Kuntatekniikka 9.2.2017 - 10:00

Viherkerroin tukee vihreää rakentamista

Hieno köynnös seinällä muuttaa kerrostalon vihreäksi. (Kuva Mauri Hähkiöniemi)

Hieno köynnös seinällä muuttaa kerrostalon vihreäksi. (Kuva Mauri Hähkiöniemi)

Viherkerroin on työkalu, jossa lasketaan suhdeluku tontin painotetun viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan välillä. Se parantaa tonttikasvillisuuden vihertehokkuutta ja edistää riittävän viherrakenteen säilymistä.

 Painotettu viherpinta-ala koostuu erilaisten viherkerroinelementtien, esimerkiksi nurmen, viherkaton ja istutettavien puiden yhteenlasketuista painotetuista pinta-aloista.

Viherkertoimen avulla voi lisätä viheralueiden pinta-alaa, monipuolistaa niiden lajikoostumusta sekä mahdollistaa huleveden luonnollista kiertoa viivyttämällä ja imeyttämällä. Näin viherkerroin parantaa tonttikasvillisuuden vihertehokkuutta ja edistää riittävän viherrakenteen säilymistä.

Laskennassa käytettävien elementtien painotuksia voidaan määritellä esimerkiksi ekologisuuden, toiminnallisuuden, maisema-arvon ja kunnossapidon näkökulmista. Menetelmä on kehitetty maankäytön suunnittelun tueksi erityisesti kaavoittajille, maisema-arkkitehdeille ja pihasuunnittelijoille, jotka voivat valita omaan rakennuskohteeseensa sopivat toimenpiteet

– Kun kaupungit tiivistyvät, vihreän infrastruktuurin merkitys korostuu. Kasvillisuus sitoo hiilidioksidia, viilentää rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita, parantaa kaupunkitilojen viihtyisyyttä ja lisää terveysvaikutuksia. Kasvillisuuspeitteiset alueet vähentävät myös tulvariskiä ja ylipäätään parantavat kaupunkien edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen, Jyväskylän kaupungin maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski kertoo.

Kaupunkiympäristöpolitiikan apulaisprofessori Sirkku Juholan mukaan viherkertoimen avulla suunnittelussa jollekin alueelle voidaan määrittää tietty minimiarvo.

– Tämän jälkeen suunnittelussa pyritään saavuttamaan tuo arvo käyttämällä erilaisia viherrakenteita. Viherkerroin ei varsinaisesti kerro mitä ja minne pitää rakentaa. Viherkerroin voi vaikuttaa rakentamiseen kokonaisuudessaan positiivisesti ja antaa suuntaviivoja.

Lue lisää juuri ilmestyneestä Kuntatekniikka 1/17 -lehdestä.

Juhana Unkuri