Yleiskaava tuo Helsinkiin uusia ajatuksia ja kasvua

Helsingin valtuuston on hyväksymä yleiskaava muuttaa Helsinkiä – ja paljon. Suurimpia keskustelun aiheita ovat olleet sisääntuloväylien muuttaminen bulevardeiksi, Keskuspuiston reunan osoittaminen osittain asuinrakentamiseen nykyisen Hämeenlinnanväylän kohdalla sekä Malmin lentotoiminnan loppuminen ja kentän ottaminen rakentamisen käyttöön.

Kaavan kriitikot epäilevät erilaisten osien kuten bulevardisoinnin realistisuutta, puolustajat taas muistuttavat, että kysymys on kymmenien vuosien mahdollisuuksista.

Yleiskaava ei myöskään tarkoita päätöstä rakentamisesta, ainoastaan ohjetta tulevalle tarkemmalle kaavoitukselle, joka etenee tilanteen – kysynnän – mukaan.

 

Kasvuluvuista kritiikkiä

 

 

Myös yleiskaavaesityksen taustalla olevat kasvuluvut ovat herättäneet kritiikkiä, varsinkin Helsingin ulkopuolella. Yleiskaavalla on määrä osoittaa tilaa 240 000 uudelle asukkaalle.

Kolmasosa kasvusta tulee täydennysrakentamisesta, kolmannes bulevardeista ja viimeinen kolmannes uusista kokonaisuuksista, joihin kuuluu Malmin lentokentän alue.

Kasvulukuja on arvosteltu turhan korkeiksi. Toisaalta on sanottu, että ne perustuvat alueen nykyiseen kasvuvauhtiin.

Kaavan puolustajat painottavat, että kaava ei pakota ketään muuttamaan Helsinkiin. Kukaan ei myöskään rakenna kaavan mahdollistamia asuntoja, ellei niille ole kysyntää.

Kaupungin kasvun toivottavuutta perustellaan tiedoilla, joiden mukaan kasvu luo elinvoimaa, tehokkuutta ja erilaista toimeliaisuutta, josta hyötyy Helsingin lisäksi koko maa.

 

Yksityisautojen osuutta vähennetään

 

Bulevardisointia on arvosteltu erityisesti siksi, että se hidastaa Helsingin kantakaupunkiin pääsemistä yksityisautolla. Helsingin valtuusto on kuitenkin jo aiemmin hyväksynyt strategian, jossa selkeästi asetetaan tavoitteeksi joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn osuuden lisäämistä kaupungin liikenteessä.

Jalankulkijan asemaan luvataan kaavan myötä kiinnittää erityistä huomiota.

– Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkitys korostuu kaavaehdotuksen kasvavissa keskustoissa. Pyöräilyn laatukäytävät muodostavat sujuvan verkoston pidemmille matkoille. Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki luo puitteet ekologisesti kestävälle yhdyskunnalle, perusteluissa sanotaan.

Bulevardeihin liittyy myös kiista keskuspuistosta.

Hämeenlinnanväylään rajoittuvasta keskuspuiston reunasta osoitetaan maata rakentamisen käyttöön.

 

Kolmen suuren voimin

 

Yleiskaavaa on viety läpi erityisesti kokoomuksen, vihreiden ja sosiaalidemokraattien voimin. Myös vasemmistoliiton edustaja kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli mukana tekemässä nyt käsittelyssä olevaa versiota, mutta vasemmistoliiton ryhmä on sanoutunut ratkaisusta irti.

Kaupunginhallituksessa myös Rkp:n ja keskustan edustajat olisivat halunneet palauttaa kaavan osin uudelleen valmisteltavaksi.

Vaikeinta suurista ryhmistä yleiskaavan käsittely on ollut vihreille. Puolueen kuntapoliitikkojen rivejä on sekoittanut Keskuspuiston reuna. Asialla on nähty myös periaatteellista merkitystä ja pelätty ratkaisuta muodostuvan ennakkotapaus. Toisaalla on mietitty, että rivi taloja toimii myös meluesteenä, joka lisäisi Keskuspuiston virkistysarvoa.

On myös huomautettu, että Hämeenlinnanväylän muuttaminen bulevardiksi edellyttää sitä, että sen molemmille puolille voidaan rakentaa. Siten Keskuspuiston reunan leikkaaminen olisi edellytys sisääntuloväylän korvaamiselle bulevardilla.

Sosiaalisessa mediassa vihreiden sivuilla kuitenkin Malmin kentän kohtalosta on käyty hyvin värikästä keskustelua. Valtuutetuille se ei ole ollut niin vaikea asia.

Kansalaisia koko maassa Malmin lentotoiminta kuitenkin kiinnostaa niin paljon, että senjatksamiseksi on tehty kansalaisaloite. Se on saanut jo vaadittavat 50 000 allekirjoittajaa ja siten etenee eduskunnan käsittelyyn.

