Uudet matkakortinlukijat jakavat mielipiteitä: kaikki eivät ole pitäneet siitä, että arvolippu ostetaan uudella lukijalla ei järjestyksessä kuin vanhassa.

Pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä käyttöön tullut uusi matkakortinlukija on saanut paljon kritiikkiä. HSL:n tutkimusten mukaan enemmistö matkustajista kuitenkin käyttää uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän matkakortinlukijaa ongelmitta.

Laite on saanut moitteita esimerkiksi siksi, että sen on sanottu hidastaneen lipunostoa. HSL käyttää tutkimuksia ja saamaansa palautetta pohjana, kun se jatkaa lukijan kehittämistä.

Kun HSL kysyi viime vuoden marraskuussa lähes 550 matkustajan kokemuksia uudesta matkakortinlukijasta, arvolipun osto sujui useimmilta haastatelluilta vaivatta. Vastaajista 74 prosenttia piti lipun hankkimista joko erittäin tai ainakin melko helppona.

Kaikki eivät kuitenkaan pitäneet siitä, että arvolippu ostetaan uudella lukijalla ei järjestyksessä kuin vanhassa. Arvolipun ostoa uudella lukijalla myös moitittiin monivaiheiseksi, minkä arveltiin hidastaneen lipun ostoa ja matkustamista.

– Bussien pysäkkiajat ovat uusien lukijoitten vuoksi pidentyneet tutkimustemme mukaan keskimäärin muutamilla sekunneilla, hankejohtaja Eero Nikula HSL:stä sanoo. – Meidän on vielä tutkittava asiaa, ennen kuin voimme varmuudella sanoa, mistä pidennykset johtuvat. Osa viiveistä johtuu lukijalaitteiden teknisistä ongelmista, joita korjaamme. Viiveet hävinnevät, kun kaikki bussit ovat siirtyneet uuteen järjestelmään ja uusi lukija on tullut tutuksi kaikille matkustajille.

– Uudessa järjestelmässä kaikki bussit ja raitiovaunut saavat ajoaikaa lyhentäviä liikennevaloetuuksia, joita vanhassa järjestelmässä on saanut vain noin kolmasosa busseista. Uuden järjestelmän kuljettajapääte näyttää jatkuvasti kuljettajalle, miten ajettava lähtö etenee suhteessa aikatauluun.

95 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että kausilipun leimaamisen lukualue löytyi erittäin tai ainakin melko helposti. Vastaajat kiittelivät muun muassa uuden lukijan kosketusnäyttöä. Plussaksi mainittiin myös vanhaa laitetta kuuluvampi ääni. Kosketusnäytön miinukseksi mainittiin muun muassa se, että sitä oli hankalaa käyttää rukkaset käsissä.

HSL toteutti kyselyn busseissa, junissa ja raitiovaunuissa, jotka olivat uuden LIJ-järjestelmän piirissä eli joihin oli jo asennettu uudet lukijat.

HSL myös teetti vuoden vaihteessa sähköpostikyselyn noin 18 000 asiakkaalleen. Vastaajista lähes 80 prosenttia oli käyttänyt uutta kortinlukijaa. Hieman yli puolet uutta lukijaa käyttäneistä osasi mielestään käyttää sitä erittäin hyvin.

– Laitteen käytettävyydessä on ollut ongelmia osalle matkustajista. Käytettävyyttä ovat heikentäneet myös tekniset alkukitkat, joita uuden ja laajan järjestelmän sisäänajossa väistämättä on, Nikula summaa tutkimusten annin. – HSL ottaa lukijasta saamansa palautteen huomioon. Kehitämme laitetta erityisesti aluillaan olevan vyöhykeuudistuksen yhteydessä.

(Lähde: HSL)

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Ikävää että julkaisette tällaista ”markkinointiosaston tuottamaa propagandaa”. Tuo lukija on ihan vitsi. Ei kyse ole mistään ”käyttötottumuksia vaativasta muutoksesta” vaan siitä että se lukija ei toimi. ”hankala käyttää rukkaset kädessä” = mahdotonta, kosketusnäyttö on kapasitiivinen. ”arvolipun osto sujui vaivatta” – juu, sujuuhan se. Mutta jään nykyisin säännönmukaisesti ilman istumapaikkaa vaikka tungen junaan asemalta jonon keulilla. Sen helkutin lipun leimaaminen kestää 10x pidempään kuin vanhalla lukijalla. No mitä näitä enempää jakamaan, kaikki HSL:llä ja arvolipulla matkustavat nämä tietää. Ikävää että uutisointi on tuota HSL:n omaa markkinointiviestiä.