Kuntatekniikka 24.2.2017 - 12:12

Sote-kiinteistöjen saaneeraukset lykkääntyvät

– Toki me harkitsemme nyt erityisen tarkkaan, mitä korjauksia kannattaa tehdä. Eihän kaupungin pidä panostaa suuria summia sellaisiin kiinteistöihin, joita ei ehkä tulevaisuudessa tarvita, sanoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. (Kuva: Seppo Haavisto)

– Toki me harkitsemme nyt erityisen tarkkaan, mitä korjauksia kannattaa tehdä. Eihän kaupungin pidä panostaa suuria summia sellaisiin kiinteistöihin, joita ei ehkä tulevaisuudessa tarvita, sanoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. (Kuva: Seppo Haavisto)

Monissa kunnissa terveyskeskusten saneerauksia lykätään, koska kunnissa odotetaan sote- ja maakuntauudistuksen voimaan astumista 2019. 

Tammikuun puolessavälissä uutinen siitä, että Espoo lykkää pitkään suunniteltua Matinkylän terveyskeskuksen peruskorjausta, otettiin kaupungissa vastaan sekavin tuntein. Toisaalta saneeraustarve on ilmeinen, toisaalta taas kuntalaisten ei nyt tarvitse sopeutua poikkeuskäytäntöihin saneerauksen aikana, kun kaikki ainakin jonkin aikaa jatkuu niin kuin ennenkin.

Matinkylän tapaus on vain yksi esimerkki sote- ja maakuntauudistusta edeltävistä vaikeista ratkaisuista. Vuodet 2017–2018 ovat välivuosia, eräänlainen välivaihe, jolloin uudistuksen valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Tarkoitus on, että kunnat vuodesta 2019 lähtien vuokraavat terveydenhuollon kiinteistöjä maakunnille – millaisin ehdoin, sitä ei vielä ole päätetty. Valinnanvapauden lisääntyessä kilpailutilanne muuttuu. Markkinoille tulee uusia yksityisiä toimijoita. Monet yksityiskohdat ovat edelleen auki, tulevaisuuden maakuntia ei vielä ole ja niiden päättäjät valitaan vasta ensi vuonna.

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta kunnat joutuvat ottamaan kantaa käytössä olevien kiinteistöjen saneeraustarpeeseen. Päätöksiä on saatettu tehdä jo kauan sitten, kuten Matinkylän tapauksessa, tai saneerauksen suunnittelu on täydessä käynnissä. Mutta mitä olisi järkevää tehdä nyt, ja mitä voidaan lykätä myöhemmäksi?

– Espoossa Matinkylän terveysasema on erityistapaus. Muita yhtä suuria tapauksia meillä ei nyt ole, Espoon perusturvajohtaja Juha Metso sanoo.

– Mutta toki me harkitsemme nyt erityisen tarkkaan, mitä korjauksia kannattaa tehdä. Eihän kaupungin pidä panostaa suuria summia sellaisiin kiinteistöihin, joita ei ehkä tulevaisuudessa tarvita. Korjaustarve saattaa olla aivan toisenlainen muutaman vuoden päästä, ja tällä hetkellä kellään ei ole antaa tarkkoja vastauksia.

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta perusteli saneerauksen lykkäämistä sillä, että kaupunki ei aio panostaa miljoonia peruskorjaukseen tilanteessa, jossa sote-uudistus aiheuttaa niin suurta epävarmuutta.

Kuumia poliittisia kysymyksiä

Joissakin tapauksissa kunta voi olla varma siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä tarvitaan myös tulevaisuudessa yksinkertaisesti siitä syystä, että kilpailevia vaihtoehtoja ei ole lähettyvillä tarjolla. Jossain toisaalla tilanne voi taas olla epävarma, koska kukaan ei tällä hetkellä tiedä millä perustein maakunnat vuokraavat tiloja kunnilta. Siksi saneerauksista käydään kiivasta poliittista keskustelua. Kuten Kemiönsaaressa.

– Kemiönsaaren terveysaseman peruskorjausta on suunniteltu ainakin viisi vuotta, ja syksyllä 2015 tehtiin saneerauspäätös, Kemiönsaaren hallintojohtaja Erika Strandberg kertoo.

Mutta syksyllä 2016 jotkut valtuutetut alkoivat epäröidä. Sote-uudistukseen ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoon liittyvä epävarmuus johti kiivaaseen keskusteluun valtuustossa. Toiset vaativat asian jättämistä pöydälle, toisten mielestä saneerauksen lykkääminen ei turvaa sitä, että kuntalaiset saavat tulevaisuudessa hyviä hoito- ja hoiva-alan palveluja. Pitkät keskustelut johtivat useampaan äänestykseen valtuustossa. Lopulta peruskorjaus hyväksyttiin.

