Kuntatekniikka 2.2.2017 - 13:55

Lähes kaikki kotien jäte päätyy hyötykäyttöön

Viime vuosina energiapoltto on lisääntynyt huimasti pääkaupunkiseudun jätehuollossa. (Kuva: HSY)

Viime vuosina energiapoltto on lisääntynyt huimasti pääkaupunkiseudun jätehuollossa. (Kuva: HSY)

Jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa.

Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen hyvät jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Tietoa jätemääristä ja hyödyntämisestä kootaan HSY:n Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna 2015 noin 366 000 tonnia eli 315 kiloa asukasta kohti. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkausjäte, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte.

Asukasmäärään suhteutettuna kotitalousjätteen määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 2004 lähtien. Jätteiden käsittely on kuitenkin kehittynyt.

– Kotien jätteet hyödynnetään tehokkaasti. Jatkossa tärkeää on kuitenkin saada entistä enemmän kotitalousjätteen arvokkaita materiaaleja talteen kierrätyksellä, toteaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Biojäte ja paperi muodostavat noin puolet syntyvästä kotitalousjätteestä. Ne ovat myös suurimmat yksittäiset kierrätysasteeseen vaikuttavat jätelajit. Paperin kulutuksen laskiessa sen vaikutus kierrätysasteeseen kuitenkin koko ajan vähenee.

– Biojätteen lajittelun tehostumisella olisi selkeästi suurin vaikutus kierrätysasteen nousuun pääkaupunkiseudulla. Nyt sitä päätyy kotona edelleen liian paljon sekajäteastiaan, korostaa ympäristöasiantuntija Minna Partti.

(Lähde: HSY)