 

Hyvät vs. huonot puolet

 

Keskuspuiston nakertamisesta huolestuneitten keskuudessa on vähitellen levinnyt käsitys, että kaavaa ei kuitenkaan haluta riskeerata sen takia, koska kokonaisuutena yleiskaavassa on niin paljon hyvää.

Toisaalta on etsitty suurennuslasin avulla keinoja, joilla Keskuspuistolle kohdistuva haitta minimoitaisiin.

Kaupunginhallituksessa löytyikin vielä muotoilu, jossa painotetaan mahdollisimman pientä haittaa Keskuspuistolle.

Vihreiden johtohahmot ovat muistuttaneet omilleen, että puolue yksin ei voi sanella kokonaisratkaisua.

Esillä on ollut myös mahdollisuus muuttaa kaavaehdotusta niin, että Keskuspuistoon ei koskettaisi lainkaan. Se olisi eri arvioiden mukaan edellyttänyt paluuta koko valmisteluprosessissa pitkälle taaksepäin. Jos Keskuspuiston koskemattomuutta varjelevat olisivat saaneet oman muutoksensa, muutkin tahot olisivat voineet vaatia muutoksia. Lisäksi kuulemiskierros olisi pitänyt järjestää uudelleen.

Prosessi on nyt kestänyt neljä vuotta, ja harva haluaa aloittaa sitä alusta – siksi, että se lykkäisi myös kaavan hyvien puolien toteutumista.

 

Miljardiluokan hanke

 

Yleiskaavan mukaisen maankäytön toteuttamisesta on alustavasti arvioitu koituvan Helsingille ilman pääoma- ja maanhankinnan kuluja 10,5−13 miljardin euron kustannukset. Ne jakautuvat uusien alueiden käyttöönoton kustannuksiin, täydennysrakentamiskustannuksiin sekä erilaisiin liikenne- ja palvelurakentamisen hankkeisiin.

Maankäytöstä lasketaan kertyvän tuloja 35 vuodessa 7−8 miljardia euroa.

Varsinaisen hyödyn katsotaan tulevan siitä, että kaava mahdollistaa ja houkuttelee uusia veronmaksajia sekä näiden mukanaan tuomasta ostovoimasta, joka vauhdittaa elinkeinotoimintaa.

Yksityisen sektorin investointeja yleiskaavan arvioidaan mahdollistavan 44 miljardin euron arvosta.

Kaupunginhallituksen mukaan kaavan toteuttamisessa pitää edetä tulojen ja menojen kannalta kannattavissa osakokonaisuuksissa, jotta kaupungin talous ei vaarannu.

Siksi tavoitteeksi asetetaan, että ensisijaisesti kehitetään olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa täydennysrakentamista.

 

Aktiivinen keskustelu

 

Helsingin yleiskaavasta on tehty 1 444 muistutusta. Kaavasta on keskusteltu aktiivisesti sen omilla verkkosivuilla sekä muun muassa sosiaalisessa mediassa ja lukuisissa tilaisuuksissa.

Lausunnoissa yleiskaava on saanut monenlaista palautetta. Valtion liikenneviranomaiset ja ELY-keskus ovat suhtautuneet varauksellisesti moottoriteiden muuttamiseen bulevardeiksi.

Viheralueista on oltu huolestuneita muutenkin kuin Keskuspuistossa. Myös kulttuuriympäristöjen säilymisestä on kannettu huolta.

Keskuspuiston kohtalosta on keskustelussa esiintynyt myös virheellisiä tietoja. Osin ne selittyvät kaavan havainnollistamistekniikasta. Kaavakartta sisältää hehtaarin kokoisia ruutuja. Keskuspuiston reunassa ruuduilla tarkoitetaan, että niiden alueella voidaan rakentaa. Kritiikissä on tulkittu, että koko ruudun alue rakennettaisiin. Tulkintaeroilla on suuri merkitys juuri Keskuspuistoa koskevalla alueella.

 

Viheralueet ja meri mukana

 

Yleiskaavan ratkaisut perustuvat esittelyn mukaan visioon Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva laajentunut pääkeskus, kantakaupunki.

Yleiskaavan valmistelussa on ollut lähtökohtana, että tarvitaan lisää tilaa läheltä ydinkeskustaa yrityksille ja lisää asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään.

Kaavan valmistelijoiden mukaan virkistys- ja viheralueet on nivottu yhteen verkostoksi ja Helsingin roolia merellisenä kaupunkina vahvistetaan. Kaavaehdotukseen merkityt viheralueet ja kaavamääräykset mahdollistavat myös tärkeiden luonto- ja luonnonsuojelualueiden säilymisen ja metsäverkoston muodostamisen.

Kulttuuriympäristöt ovat kaavan perustelujen mukaan Helsingin vahvuus, ja yleiskaavamääräyksellä varmistetaan, että maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriympäristöarvot sovitetaan yhteen.

Yleiskaava koskee Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia.

Helsingin valtuustolle annettu esitys on täällä

Yleiskaavan verkkosivut ovat täällä

 

Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä täällä ja täällä.