– Minun tulkintani on, että enemmistö ymmärsi kiinteistön olevan vanha ja tarkoitukseen kelpaamaton. Se on korjattava, jotta se olisi toimiva ja kiinnostava vaihtoehto myös tulevaisuudessa, Erika Strandberg sanoo.

Raaseporin sairaalaan rakennetaan uutta osaa psykiatrista avohoitoa varten. (Kuva: Ville Miettinen)

Epävarmuutta tulevasta

Eri vaihtoehdot ja keskustelun intensiteetti vaihtelevat kunnasta toiseen, mutta joka puolella kuntien on pakko tehdä päätöksiä suuren epävarmuuden vallitessa.

– Raaseporissa otamme kantaa siihen, kuinka suuri tarve on kussakin yksittäistapauksessa. Sairaala-alueella rakennamme aivan uutta rakennusta psykiatrista avohoitoa varten. Tarvetta on, ja sen lisäksi on olemassa vanha päätös, jonka mukaan toimimme, Raaseporin kaupunginjohtaja Tom Simola toteaa.

– Mutta yleisesti ottaen teemme vain akuutit korjaukset. Korjaamme vain kaikkein tärkeimmän.

Joissakin kunnissa lähtökohta on varsin selvä. Saneeraustarve on ilmeinen, ja kiinteistöjä tarvitaan hyvin todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Silloin toimenpiteiden lykkääminen ei hyödytä mitään, päinvastoin.

– Meillä on täällä Mustasaaressa budjetissa useampi miljoona terveyskeskuksen kosteussaneerausta varten. Jotain meidän on tehtävä. Jos jätämme korjaamatta, kiinteistö kärsii vielä enemmän, ja kuka haluaa vuokrata heikossa kunnossa olevan rakennuksen? Mustasaaren talousjohtaja Rabbe Eklund kysyy retorisesti.

Lisäksi Mustasaari lisää tänä vuonna vanhuksille tarkoitettuja asuntoja väestönrakenteen kehityksen vuoksi. Tilojen tarpeellisuudesta ollaan varmoja. Mutta laitteiden osalta sote-uudistus tuo Rabbe Eklundin mielestä tullessaan säästöjä – tai ostokiellon.

Uudistuksen myötä kaikki hoitopaikkojen irtain omaisuus – varusteet, laitteet, kalusteet jne. – siirtyy maakunnille ilman korvausta. Lakiesityksen mukaan kunnat eivät siis saa mitään korvausta sen kummemmin vanhoista kuin uusistakaan laitteista.

– Sen vuoksi me pidämme laitehankinnat minimissä. Mitään ei osteta turhaan tai varmuuden vuoksi. Se koskee kaikkea sairaalasängyistä kotihoidon autoihin, Eklund painottaa.

Sipoon talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo on samaa mieltä.

– Emme osta mitään irtainta omaisuutta. Jos jotain tarvitaan, käytämme leasing-sopimuksia. Nehän siirtyvät tulevaisuudessa maakunnille. Ja sellaisia meillä oli käytössä jo aiemmin esimerkiksi kotihoidon autoja varten.

Sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttama epävarmuus tarkoittaa muutaman vuoden odotusta, erityistä säästeliäisyyttä ja säästöliekillä saneeraamista. Tärkeät korjaukset tehdään, mutta monessa tapauksessa pienemmät työt saavat odottaa. Ja laitehankintoja lykätään, koska mikä kunta panostaisi laitteisiin, jotka pian vastikkeetta joudutaan luovuttamaan maakunnalle?

Tällä hetkellä kenelläkään ei taida olla kuvaa koko maan tilanteesta. Johtavatko lykätyt korjaustoimenpiteet hitaaseen rappeutumiseen ja korjausvelan kasvuun? Jos näin on, kyseessä on vaikeasti hahmotettavan uudistuksen ei-toivottu seuraus.

TEKSTI: BJÖRN SUNDELL

Artikkeli on julkaistu alun perin Kommuntorgetissa.

Lisää aiheesta:

Omaisuudensiirrossa ilmeinen riski – Finanssivalvonnnalta ei kysytty lausuntoa sote-lakiesitykseen

Raportti: Kolmannes sote-laitoskiinteistöjen riskiryhmästä jää käyttöä vaille