Haaparanta muistuttaa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on tehnyt mallinnuksia eri toimenpiteiden vaikutuksista katukuilujen ilmanlaatuun. Vaikutuksiltaan tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi osoittautui ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, jonka arvioitiin vähentävän liikennemääriä noin viidenneksellä.
Vilkkailla sisääntuloväylillä keskustaan typenoksidipäästöt vähenisivät mallinnuksen mukaan esimerkiksi Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla noin kymmenen prosenttia ja typpidioksidipitoisuudet 4–5 prosenttia vuonna 2024.
Alueelliset vaikutukset huomioitava
Vielä ei Haaparannan mukaan ole selvyyttä siitä, olisiko ajoneuvoliikenteeltä perittävä maksu käytännössä vero vai missä muodossa se kerättäisiin.
HLJ 2015 (Helsingin seudun liikennejärjestelmä)on selvittänyt seudullista maksua ja alueellisten vaikutusten kautta asiaa tuleekin käsitellä, Haaparanta sanoo.
– Ympäristömielessä tärkeimmät hyödyt saataisiin erityisesti Helsingin kantakaupungissa ja vilkasliikenteisillä väylillä.
Viime vuonna Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä (HSL) julkaisi laskelman, jonka mukaan tiemaksuja, jos ne otettaisiin käyttöön, maksaisi noin viidennes seudun aamuruuhkassa liikkuvista. Henkilöautoilijoista tiemaksuja maksaisi arviolta 40 prosenttia aamuruuhkan kulkijoista.
”Jos tiemaksua kerättäisiin yhteiskuntataloudellisen optimin mukaisesti 80 miljoonan euron nettotuotot vuodessa, jolloin yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat suurimmat, keskimääräinen kustannus työmatka-autoilijalle olisi 340 euroa vuodessa”, HSL laski.
Tiemaksun valmistelun jatkamisesta on myös sovittu Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa MAL 2016–2019 valtion ja seudun kesken.
Jos asia etenee kaupungin tasolta, Haaparanta toivoo että ministeriöt alkavat viedä sitä eteenpäin niin että lainsäädäntö voisi mahdollistaa ruuhkamaksut.
– Käyttöönotto vaatii sitten poliittisia päätöksiä. Halutaanko jollekin alueelle tällainen asettaa, on tietysti asia erikseen.
Muualta Euroopasta on hyviä kokemuksia maksujärjestelmästä, Haaparanta muistuttaa.
– Maksu on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä ja sitä kaikkea parantanut palvelun tasoa.
– Jos maksujen tuottoa pystytään ohjaamaan joukkoliikenteen parantamiseen ja käyttäjämäärät lisääntyvät, pystytään myös palvelutasoa parantamaan, samoin kuin kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.
Ennen kuin rekat on kielletty Helsingin liikenteestä keskustasatamiin, ei ruuhkamaksua saa edes ajatella! On hävytöntä antaa varsinaisten saastelähteiden kulkea sadoittain joka päivä aivan ydinkeskustan tuntumassa, kun Helsingin sekä länsi-että itäpuolella on satamia vajaakäytöllä. Rekat sinne ja yksityisautoilu jätetään rauhaan!