Kuntatekniikka 15.3.2016 - 09:19

Kööpenhamina valmistautuu rankkasateisiin ja tulviin

Kööpenhaminan Tåsinge Pladsilla sadevesiviemäreiden kannet on muotoiltu niin, että suuremmatkin sademäärät saadaan paremmin johdetuksi maanalaisiin viivytyssäiliöihin. (Kuva: Annukka Oksanen)

Kööpenhaminan Tåsinge Pladsilla sadevesiviemäreiden kannet on muotoiltu niin, että suuremmatkin sademäärät saadaan paremmin johdetuksi maanalaisiin viivytyssäiliöihin. (Kuva: Annukka Oksanen)

Tanskassa on herätty käytännön toimiin ilmastonmuutokseen varautumisessa. Rankkasateiden mukana tulevista tulvaongelmista on jo saatu esimakua. Kööpenhaminassa tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja toisaalta rakennetaan järjestelmiä, joilla tulvien vahinkoja estetään.

Østerbron kaupunginosassa sijaitseva Tåsinge Plads on Kööpenhaminan ensimmäinen toimiva “ympäristöaukio”. Se on rakennettu ottamaan vastaan ja juoksuttamaan eteenpäin yleistyvien rankkasateiden vesimääriä. Lähitalojen katoilta vesi valutetaan rännejä pitkin maan alle tankkiin. Tankissa vesi puhdistetaan mekaanisesti, ja se voidaan pumpata ylös aukiolle esimerkiksi kesäisiin vesileikkeihin. Kaduilta viemäreihin valuva vesi on sen sijaan likaista, joten se ohjataan eri säiliöön.

Vesi pääsee virtaamaan laajennettavia rankkasadekanavia pitkin maan alla eteenpäin niin, ettei se tulvi kaduille. Maan päällä aukio on viihtyisä leikki- ja kokoontumispaikka. Maa on muotoiltu niin, että vesi joko imeytyy siihen tai pääsee helposti viemäreihin. Myös kasvit on valittu sateita silmällä pitäen ja niin, että ne sietävät katujen liukkauden torjunnassa käytettävää suolaa.

30 prosenttia lisää sadetta

Østerbrota Kööpenhamina kutsuu nyt ilmastokaupunginosaksi. Alueella on puna- ja keltatiilisiä kerrostaloja katu toisensa jälkeen, ja välissä pienempiä, brittityylisiä townhouseja. Lähivuosina kaupunginosan asfalttikenttiä muutetaan Tåsinge Pladsin kaltaisiksi, puistomaisiksi aukioiksi, jotta tasainen alue välttyy tulvilta. Ennusteiden mukaan sademäärät kasvavat tulevaisuuden Kööpenhaminassa 30 prosenttia nykyisistä keskiarvoista.

– Olennaista on, että alueen asukkaat ovat olleet tässä tiiviisti mukana. Olemme käyttäneet paljon väliaikaisuuden konseptia eli aukiosta on haluttu tehdä mukava silloinkin, kun työt ovat vielä kesken, projektijohtaja Charlotte Brøndum kertoo.

Asukkaita on rohkaistu tekemään omia ympäristöprojekteja. Ne ulottuvat pienistä kukkapenkeistä isoon kattofarmiin, jossa viihtyvät kasvien lisäksi kanat. Kattofarmi on niin suosittu, että siellä oleva ravintola on varattu kuukausiksi etukäteen.

Brøndumin mukaan tavoitteena oli lisätä myös alueen vetovoimaa, saada ihmiset istuskelemaan ulkona kotikulmillaan ja nauttimaan lähiympäristöstään. Østerbron ilmastokortteli on yksi Kööpenhaminan kaupungin viisivuotisista hankkeista, joissa kaupungin virkakoneisto muuttaa paikan päälle ja lähestyy näin asukkaita. Hankkeella on oma toimisto Tåsinge Pladsin lähikadulla, ja sinne saa poiketa ilman ajanvarauksia juttelemaan ja tutustumaan ilmastohankkeeseen.

Vanhan mallin viemärit tulisivat kalliimmiksi

Kööpenhamina tunnetaan kunnianhimoisesta ilmastopolitiikastaan. Se tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä, liikennepolitiikassa pyöräilyn edellytyksiä parannetaan koko ajan ja kaupunginvaltuusto päättää piakkoin, poistetaanko fossiiliset polttoaineet kokonaan kaupungin noin 900 miljoonan euron sijoitussalkusta.

Brøndum huomauttaa, ettei ilmastokaupunginosassa ole kyse vain ympäristöintoilusta, vaan rahasta.

­–Viemäreiden laajentaminen perinteiseen malliin tulisi paljon kalliimmaksi, hän sanoo.

Silti vanhoja keinojakin käytetään niin, että paikoittain Kööpenhamina on näinä aikoina yhtä jatkuvaa tietyömaata. Viemäreiden lisäksi uusitaan kaukolämpöputkia, levennetään pyöräteitä ja rakennetaan uutta, keskustaa kiertävää ympyrämetrolinjaa. Kaikki hankkeet ovat myös osa kaupungin ympäristöpolitiikkaa.

Lue lisää aiheesta Annukka Oksasen artikkelista torstaina 17.3. ilmestyvässä Kuntatekniikka-lehdessä.